Luonnollinen ihminen eli sielullinen ihminen (psykhikos anthropos)
kuvaa muun muassa täysin kääntymätöntä ihmistä.
Paavali (1 Kor 2:14) kirjoitti:Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä,
mikä Jumalan Hengen on;
sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää,
koska se on tutkisteltava hengellisesti.
Juuda puhuu sielullisista ihmisistä,
jotka ovat uskovaisten joukossa ja jopa opettajina
ja saavat aikaan hajaannusta.
Juuda kutsuu näitä ihmisiä jumalattomiksi.
Siis heillä ei ole Jumalaa, eikä Jumalalla ole heitä.
Heillä ei ole Jumalan Henkeä,
eikä Jumalan Hengellä ole heitä.
Juuda (1:19) kirjoitti:he ovat sielullisia,
henkeä heillä ei ole
Juuda kehotti meitä uskovia rukoilemaan Pyhässä Hengessä.
Sillä tähän sielullisuuteen eli siihen, mitä ihminen on ilman henkeä,
voi toki uskovakin langeta. Jaakob kirjoittaa veljille:
Jaakob (3:13-18) kirjoitti:Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne?
Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä.
Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne,
niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan.
Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee,
vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta.
Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on,
siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.
Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas,
sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa,
täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä,
se ei epäile, ei teeskentele.
Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.
Eli vaelluksemme ei ole sellaista kuin pitäisi,
vaan sielullista tai luonnollisen ihmisen vaellusta,
jos emme ole jatkuvasti täytetyt Hengellä.
Pyhä Henki kyllä asuu jokaisessa Jeesuksen omassa,
mutta joissakin uskovissa Pyhä Henki ei voi tehdä paljon muuta kuin murehtia.
Paavali (Ef 4:30) kirjoitti:Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä,
joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.
Siis Pyhä Henki on meissä sinettinä/panttina/vakuutena lunastuksesta,
mutta me emme vaella Pyhässä Hengessä.
Tuuli ei täytä purjeitamme ja kuljeta meitä eteenpäin,
vaan me otamme airot esiin ja puhkumme ja puhisemme.
Ja silloin me myös käyttäydymme kuin ihmiset,
joilla ei Henkeä ole. Ja niin Paavali kysyy Galatalaisilta:
Paavali (Gal 3:3) kirjoitti:Aloititte Hengessä,
lihassako nyt lopetatte?
Eli kun ihminen ei vaella Hengessä,
niin hän vaeltaa enemmän tai vähemmän lihassa.
Hän ei ole enää kovinkaan hengellinen
vaan yhä enemmän lihallinen eli luonnollinen/sielullinen ihminen.
Ja liha yrittää saavuttaa kaiken lihan käsivarrella
- jopa Jumalalle kelpaamisen.
