Kirjoittaja Jukka » 29.07.2015 13:42
witness kirjoitti:Mikähän mahtoi olla leivän (kreikk. artos) 'resepti' Raamatun aikoina?
Oikein maittava leipä tehtiin vehnästä. Siihen saatettiin lisätä ohrajauhoja, jos vehnää oli rajoitetusti. Köyhät käyttivät leipään myös durraa, joka lienee jonkunlaista rehuviljaa. Lepä paistettiin tulessa kuumennetuilla kivillä, myöhemmin jonkinlaisissa uuneissa. Jostain olen lukenut, että jossain vaiheessa esimerkiksi pienet ohrakaltiaiset voideltiin öljyllä ja pinnalle ripoteltiin jotain siemeniä.
Hapattamalla leivän säilyvyys parani, mutta eräinä juhlapäivinä ja -aikoina hapatettua leipää ei saanut syödä eikä sitä saanut olla ruokauhrissa Herralle. Minun tietojeni mukaan Lähi-Idässä ei viljelty ruista.
Pitänee tässä vielä mainita eräs seikka. Raamatussa hapatus viittaa syntiin. Siksi hapanta ei saanut olla Herralle uhratussa. Esikoishedelmästä tuotu 'heilutuslyhde' ei saanut sisältää yhtään hapanta (3.Moos. 23:6-14), koska siinä on esikuva ylösnousemuksen esikoishedelmästä, Jeesuksesta Kristuksesta, jossa ei ollut mitään syntiä. Mutta sitten on yksi poikkeus, uusi ruokauhri -kaksi vehnäleipää- jotka uhrattiin 50 päivää myöhemmin helluntaijuhlissa. Nämä vehnäleivät oli hapatettuja. Tämä on esikuva Pyhästä Hengestä, joka tuli Helluntaina opetuslapsiin, jotka eivät olleet ilman syntiä.
(3.Moos. 23:15-17) Mooses kirjoitti:
Sitten laskekaa sapatin jälkeisestä päivästä, siitä päivästä, jona toitte heilutuslyhteen, seitsemän täyttä viikkoa,
laskekaa viisikymmentä päivää seitsemännen sapatin jälkeiseen päivään asti; sitten tuokaa Herralle uusi ruokauhri.
Sieltä, missä asutte, tuokaa heilutusleiväksi kaksi kakkua, jotka on leivottava happamena kahdesta kymmenenneksestä lestyjä jauhoja, Herralle uutislahjaksi.
Kyllä Mooseksen laki on ihmeellinen opettaja Uuden liiton pyhiin totuuksiin. Ups. Poikkesin nyt aloituksen aiheesta -huokaus, minulle niin tavallista.
[quote="witness"]Mikähän mahtoi olla leivän (kreikk. artos) 'resepti' Raamatun aikoina?[/quote]
Oikein maittava leipä tehtiin vehnästä. Siihen saatettiin lisätä ohrajauhoja, jos vehnää oli rajoitetusti. Köyhät käyttivät leipään myös durraa, joka lienee jonkunlaista rehuviljaa. Lepä paistettiin tulessa kuumennetuilla kivillä, myöhemmin jonkinlaisissa uuneissa. Jostain olen lukenut, että jossain vaiheessa esimerkiksi pienet ohrakaltiaiset voideltiin öljyllä ja pinnalle ripoteltiin jotain siemeniä.
Hapattamalla leivän säilyvyys parani, mutta eräinä juhlapäivinä ja -aikoina hapatettua leipää ei saanut syödä eikä sitä saanut olla ruokauhrissa Herralle. Minun tietojeni mukaan Lähi-Idässä ei viljelty ruista.
Pitänee tässä vielä mainita eräs seikka. Raamatussa hapatus viittaa syntiin. Siksi hapanta ei saanut olla Herralle uhratussa. Esikoishedelmästä tuotu 'heilutuslyhde' ei saanut sisältää yhtään hapanta (3.Moos. 23:6-14), koska siinä on esikuva ylösnousemuksen esikoishedelmästä, Jeesuksesta Kristuksesta, jossa ei ollut mitään syntiä. Mutta sitten on yksi poikkeus, uusi ruokauhri -kaksi vehnäleipää- jotka uhrattiin 50 päivää myöhemmin helluntaijuhlissa. Nämä vehnäleivät oli hapatettuja. Tämä on esikuva Pyhästä Hengestä, joka tuli Helluntaina opetuslapsiin, jotka eivät olleet ilman syntiä.
[img]http://forum.netmission.fi/core/images/smilies/bible_1.gif[/img][quote="(3.Moos. 23:15-17) Mooses"]
[color=#004000][b]Sitten laskekaa sapatin jälkeisestä päivästä, siitä päivästä, jona toitte heilutuslyhteen, seitsemän täyttä viikkoa,
laskekaa viisikymmentä päivää seitsemännen sapatin jälkeiseen päivään asti; sitten tuokaa Herralle uusi ruokauhri.
Sieltä, missä asutte, tuokaa heilutusleiväksi kaksi kakkua, jotka on leivottava happamena kahdesta kymmenenneksestä lestyjä jauhoja, Herralle uutislahjaksi.[/b][/color][/quote]
Kyllä Mooseksen laki on ihmeellinen opettaja Uuden liiton pyhiin totuuksiin. Ups. Poikkesin nyt aloituksen aiheesta -huokaus, minulle niin tavallista.
