Lue
(Gen 1:1-5)Raamatun ensimmäinen Sana
tarkoittaa Alkua / Esikoista.
Siis aivan ensimmäiseksi
Jumala Sana tuo esiin Jumalan Pojan.
Vielä Raamatun viimeisessä kirjassa
Poika esittelee itsensä
Alkuna ja Aamenena.
Ja niin koko Raamattu
Alusta Aameneen saakka
Sana Sanalta on ilmoitusta Pojasta,
joka on
Ensimmäinen ja Viimeinen
Alku ja Loppu
Alfa ja Omega.
Raamatun ensimmäinen virke
pitää sisällään myös
monikkomuotoisen sanan
Jumala eli Valtiaat.
Raamatun ensimmäinen jae ilmaisee
Siis Jumalan kokonaisuudessaankin.
Mutta varsinaisesti se esittelee
meille Jumalan Pojan Valtiaana.
Kaikki on luotu Hänen kauttaan,
Häneen ja Häntä varten.
Alussa loi Jumala
taivaat ja maan.
Poika on siis ensimmäinen Valtias,
joka Jumalan Sanassa nostetaan esiin.
Ja erityisesti huomioitavaa on se,
ettei tuossa jakeessa ole mainintaa
pahan olemassaolosta.
Oli vain taivaat ja maa, ja kummatkin
täynnä rauhaa rakkautta ja sopusointua.
Myöhemmin löydämme Raamatusta vielä,
että tuo aikakausi oli hyvin pitkä.
Raamatun ensimmäinen jae
pitää siis sisällään jo ikuisuuden ihanuutta.
Raamatun toinen jae tuo
eteemme valtavan katastrofin.
Takana on vallankaappausyritys,
joka johti siihen,
mikä on luettavissa
Raamatun toisesta jakeesta.
Maa oli tai oikeammin kääntäen
tuli sellaiseksi kuin se nyt kuvataan.
Ja maa oli autio ja tyhjä,
ja pimeys oli syvyyden päällä,
ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.
Maa oli tullut autioksi ja tyhjäksi.
Paremmin kääntäen sitä oli kohdannut
sekasorto ja hävitys.
Ensimmäisestä Valtiaasta
eli Jumalan Pojasta
käytetään Raamatussa ilmaisua
Aamurusko.
Tämän Valtiaan
lähimmästä palvelijasta
käytetään nimitystä
Aamuruskon poika.
Tämä Aamuruskon poika
yritti vallankaappausta,
mikä johti sotatilanteeseen taivaassa.
Hän ei tyytynyt olemaan
vain kakkossijalla,
vaan halusi tehdä itsensä
Jumalan vertaiseksi.
Istuutua Jumalan istuimelle.
Tämä valtias tunnetaan paremmin
nimellä Lucifer eli Valonkantaja.
Tämä säihkyvä kerubi
muuttui pimeyden ruhtinaaksi.
Täydellisistä täydellisin luotu olento
oli muuttunut paholaiseksi.
Hänet enkeleineen
heitettiin alas taivaasta.
Ja hän tuhosi
maan päällä vallinneen elämän.
Ja tuossa tähtien sodassa
turmeltui myös taivaanvahvuus.
Ja niin löydämmekin peruskertomuksen
seuraavassa katkelmassa
kuuden päivän pituisen kuvauksen
taivaiden ja maan saneerauksesta.
Tuossa saneerauksessa
ei taivaisiin eikä maahan
kohdistu yhtään luomistekoa.
Siis verbiä luoda ei löydy
ennenkuin puhutaan
elävien olentojen luomisesta,
joista ihminen asetettiin
maan uudeksi valtiaaksi.
Maan entinen valtias esitellään
kaiken peittävänä pimeytenä,
jonka asuinsija on syvyyden kuilu.
Mutta toinen jae kuitenkin päättyy
Jumala Hengen esittelyyn.
Tarkemmin kääntäen Jumalan Henki
leijui tai lepatti kuin kyyhky.
Kolmanneksi meille esitellään
Isä Jumala.
Hän puhuu.
Tämä lause esiintyy Raamatun
kolmannesta jakeesta alkaen
toistuvasti sen peruskertomuksessa,
kun taivasta ja maata saneerataan.
Isä Jumala sanoo,
mitä tehdään.
Ja sitten Jumalan Poika tekee sen.
Ja kolmanneksi
Pyhä Henki toteaa työn tuloksen hyväksi.
Tästä tarkemmin myöhemmin.
Mutta löydämme siis
ratkaisevan tärkeän esittelyn
heti Raamatun alkujakeista:
Raamatun kolme ensimmäistä jaetta
esittelevät kolme Valtiasta:
Pojan ja Pyhän Hengen ja Isän.
Raamatun toinen jae paljasti
karmean muodonmuutoksen
Jumalan luomakunnassa.
Suuriarvoisin luotu hallitsija,
jota Raamattu nimittää
muun muassa
säihkyväksi kerubiksi.
oli muuttunut pimeydeksi.
Esikoisen kautta luodun
ihanan Maan oli vallannut
sekasorto ja hävitys.
Elämä maan päällä
oli sammunut kuolemaksi.
Oli kaksi valtaa,
hyvä ja paha,
joilla oli riita-asia keskenään.
Ihminen,
joka luotaisiin Jumalan kuvaksi,
tulisi ratkaisemaan
tämän riita-asian.
Ja tästä kaikesta laadittiin asiakirja,
joka koski maan hallintaa.
Viittauksia tähän löytyy
jo Mooseksen kirjoista.
Raamatun viimeisessä kirjassa,
tästä kirjakääröstä on pitkä selvitys.
Sen voi avata vain
ensimmäisenä esitelty Valtias
eli Jumalan Poika,
joka silloin kantaa nimeä
Jumalan Karitsa.
Ja niin lähdettiin liikkeelle
tässä riita-asiassa.
Poika,
joka on Totinen Valkeus,
joka alunperin oli
maailmat luonut,
kutsuttiin hävityksen keskelle.
Alkoi kuuden päivän pituinen
saneeraus.
Ja kohta Maa oli jälleen
kuin Jumalan puutarha.
Maan valtiaaksi luotiin ihminen.
Paratiisissa oli kaksi
aivan erityistä puuta.
Toinen piti tarjolla hedelmää,
jonka syöminen
merkitsi ikuista elämää.
Toinen puu tarjosi hedelmää,
joka merkitsi kuolemaa.
Aadam oli uudistetun maan
valtiaana ratkaisevassa asemassa.
Jumala eli tarkkaan ottaen
Jumalan Poika,
oli ankarasti kieltänyt Aadamia
syömästä hyvän- ja pahantiedon puusta.
Mutta paholainen sai myös
viestittää oman versionsa asiasta.
Ja erittäin vahvan näytön tähden
Aadam pani kaikki likoon sen puolesta,
että käärme puhui totta.
Hallitsijaksi tuli
taivaan avaruuksia myöten
paha paholainen.
Maan päälle ratsastivat
myös synti ja kuolema.
Koko Raamattu kertoo
alusta loppuun asti
tästä taistelusta,
joka alkoi Raamatun toisessa jakeessa.
Jos Aamuruskon poika
ei olisi ylpistynyt ihanuudestaan
ja yrittänyt vallankaappausta,
ei meillä olisi Raamattua ollenkaan.
Ei olisi mitään tietoa synnistä
eikä kuolemasta eikä mistään pahasta.
Mutta nyt pimeys ja syvät vedet
olivat peittäneet kaiken alleen.
Ja niin alkoi valtava spektaakkeli,
jonka lopputulos paljastetaan
jo Raamatun peruskertomuksessa.
Arvelen tämän kaiken kirjoittamani
hämmentävän joitakin lukijoita.
Ja niin tarkennan vielä tarkastelua.
Ensin vain ensimmäiseen jakeeseen.
Sitten vain ensimmäiseen Sanaan.
(Gen 1:1) 
