Sitten toisaalta,
minä olen puhunut ja todistanut
aivan sopimattomissa paikoissa.
Kummallista,
että sopivissa ei niinkään.
No hengellisissä tilaisuuksissa
tietenkin olen.
Mutta takaisin aiheeseen.
Kadotukseen.
Kun suomennoksemme puhuu
kadotuksesta,
niin taustalla on
jokin sellainen ilmaisu,
johon liittyy
- tuomio
- tuho
Ja suunta tapahtumalle on
- ylhäältä alas
- Jumalan luota pois
Ensimmäisenä tällaisen siirron
ylhäältä taivaasta Jumalan puutarhasta
alas maahan sen syvimpään kuiluun
koki kaikkein korkea-arvoisin kerubi.
Hesekiel (28:12-15) kirjoitti:
Ihmislapsi,
viritä itkuvirsi Tyyron kuninkaasta
ja sano hänelle:
Näin sanoo Herra, Herra:
Sinä olet sopusuhtaisuuden sinetti,
täynnä viisautta,
täydellinen kauneudessa.
Eedenissä, Jumalan puutarhassa, sinä olit.
Peitteenäsi olivat kaikkinaiset kalliit kivet;
karneolia, topaasia ja jaspista,
krysoliittia, onyksia ja berylliä,
safiiria, rubiinia ja smaragdia
sekä kultaa
olivat upotus- ja syvennystyöt sinussa,
valmistetut sinä päivänä, jona sinut luotiin.
Sinä olit kerubi,
laajalti suojaavainen,
ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle;
sinä olit jumal'olento
ja käyskentelit
säihkyväin kivien keskellä.
Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi
siitä päivästä, jona sinut luotiin,
siihen saakka,
kunnes sinussa löydettiin vääryys.
Aamuruskon poika
enkelijoukkoineen
asettui Jumalaa vastaan.
Taivaassa syttyi sota,
ja tuo joukko heitettiin
taivaasta alas
syvyyteen pimeyden kuiluihin
eli tuonelaan.
Pietari (2 Piet 2:4) kirjoitti:
Sillä ei Jumala säästänyt enkeleitä,
jotka syntiä tekivät,
vaan syöksi heidät syvyyteen,
pimeyden kuiluihin,
ja hylkäsi heidät
tuomiota varten säilytettäviksi.
VT:n puolella löytyy jatkuvasti ilmaisu
'alas tuonelaan',
mutta silloin Aabrahamin helma oli
toinen osa tuonelasta.
Eli kaikki ihmiset kuoltuaan
siirtyivät alaspäin tuonelaan,
kunnes Jeesus avasi taivaan portit.
Ja nyt tuonela on enää
niiden säilytyspaikka,
jotka joutuvat tuomittaviksi.
Ja vain kuolleet tuomitaan.
Ja tämä ilmaisu tarkoittaa
nimenomaan hengellisesti kuolleita.
Vaikka tietenkin viimeisellä
tuomiolla kaikki ovat
ruumiillisen kuoleman
ja ylösnousemuksen kokeneita.
Mutta vain ne tuomitaan,
jotka ovat kuolleita
suhteessa Jumalaan.
Johannes (Ilm 20:10-15) kirjoitti:
Ja perkele, heidän villitsijänsä,
heitetään tuli- ja tulikivijärveen,
jossa myös peto ja väärä profeetta ovat,
ja heitä vaivataan yöt päivät,
aina ja iankaikkisesti.
Ja minä näin
suuren, valkean valtaistuimen
ja sillä istuvaisen,
jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat,
eikä niille sijaa löytynyt.
Ja minä näin kuolleet,
suuret ja pienet,
seisomassa valtaistuimen edessä,
ja kirjat avattiin;
ja avattiin toinen kirja,
joka on elämän kirja;
ja kuolleet tuomittiin sen perusteella,
mitä kirjoihin oli kirjoitettu,
tekojensa mukaan.
Ja meri
antoi ne kuolleet,
jotka siinä olivat,
ja Kuolema ja Tuonela
antoivat ne kuolleet,
jotka niissä olivat,
ja heidät tuomittiin,
kukin tekojensa mukaan.
Ja Kuolema ja Tuonela
heitettiin tuliseen järveen.
Tämä on toinen kuolema,
tulinen järvi.
Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu,
se heitettiin tuliseen järveen.
Jos nimi oli jouduttu pyyhkimään pois
Elämän kirjasta,
jossa se on maailman perustamisesta ollut,
niin sitten määränpää on tulinen järvi.
Kirjaimellisesti kääntäen teksti puhuu
järvestä tulen ja tulikiven.
Synti erottaa ihmisen Jumalasta.
Tämän ongelman Jumala on ratkaissut niin,
että Jumalan ainokainen Poika
otti meidän syntimme päälleen
ja kärsi niistä aiheutuvan seuraamuksen
eli kuoleman ja eron Jumalasta.
Kuolema (henkivalta)
ja
Tuonela (henkivalta)
eivät voineet kuitenkaan pidättää
Jeesusta vankinaan,
koska Jeesus ei ollut syntinen.
Ja niin kävi aivan päinvastoin.
Jeesus voitti kuoleman vallan.
Ja Hän vei voittosaaliinaan
koko Aabrahamin helman
kolmanteen taivaaseen
jossa Jumalan Paratiisi sijaitsee.
Nyt siis kaikille on tarjolla
Jumalan Rakkauden
eli Jumalan Pojan tähden
pääsy Jumalan tykö.
Mutta Rauhaan ja Rakkauteen
ei voi pakottaa.
Jos voisi, niin ei olisi
enää kysymys Rakkaudesta.
Ja niin meillä on edessämme valinta,
jonka jokainen ihminen
tavalla tai toisella tekee.
Sellainenkin,
joka ei ole Jeesuksesta mitään kuullut.
Eli jokainen tekee valinnan
Valkeuden ja pimeyden välillä
Elämän ja kuoleman välillä.
Johannes (3:19) kirjoitti:
Mutta tämä on
tuomio,
että valkeus on tullut maailmaan,
ja ihmiset rakastivat pimeyttä
enemmän kuin valkeutta;
sillä heidän tekonsa olivat pahat.
Johannes (17:3) kirjoitti:
Mutta tämä on
iankaikkinen elämä,
että he tuntevat sinut,
joka yksin olet totinen Jumala,
ja hänet,
jonka sinä olet lähettänyt,
Jeesuksen Kristuksen.
Jompi kumpi saa pitää sydämemme.
Valkeus tai pimeys.
Ja sen mukaan meitä odottaa
joko tuomio tai iankaikkinen elämä.
On siis vain kaksi joukkoa.
Me,
jotka tunnemme Jeesuksen
eli Jumalan Rakkauden.
Ja he,
jotka eivät suostu
tuohon Rakkauteen.
Yksi näkyvä vaihe
tässä kahtiajaossa on
Jeesuksen näkyvä tuleminen maan päälle.
Paavali (2 Tess 1:6-10) kirjoitti:
koskapa Jumala katsoo oikeaksi
kostaa ahdistuksella niille,
jotka teitä ahdistavat,
ja antaa teille,
joita ahdistetaan,
levon yhdessä meidän kanssamme,
kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta
voimansa enkelien kanssa
tulen liekissä
ja kostaa niille,
jotka eivät tunne Jumalaa
eivätkä ole kuuliaisia
meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille.
Heitä kohtaa silloin
rangaistukseksi iankaikkinen kadotus
Herran kasvoista
ja hänen voimansa kirkkaudesta,
kun hän sinä päivänä tulee,
että hän kirkastuisi pyhissänsä
ja olisi ihmeteltävä kaikissa uskovissa,
sillä te olette uskoneet meidän todistuksemme.
Tuossa oli taas käännösvastine
kadotus.
Nyt alkutekstissä on substantiivi.
Kirjaimellisesti kääntäen
jotka rangaistuksena maksavat
turmion
pois kasvoista Herran
ja
pois kirkkaudesta voiman Hänen
Tähän liittyvä toinen kohta
menee näin:
Matteus (25:41) kirjoitti:
Sitten hän myös sanoo
vasemmalla puolellaan oleville:
'Menkää pois minun tyköäni,
te kirotut,
siihen iankaikkiseen tuleen,
joka on valmistettu perkeleelle
ja hänen enkeleillensä.
Eli kun ihminen sitten menee
tuomittuna alas,
niin tuolla alhaalla häntä vastassa
on paikka, joka on valmistettu
perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
Ja sen paikan olemus on tuli.
Ja tuossa edellä Ilmestyskirjasta
kävi ilmi, että kysymyksessä on
järvi tulen ja tulikiven.
θεῖον = tulikivi, rikki
theion