Minut oli tuomittu oikeudenmukaisesti kuolemaan.
Mutta kuultuani pelastukseni evankeliumin,
ja vastatessani Vapahtajani tarjoukseen myöntävästi,
minut vapautettiin kuoleman tuomiosta.
Jeesus otti päälleen minun syntini.
Minä taas sain Häneltä
lahjaksi yksin armosta
muun muassa
uskon,
vanhurskauden,
pyhyyden
ja ikuisen elämän.
Ja vieläpä Pyhän Hengen sisimpääni
sinetiksi ja vakuudeksi
lunastuksen päivään saakka
Jumalan lapseudesta.
Mitään näistä ei voi ansaita,
eikä myöskään voittaa kilvoituksella.
Enkä voi mitenkään
vahvistaa asemaani Jumalan lapsena.
Lapsi kuuluu Isälle syntymän perusteella.
Sitä ei voi muuksi muuttaa.
Paavalikin oli täysin varma siitä,
että kun hänen vaelluksensa kerran päättyy,
hänellä on autuas osa.
Hän oikein odotti tuota hetkeä.
Paavali (Fil 1:23-24) kirjoitti:
Ahtaalla minä olen näiden kahden välissä:
halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa,
sillä se olisi monin verroin parempi;
mutta teidän tähtenne on lihassa viipymiseni tarpeellisempi.
Paavali (2 Kor 5:1-8) kirjoitti:
Sillä me tiedämme,
että vaikka tämä meidän
maallinen majamme
hajotetaankin maahan,
meillä on asumus Jumalalta,
iankaikkinen maja taivaissa,
joka ei ole käsin tehty.
Sentähden me huokaammekin ikävöiden,
että saisimme pukeutua
taivaalliseen majaamme,
sillä kun me kerran olemme
siihen pukeutuneet,
ei meitä enää havaita alastomiksi.
Sillä me, jotka olemme tässä majassa,
huokaamme raskautettuina,
koska emme tahdo riisuutua, vaan pukeutua,
että elämä nielisi sen, mikä on kuolevaista.
Mutta se,
joka on valmistanut meidät juuri tähän,
on Jumala,
joka on antanut meille Hengen vakuudeksi.
Sentähden me aina olemme
turvallisella mielellä ja tiedämme,
että, niin kauan kuin olemme kotona
tässä ruumiissamme,
me olemme poissa Herrasta;
sillä me vaellamme uskossa
emmekä näkemisessä.
Mutta me olemme turvallisella mielellä
ja haluaisimme
mieluummin muuttaa pois ruumiista
ja päästä kotiin Herran tykö.
Mutta ei tässä ole vielä kaikki.
Voin saada bonuksen.
Kun vaellukseni Jumalan lapsena
Herran Jeesuksen yhteydessä alkoi,
olin astunut kilparadalle.
Voin voittaa
voittopalkinnon.
En voi voittaa ikuista elämää,
en vanhurskautta, en pyhyyttä,
enkä mitään muutakaan,
minkä olen jo armosta lahjaksi saanut.
Mutta voin voittaa voittopalkinnon.
Jos näin käy,
niin eräänä päivänä minut kruunataan
Kristuksen palkintotuomioistuimen edessä.
Tarjolla on useita erilaisia kruunuja.
Tai oikeastaan pitäisi kääntää seppeleitä.
Otan nyt ensin esille kaksi kruunua:
Voittajan kruunu ja Elämän kruunu.
Voittajan kruunu annetaan jotenkin sen perusteella,
että kilpailija on voittanut
jonkun ihmisen Jumalalle.
Paavali iloitsi kruunustaan näin:
Paavali (Fil 4:1) kirjoitti:
Sentähden,
rakkaat ja ikävöidyt veljeni,
te minun iloni ja kruununi
Paavali (1 Tess 2:19-20) kirjoitti:
Sillä kuka on meidän toivomme tai ilomme
tai meidän kerskauksemme kruunu?
Ettekö myös te,
meidän Herramme Jeesuksen edessä
hänen tulemuksessaan?
Sillä te olette
meidän kunniamme ja meidän ilomme.
Tuo taistelu sieluista ei ole veretöntä.
Uskollisuus palvelustehtävässä
voi merkitä pään menettämistä.
Niille, joille tällainen osa on määrätty,
ja jotka rohkenevat
tämänkin koetuksen läpi käydä,
on varattu
aivan erityislaatuinen kruunu,
Elämän kruunu.
Johannes (Ilm 2:10) kirjoitti:
Älä pelkää sitä,
mitä tulet kärsimään.
Katso,
perkele on heittävä muutamia teistä
vankeuteen,
että teidät pantaisiin koetukselle,
ja teidän on oltava ahdistuksessa
kymmenen päivää.
Ole uskollinen kuolemaan asti,
niin minä annan sinulle
elämän kruunun.
Kirkkaus,
johon meidät kerran puetaan
ei siis ole yhteneväinen.
Uskosta osallisiksi tulleina,
meillä kaikilla on
evankeliumin mukanaan tuoma kirkkaus
Paavali (2 Tess 1:10) kirjoitti:
kun hän sinä päivänä tulee,
että hän kirkastuisi pyhissänsä
ja olisi ihmeteltävä kaikissa uskovissa,
sillä te olette uskoneet
meidän todistuksemme
Mutta uskollisuus ja kestäväisyys
taistelukenttien ahdistuksissa
palkitaan ylenpalttisella kirkkaudella.
Paavali (2 Kor 4:16-17) kirjoitti:
Sentähden me emme lannistu;
vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin,
niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.
Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt
ahdistuksemme tuottaa meille
iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden,
ylenpalttisesti
Toiset loistavat enemmän,
toiset vähemmän:
Paavali (1 Kor 15:41) kirjoitti:
Toinen on auringon kirkkaus
ja toinen kuun kirkkaus ja toinen tähtien kirkkaus,
ja toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa
Olen yksi kynttilä,
jonka on määrä juosta maaliin voittajana,
juosta pimeyden läpi niin,
että tuo pieni liekki näkyisi jollekin
tuossa pimeydessä olevalle,
ja niin saisin yhdessä hänen kanssaan ylittää maaliviivan ja sanoa:
Kiitos Jeesus, kun pelastit,
ja kiitos kun pelastit tämän ystävänikin,
tämän minun iloni ja kruununi.
Minä tiedän oman kutsumukseni.
Sen perusteella minua ei odota
sielujen voittajan kruunu.
Minulla ei ole siihen armoitusta.
Mutta toki Jumala joskus antaa
korjuuvalmiin tähkän
tulla minunkin käsieni kautta
Jeesuksen helmaan.
Yksi meille tarjolla olevista kruunuista
tai oikeammin seppeleistä
on
Vanhuskauden seppele.
Se ei tarkoita sitä vanhurskautta,
jonka olemme jo saaneet lahjaksi.
Paavali (Room 3:23-24) kirjoitti:
Sillä kaikki ovat syntiä tehneet
ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
ja saavat lahjaksi vanhurskauden
hänen armostaan sen lunastuksen kautta,
joka on Kristuksessa Jeesuksessa
Tämä vanhurskaus niinkuin monet muut
avauksessani mainitsemat asiat
ovat lahjaa yksin armosta,
enkä minä voi tehdä mitään ansaitakseni ne.
Minä voin ainoastaan kääntyä
ja tulla Jeesuksen tykö
ja kiitoksella ottaa nuo lahjat vastaan.
Mutta Raamattu puhuu myös palkasta.
Esimerkiksi vanhurskaan palkasta.
Matteus (10:41) kirjoitti:
Joka profeetan ottaa tykönsä
profeetan nimen tähden,
saa profeetan palkan;
ja joka vanhurskaan ottaa tykönsä
vanhurskaan nimen tähden,
saa vanhurskaan palkan.
Me olemme jo saaneet lahjaksi vanhurskauden.
Me olemme vanhurskautettuja. Tässä ja nyt.
Mutta kerran me olemme
Kristuksen palkintotuomioistuimen edessä,
ja silloin meidät palkitaan ... tai sitten ei.
Profeetta saa profeetan palkan.
Vanhurskas saa vanhurskaan palkan.
Luukas (4:14) kirjoitti:
sinulle maksetaan vanhurskasten ylösnousemuksessa
Näitä vanhurskasten ylösnousemusvuoroja
on useita.
Mutta aina siihen liittyy palkanmaksu.
Johannes (Ilm 11:18) kirjoitti:
Ja pakanakansat ovat vihastuneet,
mutta sinun vihasi on tullut,
ja tullut on aika tuomita kuolleet
ja maksaa palkka sinun palvelijoillesi profeetoille ja pyhille
Me voimme saada siis palkan.
Mutta voi käydä niin,
että palkka ei ole täysi palkka.
Tai sitten jäämme kokonaan ilman palkkaa.
Emme ole tehneet yhtään mitään.
Johannes (2 Joh 1:8) kirjoitti:
Ottakaa vaari itsestänne,
ettette menetä sitä,
minkä me olemme työllämme aikaansaaneet,
vaan että saatte täyden palkan.
Raamattu ja nimenomaan Uusi Testamentti
on tulvillaan kohtia, joissa puhutaan palkanmaksusta.
Jonkun palkkakuitissa lukee profeetan palkka,
toisessa lukee evankelistan palkka,
kolmannessa paimenen palkka jne.
Jonkun palkkakuitissa lukee Vanhurskaan palkka.
Vanhurskauden olemme saaneet lahjaksi.
Me voimme tehdä samoin.
Siis tehdä vanhurskautta lähimmäisillemme.
Jaakob puhuu tästä paljon.
Jaakob (2:13) kirjoitti:
Sillä tuomio on laupeudeton sille,
joka ei ole laupeutta tehnyt;
laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi.
Siis me teemme vanhurskautta
Rakastamalla lähimmäisiämme.
Ja itse asiassa me Rakastamme silloin Jeesusta.
Mutta eivät kaikki uskovat
Rakasta Jeesusta ja lähimmäisiään
pyyteettömällä ja uhrautuvalla Rakkaudella.
Jotkut rakastavat maailmaa niin paljon,
etteivät ole valmiita uhraamaan
omaa mukavaa elämäänsä
Jeesuksen ja evankeliumin tähden.
Mutta Paavali oli tehnyt näin.
Paavali (1 Kor 15:10) kirjoitti:enemmän kuin he kaikki
minä olen työtä tehnyt
Mutta nyt Paavalin työt oli tehty.
Hän oli hyvän kilvoituksen kilvoitellut
ja tiesi, että hän on saava
vanhurskaan palkan ja vanhurskauden seppeleen.
Minut oli tuomittu oikeudenmukaisesti kuolemaan.
Mutta kuultuani pelastukseni evankeliumin,
ja vastatessani Vapahtajani tarjoukseen myöntävästi,
minut vapautettiin kuoleman tuomiosta.
Jeesus otti päälleen minun syntini.
Minä taas sain Häneltä [b]lahjaksi[/b] yksin armosta
muun muassa
uskon,
vanhurskauden,
pyhyyden
ja ikuisen elämän.
Ja vieläpä Pyhän Hengen sisimpääni
sinetiksi ja vakuudeksi
lunastuksen päivään saakka
Jumalan lapseudesta.
Mitään näistä ei voi ansaita,
eikä myöskään voittaa kilvoituksella.
Enkä voi mitenkään
vahvistaa asemaani Jumalan lapsena.
Lapsi kuuluu Isälle syntymän perusteella.
Sitä ei voi muuksi muuttaa.
Paavalikin oli täysin varma siitä,
että kun hänen vaelluksensa kerran päättyy,
hänellä on autuas osa.
Hän oikein odotti tuota hetkeä.
:bible: [quote="Paavali (Fil 1:23-24)"]
[color=#004000]Ahtaalla minä olen näiden kahden välissä:
halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa,
sillä se olisi monin verroin parempi;
mutta teidän tähtenne on lihassa viipymiseni tarpeellisempi.[/color][/quote]
:bible: [quote="Paavali (2 Kor 5:1-8)"]
[color=#004000]Sillä me tiedämme,
että vaikka tämä meidän
maallinen majamme
hajotetaankin maahan,
meillä on asumus Jumalalta,
iankaikkinen maja taivaissa,
joka ei ole käsin tehty.
Sentähden me huokaammekin ikävöiden,
että saisimme pukeutua
taivaalliseen majaamme,
sillä kun me kerran olemme
siihen pukeutuneet,
ei meitä enää havaita alastomiksi.
Sillä me, jotka olemme tässä majassa,
huokaamme raskautettuina,
koska emme tahdo riisuutua, vaan pukeutua,
että elämä nielisi sen, mikä on kuolevaista.
Mutta se,
joka on valmistanut meidät juuri tähän,
on Jumala,
joka on antanut meille Hengen vakuudeksi.
Sentähden me aina olemme
turvallisella mielellä ja tiedämme,
että, niin kauan kuin olemme kotona
tässä ruumiissamme,
me olemme poissa Herrasta;
sillä me vaellamme uskossa
emmekä näkemisessä.
Mutta me olemme turvallisella mielellä
ja haluaisimme
mieluummin muuttaa pois ruumiista
ja päästä kotiin Herran tykö.[/color] [/quote]
Mutta ei tässä ole vielä kaikki.
Voin saada bonuksen.
Kun vaellukseni Jumalan lapsena
Herran Jeesuksen yhteydessä alkoi,
olin astunut kilparadalle.
Voin voittaa [b]voittopalkinnon[/b].
En voi voittaa ikuista elämää,
en vanhurskautta, en pyhyyttä,
enkä mitään muutakaan,
minkä olen jo armosta lahjaksi saanut.
Mutta voin voittaa voittopalkinnon.
Jos näin käy,
niin eräänä päivänä minut kruunataan
Kristuksen palkintotuomioistuimen edessä.
Tarjolla on useita erilaisia kruunuja.
Tai oikeastaan pitäisi kääntää seppeleitä.
Otan nyt ensin esille kaksi kruunua:
Voittajan kruunu ja Elämän kruunu.
[b]Voittajan kruunu[/b]
annetaan jotenkin sen perusteella,
että kilpailija on voittanut
jonkun ihmisen Jumalalle.
Paavali iloitsi kruunustaan näin:
:bible: [quote="Paavali (Fil 4:1)"]
[color=#004000]Sentähden,
rakkaat ja ikävöidyt veljeni,
te minun iloni ja kruununi[/color][/quote]
:bible: [quote="Paavali (1 Tess 2:19-20)"]
[color=#004000]Sillä kuka on meidän toivomme tai ilomme
tai meidän kerskauksemme kruunu?
Ettekö myös te,
meidän Herramme Jeesuksen edessä
hänen tulemuksessaan?
Sillä te olette
meidän kunniamme ja meidän ilomme.[/color][/quote]
Tuo taistelu sieluista ei ole veretöntä.
Uskollisuus palvelustehtävässä
voi merkitä pään menettämistä.
Niille, joille tällainen osa on määrätty,
ja jotka rohkenevat
tämänkin koetuksen läpi käydä,
on varattu
aivan erityislaatuinen kruunu,
[b]Elämän kruunu[/b].
:bible: [quote="Johannes (Ilm 2:10)"]
[color=#004000]Älä pelkää sitä,
mitä tulet kärsimään.
Katso,
perkele on heittävä muutamia teistä
vankeuteen,
että teidät pantaisiin koetukselle,
ja teidän on oltava ahdistuksessa
kymmenen päivää.
Ole uskollinen kuolemaan asti,
niin minä annan sinulle
elämän kruunun.[/color][/quote]
Kirkkaus,
johon meidät kerran puetaan
ei siis ole yhteneväinen.
Uskosta osallisiksi tulleina,
meillä kaikilla on
evankeliumin mukanaan tuoma kirkkaus
:bible: [quote="Paavali (2 Tess 1:10)"]
[color=#004000]kun hän sinä päivänä tulee,
että hän kirkastuisi pyhissänsä
ja olisi ihmeteltävä kaikissa uskovissa,
sillä te olette uskoneet
meidän todistuksemme[/color][/quote]
Mutta uskollisuus ja kestäväisyys
taistelukenttien ahdistuksissa
palkitaan ylenpalttisella kirkkaudella.
:bible: [quote="Paavali (2 Kor 4:16-17)"]
[color=#004000]Sentähden me emme lannistu;
vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin,
niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.
Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt
ahdistuksemme tuottaa meille
iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden,
ylenpalttisesti[/color][/quote]
Toiset loistavat enemmän,
toiset vähemmän:
:bible: [quote="Paavali (1 Kor 15:41)"]
[color=#004000]Toinen on auringon kirkkaus
ja toinen kuun kirkkaus ja toinen tähtien kirkkaus,
ja toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa[/color][/quote]
Olen yksi kynttilä,
jonka on määrä juosta maaliin voittajana,
juosta pimeyden läpi niin,
että tuo pieni liekki näkyisi jollekin
tuossa pimeydessä olevalle,
ja niin saisin yhdessä hänen kanssaan ylittää maaliviivan ja sanoa:
Kiitos Jeesus, kun pelastit,
ja kiitos kun pelastit tämän ystävänikin,
tämän minun iloni ja kruununi.
Minä tiedän oman kutsumukseni.
Sen perusteella minua ei odota
sielujen voittajan kruunu.
Minulla ei ole siihen armoitusta.
Mutta toki Jumala joskus antaa
korjuuvalmiin tähkän
tulla minunkin käsieni kautta
Jeesuksen helmaan.
Yksi meille tarjolla olevista kruunuista
tai oikeammin seppeleistä
on [b]Vanhuskauden seppele[/b].
Se ei tarkoita sitä vanhurskautta,
jonka olemme jo saaneet lahjaksi.
:bible: [quote="Paavali (Room 3:23-24)"]
[color=#004000]Sillä kaikki ovat syntiä tehneet
ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
ja saavat lahjaksi vanhurskauden
hänen armostaan sen lunastuksen kautta,
joka on Kristuksessa Jeesuksessa [/color][/quote]
Tämä vanhurskaus niinkuin monet muut
avauksessani mainitsemat asiat
ovat lahjaa yksin armosta,
enkä minä voi tehdä mitään ansaitakseni ne.
Minä voin ainoastaan kääntyä
ja tulla Jeesuksen tykö
ja kiitoksella ottaa nuo lahjat vastaan.
Mutta Raamattu puhuu myös palkasta.
Esimerkiksi vanhurskaan palkasta.
:bible: [quote="Matteus (10:41)"]
[color=#004000]Joka profeetan ottaa tykönsä
profeetan nimen tähden,
saa profeetan palkan;
ja joka vanhurskaan ottaa tykönsä
vanhurskaan nimen tähden,
saa vanhurskaan palkan. [/color][/quote]
Me olemme jo saaneet lahjaksi vanhurskauden.
Me olemme vanhurskautettuja. Tässä ja nyt.
Mutta kerran me olemme
Kristuksen palkintotuomioistuimen edessä,
ja silloin meidät palkitaan ... tai sitten ei.
Profeetta saa profeetan palkan.
Vanhurskas saa vanhurskaan palkan.
:bible: [quote="Luukas (4:14)"]
[color=#804000]sinulle maksetaan vanhurskasten ylösnousemuksessa[/color][/quote]
Näitä vanhurskasten ylösnousemusvuoroja
on useita.
Mutta aina siihen liittyy palkanmaksu.
:bible: [quote="Johannes (Ilm 11:18)"]
[color=#004000]Ja pakanakansat ovat vihastuneet,
mutta sinun vihasi on tullut,
ja tullut on aika tuomita kuolleet
ja maksaa palkka sinun palvelijoillesi profeetoille ja pyhille[/color][/quote]
Me voimme saada siis palkan.
Mutta voi käydä niin,
että palkka ei ole täysi palkka.
Tai sitten jäämme kokonaan ilman palkkaa.
Emme ole tehneet yhtään mitään.
:bible: [quote="Johannes (2 Joh 1:8)"]
[color=#004000]Ottakaa vaari itsestänne,
ettette menetä sitä,
minkä me olemme työllämme aikaansaaneet,
vaan että saatte täyden palkan. [/color][/quote]
Raamattu ja nimenomaan Uusi Testamentti
on tulvillaan kohtia, joissa puhutaan palkanmaksusta.
Jonkun palkkakuitissa lukee profeetan palkka,
toisessa lukee evankelistan palkka,
kolmannessa paimenen palkka jne.
Jonkun palkkakuitissa lukee Vanhurskaan palkka.
Vanhurskauden olemme saaneet lahjaksi.
Me voimme tehdä samoin.
Siis tehdä vanhurskautta lähimmäisillemme.
Jaakob puhuu tästä paljon.
:bible: [quote="Jaakob (2:13)"]
[color=#004000]Sillä tuomio on laupeudeton sille,
joka ei ole laupeutta tehnyt;
laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi.[/color] [/quote]
Siis me teemme vanhurskautta
Rakastamalla lähimmäisiämme.
Ja itse asiassa me Rakastamme silloin Jeesusta.
Mutta eivät kaikki uskovat
Rakasta Jeesusta ja lähimmäisiään
pyyteettömällä ja uhrautuvalla Rakkaudella.
Jotkut rakastavat maailmaa niin paljon,
etteivät ole valmiita uhraamaan
omaa mukavaa elämäänsä
Jeesuksen ja evankeliumin tähden.
Mutta Paavali oli tehnyt näin.
:bible: [quote="Paavali (1 Kor 15:10)"]
[color=#004000]enemmän kuin he kaikki
minä olen työtä tehnyt [/color] [/quote]
Mutta nyt Paavalin työt oli tehty.
Hän oli hyvän kilvoituksen kilvoitellut
ja tiesi, että hän on saava
vanhurskaan palkan ja vanhurskauden seppeleen.