Kirjoittaja kirjoitti:Entä jos on halunnut antaa anteeksi, muttei vielä ennen kuolemaa kyennyt? Tai entäpä jos ihminen kuolee sillä hetkellä, kun on katsomassa pornoa?
Saitkin jo hyviä vastauksia Emililtä.
Rukous, ripittäytyminen ja parannuksen teko
ovat valtavia etuoikeuksia uskovalle ihmiselle.
Totesitkin näin:
Kirjoittaja kirjoitti:
Hyviä neuvoja.
Minun vastaukseni tuohon omaan kysymykseeni on, että niin pitkään kun ihmisellä on Pyhä Henki, hän pelastuu. Jos ihminen paatuu synneissään ja jatkaa synnin tiellä, niin ennen pitkää tulee se päivä, jolloin rikkomus on niin suuri että Pyhä Henki jättää ihmisen. Tällöin hän on kadotuksen oma jos pysyy luopumuksessa.
Mutta niin pitkään kuin Pyhä Henki on ihmisellä, niin ihminen on armon peittämä.
Jokainen uudestisyntynyt ihminen
on jo siirretty kuolemasta elämään.
Siis meidän synteihin kuollut henkemme
on syntynyt uudesti eikä ikinä kuole.
Me olemme siis syntyneet Hengestä.
Tällaista todellisuutta ei ollut VT:n puolella.
Vasta Uusi Liitto mahdollisti tämän.
Yksikään VT:n puolella ollut henkilö
ei ollut syntynyt Hengestä.
Paitsi tietenkin Jeesus,
joka sikisi Pyhästä Hengestä.
Eli kun VT:n puolella puhutaan siitä,
että Henki poistui,
niin kysymys on eri asiasta
kuin uudestisyntyneen ihmisen kohdalla.
Me voimme kuitenkin murehduttaa Pyhää Henkeä,
joka on annettu meille
sinetiksi.
Paavali (Ef 4:30) kirjoitti:Älkääkä saattako murheelliseksi
Jumalan Pyhää Henkeä,
joka on teille annettu sinetiksi
lunastuksen päivään saakka.
Siis tuo sinetti on meissä lunastuksen päivään saakka.
Ja se tarkoittaa meidän ruumiimme lunastusta.
Pyhä Henki ei siis poistu meistä siinä mielessä,
että me emme enää olisikaan
uudestisyntyneitä Jumalan lapsia.
Mutta me voimme murehduttaa Jumalan Henkeä.
Ja sitä meidän ei pitäisi tehdä.
Mutta niin me monestikin teemme.
Ja silloin esimerkiksi Hengen Voitelu voi kadota jne.
Mutta mikään ei muuta sitä tosiasiaa,
että me olemme syntyneet Hengestä,
me olemme siirretyt kuolemasta Elämään.
Oli sitten kysymys anteeksi antamisesta
tai nettipornon katselusta,
niin kumpikin asia on hirvittävän kauhea.
En edes ala miettiä, kumpi on kauheampi.
Kummastakin on selvät sävelet Raamatussa.
Joka katsoo naista himoiten ...
Eikä siihen nettiä tarvita.
Hän on tehnyt huorin.
Ja sitten tuo anteeksiantaminen.
Itse asiassa kyseessä on velkasuhde.
Joku on velallinen meille.
Joku on riistänyt meiltä jotakin.
Rikkonut meitä vastaan.
Nyt Jeesus ei puhunut taivas asioista.
Hän puhui elämästä täällä maan päällä.
Jos täällä emme anna anteeksi velallisellemme,
niin ei Jumalakaan anna anteeksi meille.
Millä tuomiolla tuomitsemme,
sillä meidät tuomitaan.
Eli tässä toteutuu kylvämisen ja niittämisen laki.
Ja se toteutuu täällä maan päällä.
Mutta pelastus
on kokonaan Jumalan armolahja.
Ja kun me olemme kääntymyksen kautta
tulleet uskosta ja armosta osallisiksi,
niin tuosta hetkestä alkaen
kaikki on Jeesuksen kädessä.
Hän on aloitttanut hyvän työn
ja Hän vie sen päätökseen.
Hän sai meissä aikaiseksi uskon,
ja Hän on koko ajan tuon uskon kantava voima.
Me elämme Hänen uskossaan.
Ja erityisesti koettelemusten ahjoissa
me emme selviä ilman
usko/luottamusta Häneen.
Jos alamme taistella itsemme kanssa,
niin olemme jo hävinneet.
Mutta meissä asuu Henki,
joka sotii meidän puolestamme.
Hän ei koskaan meitä hylkää eikä jätä.
Vaikka me olisimme uskottomat
pysyy Jumala uskollisena.
https://www.youtube.com/watch?v=4m777suq1uE
[quote="Kirjoittaja"]Entä jos on halunnut antaa anteeksi, muttei vielä ennen kuolemaa kyennyt? Tai entäpä jos ihminen kuolee sillä hetkellä, kun on katsomassa pornoa?[/quote]
Saitkin jo hyviä vastauksia Emililtä.
Rukous, ripittäytyminen ja parannuksen teko
ovat valtavia etuoikeuksia uskovalle ihmiselle.
Totesitkin näin:
[quote="Kirjoittaja"]
Hyviä neuvoja.
Minun vastaukseni tuohon omaan kysymykseeni on, että niin pitkään kun ihmisellä on Pyhä Henki, hän pelastuu. Jos ihminen paatuu synneissään ja jatkaa synnin tiellä, niin ennen pitkää tulee se päivä, jolloin rikkomus on niin suuri että Pyhä Henki jättää ihmisen. Tällöin hän on kadotuksen oma jos pysyy luopumuksessa.
Mutta niin pitkään kuin Pyhä Henki on ihmisellä, niin ihminen on armon peittämä.[/quote]
Jokainen uudestisyntynyt ihminen
on jo siirretty kuolemasta elämään.
Siis meidän synteihin kuollut henkemme
on syntynyt uudesti eikä ikinä kuole.
Me olemme siis syntyneet Hengestä.
Tällaista todellisuutta ei ollut VT:n puolella.
Vasta Uusi Liitto mahdollisti tämän.
Yksikään VT:n puolella ollut henkilö
ei ollut syntynyt Hengestä.
Paitsi tietenkin Jeesus,
joka sikisi Pyhästä Hengestä.
Eli kun VT:n puolella puhutaan siitä,
että Henki poistui,
niin kysymys on eri asiasta
kuin uudestisyntyneen ihmisen kohdalla.
Me voimme kuitenkin murehduttaa Pyhää Henkeä,
joka on annettu meille [b]sinetiksi[/b].
:bible: [quote="Paavali (Ef 4:30)"][color=#004000]Älkääkä saattako murheelliseksi
Jumalan Pyhää Henkeä,
joka on teille annettu sinetiksi
[b]lunastuksen päivään saakka[/b]. [/color][/quote]
Siis tuo sinetti on meissä lunastuksen päivään saakka.
Ja se tarkoittaa meidän ruumiimme lunastusta.
Pyhä Henki ei siis poistu meistä siinä mielessä,
että me emme enää olisikaan
uudestisyntyneitä Jumalan lapsia.
Mutta me voimme murehduttaa Jumalan Henkeä.
Ja sitä meidän ei pitäisi tehdä.
Mutta niin me monestikin teemme.
Ja silloin esimerkiksi Hengen Voitelu voi kadota jne.
Mutta mikään ei muuta sitä tosiasiaa,
että me olemme syntyneet Hengestä,
me olemme siirretyt kuolemasta Elämään.
Oli sitten kysymys anteeksi antamisesta
tai nettipornon katselusta,
niin kumpikin asia on hirvittävän kauhea.
En edes ala miettiä, kumpi on kauheampi.
Kummastakin on selvät sävelet Raamatussa.
Joka katsoo naista himoiten ...
Eikä siihen nettiä tarvita.
Hän on tehnyt huorin.
Ja sitten tuo anteeksiantaminen.
Itse asiassa kyseessä on velkasuhde.
Joku on velallinen meille.
Joku on riistänyt meiltä jotakin.
Rikkonut meitä vastaan.
Nyt Jeesus ei puhunut taivas asioista.
Hän puhui elämästä täällä maan päällä.
Jos täällä emme anna anteeksi velallisellemme,
niin ei Jumalakaan anna anteeksi meille.
Millä tuomiolla tuomitsemme,
sillä meidät tuomitaan.
Eli tässä toteutuu kylvämisen ja niittämisen laki.
Ja se toteutuu täällä maan päällä.
Mutta pelastus
on kokonaan Jumalan armolahja.
Ja kun me olemme kääntymyksen kautta
tulleet uskosta ja armosta osallisiksi,
niin tuosta hetkestä alkaen
kaikki on Jeesuksen kädessä.
Hän on aloitttanut hyvän työn
ja Hän vie sen päätökseen.
Hän sai meissä aikaiseksi uskon,
ja Hän on koko ajan tuon uskon kantava voima.
Me elämme Hänen uskossaan.
Ja erityisesti koettelemusten ahjoissa
me emme selviä ilman
usko/luottamusta Häneen.
Jos alamme taistella itsemme kanssa,
niin olemme jo hävinneet.
Mutta meissä asuu Henki,
joka sotii meidän puolestamme.
Hän ei koskaan meitä hylkää eikä jätä.
Vaikka me olisimme uskottomat
pysyy Jumala uskollisena.
https://www.youtube.com/watch?v=4m777suq1uE