Viestisi tuo jälleen
mieleen monia kohtia Sanasta.
Ja kun Rakkaudesta puhutaan
niin erityisesti tietenkin
Johanneksen tekstejä.
Nyt jäin koukkuun tuohon sanaan
ensi... (protos)
No, tuo
ensimmäinen/suurin/tärkein
Rakkaus
on tietenkin
Jeesus.
Juuri eilen näin netissä kuvan
uskovista,
jotka ...
... kauhistus.
Nikolaiittain tekoja ...
sanon minä.
Missäs niistä mainittiinkaan.
Joo täällä se jossain oli ...
tässä onkin ensin minusta jotakin ...
Minä tiedän sinun tekosi
ja vaivannäkösi
ja kärsivällisyytesi,
ja ettet voi pahoja sietää
...
ja sinulla on kärsivällisyyttä,
ja paljon sinä olet saanut kantaa
minun nimeni tähden,
etkä ole uupunut.
Mutta se minulla on sinua vastaan,
että olet hyljännyt
ensimmäisen rakkautesi.
Tällainen ajatus nousi tuosta
Ilmestyskirjan tekstistä mieleen,
että tuo Rakkaus ei ole sammunut.
Minä vain olen hyljännyt
tai jotenkin laittanut sen sivuun.
Siksi se ei tavoita minua.
Ihanaa tehdä parannus
lakata hylkäämästä tuota Rakkautta.
Ja voin taas itsekin Rakastaa.
