Saatana oli alunperin
ennenkuin hänestä tuli saatana,
kaikkein hohdokkain kerubi.
Hesekiel puhuu voidellusta kerubista
ja Jesaja kointähdestä, Aamuruskon Pojasta,
joidenkin käännösten mukaan Luciferista.
Jesaja (14:12) kirjoitti:Kuinka olet taivaalta pudonnut,
sinä kointähti, aamuruskon poika!
Sopinee,
että aloitetaan ihan alusta.
Hesekiel (28:14) kirjoitti:Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen,
ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle;
sinä olit jumal'olento
ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä.
Aamuruskon Poika oli siis
koko enkelikunnan (säihkyvien kivien) huippu.
Mutta eräänä päivänä hänessä havaittiin vääryys.
Hänen vaelluksensa ei ollutkaan enää nuhteetonta.
Hesekiel (28:15) kirjoitti:Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi siitä päivästä,
jona sinut luotiin,
siihen saakka,
kunnes sinussa löydettiin vääryys.
Ja tämä johti siihen,
että hänet heitettiin pois Pyhältä Vuorelta
eli Jumalan Valtaistuimen läheisyydestä
ja myöskin koko Jumalan taivaasta.
Hesekiel 28:16) kirjoitti:Niin minä karkoitin sinut häväistynä
Jumalan vuorelta
ja hävitin sinut, suojaava kerubi,
pois säihkyväin kivien keskeltä.
Aamuruskon Poika oli ylpistynyt ihanuudestaan,
ja tuo itsensä ihailu vei järjen tai viisauden.
Hänet heitettiin Jumalan taivaasta maan päälle.
Hesekiel (28:17) kirjoitti:Sinun sydämesi ylpistyi sinun kauneudestasi,
ihanuutesi tähden sinä kadotit viisautesi.
Minä viskasin sinut maahan
Aamuruskon Poika (Lucifer = Valonkantaja)
oli muuttunut pimeyden ruhtinaaksi.
Sen päämaja on tuonelassa.
Mutta sen liikkuma-ala on vielä suuri.
Se on ilmavallan hallitsija.
Ja toki
sen sallitaan käydä visiitillä Jumalan taivaissa.
Ja se tekee sen mielellään.
Se kun on luonteeltaan syyttäjä.
Ja niin se vaatii
Jumalan tuomiota meille kaikille synneistämme.
Sen tehtävä siis on olla veljiemme syyttäjä,
kuten käy ilmi viimeisestä avauksesi Raamattulainauksesta.
Ymmärrän Ilmestyskirjan niin,
että kaikki neljännestä luvusta alkaen
on vielä lopullisesti toteutumatonta tapahtumasarjaa.
Myös luku 12 jae jakeelta ja lause lauseelta.
Tuo luku sijoittuu vaivanajan puoliväliin.
Se, mitä tuo luku kertoo veljiemme syyttäjästä,
tarkoittaa sitä,
että tuon tapahtuman jälkeen paholainen
ei ole enää edes ilmavallan hallitsija,
vaan heitetään taivaan avaruuksistakin maan päälle.
Ja se on oleva kiukkuinen kuin ampiainen.
(Ilm 12:12) Johannes kirjoitti:Voi maata ja merta,
sillä Perkele on astunut alas
teidän luoksenne pitäen suurta vihaa,
koska tietää, että hänellä on vähän aikaa!
Se on siis tuossa vaiheessa
saanut porttikiellon Jumalan taivaisiin.
Mutta ensimmäisen Raamattulainauksesi mukaisesti
jo 2000 vuotta sitten Golgatalla
käärmeen eli paholaisen pää eli valta murskattiin.
Se suorittaa syyttäjän tehtävää täysin voimattomana.
Sen jokainen syytös Jeesuksen veljiä kohtaan
raukeaa siihen, kun Jeesus ilmoittaa,
että Hän on jo kärsinyt tuolle veljelle kuuluvan rangaistuksen
tuon veljen sijasta
eli Hän on jo maksanut tuon ihmisen syntivelan.
PS
Paholaisen syöksykierre alkoi siis siitä,
kun se heitettiin Jumalan Vuorelta
Jumalan taivaasta maahan päätyen tuonelaan.
Seuraava vaihe oli Golgatalla,
jossa se tehtiin tehottomaksi syyttäjäksi.
Se heitettiin ikäänkuin ulos oikeussalista.
Kolmas vaihe on se,
kun paholaisen liikkuma-alue
rajataan niin,
että se heitetään taivaan avaruuksistakin maan päälle.
Neljäs vaihe on se,
kun se lukitaan syvyyteen tuhannen vuoden ajaksi.
Ja lopullinen ratkaisu on sitten,
kun se tuhannen vuoden jälkeen vielä
päästetään vähäksi aikaa vankeudestaan,
ja sen jälkeen heitetään tulijärveen.
PPS
Keskimmäinen Raamattulainauksesi
liittynee tuohon ensimmäiseen vaiheeseen.
Jeesus on tuo Aamurusko.
Hän oli luonut Aamuruskon Pojan.
Hän oli nähnyt Aamuruskon Pojan lankeamisen.
Hän oli viskannut Aamurkon Pojan taivaasta maan päälle.
Ja nyt nämä Jeesuksen lähettiläät
olivat liian innoissaan
lähetystehtävänsä onnistumisesta.
He olivat vaarassa ylpistyä vallastaan.
Ja niin Jeesus varoittaa heitä
muistuttamalla siitä,
mikä Vanhan Testamentin sivuilta käy ilmi.
Ykkösasemassa oleva Jumalan palvelija
eli Aamuruskon Poika lankesi
ja heitettiin Jumalan taivaasta alas maan päälle.
Luukas (10:17-20) kirjoitti:Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat:
"Herra,
riivaajatkin ovat meille alamaiset
sinun nimesi tähden."
Silloin hän sanoi heille:
"Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman.
Katso, minä olen antanut teille vallan
tallata käärmeitä ja skorpioneja
ja kaikkea vihollisen voimaa,
eikä mikään ole teitä vahingoittava.
Älkää kuitenkaan siitä iloitko,
että henget ovat teille alamaiset,
vaan iloitkaa siitä,
että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa."
Tuon katkelman sanoma on siis se,
että heidän ilonsa aihe oli väärä,
mikä voi olla kohtalokasta.