Paavali puhuu Kalliosta,
josta he joivat.
Eli ei se Kallio,
joka heitä seurasi
voinut olla kaukana Israelin kansasta,
vaan sen täytyi
olla heidän keskellään,
kun he joka päivä joivat siitä.
Samoin heidän yläpuoleltaan
taivaasta satoi heidän keskelleen
ruoka eli manna.
Ja vielä sanotaan,
että he kulkivat Pilven alla.
Paavali (1 Kor 10:1-4) kirjoitti:
Sillä minä en tahdo, veljet,
pitää teitä tietämättöminä siitä,
että isämme olivat kaikki
pilven alla
ja kulkivat kaikki
meren läpi
ja saivat kaikki kasteen Moosekseen
pilvessä ja meressä
ja söivät kaikki
samaa hengellistä ruokaa
ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa.
Sillä he joivat hengellisestä kalliosta,
joka heitä seurasi;
ja se kallio oli Kristus.
Tuo kaikki on esikuvaa
Uuteen liittoon kuuluvasta
Uudestisyntymisestä.
Kun olemme syntyneet Hengestä,
me hengitämme tuon Pilven keskellä.
Me juomme Elävää vettä,
ja syömme taivaasta alas tullutta Sanaa.
Paavalin käyttämä ilmaisu,
joka on käännetty seuraamiseksi,
tulee sanasta polku.
Siis kysymys on samaa polkua
eli yhdessä kulkemisesta.
Minulla on hiukan kokemusta
koirista.
Käsky 'seuraa'
saa koiran kulkemaan
pilkulleen minun rinnallani,
niin että koiran lapa
on koko ajan minun jalkani kohdalla.
Minun ei tarvitse sanoa enempää.
Kun pysähdyn,
koirakin pysähty ja istuu.
Ja kun nostan jalkaani
jatkaakseni matkaa,
koirakin nousee ylös
ja astelee taas täysin minun tahtiini.
Mutta kun sanon 'vapaa',
niin silloin koira voi olla
välillä jossain edempänä
välillä jossain taaempana minusta,
mutta ei kuitenkaan
missään minun katseeni
tai ääneni tavoittamattomissa.
Jotenkin tällä tavoin
Jeesus Hyvänä Paimenena
meitä kuljettaa.
