Kirjoittaja sinetti » 10.06.2019 07:24
Isän Ojennus
Tumman puhuvat pilvet taivaalla kohtaavat toisensa, törmäten.
Taivas repeää salamoiden.
Sade ryöppyää suorana kuivaan maahan.
Voimallinen jyrinä lävistää tietoisuuteni ja sydämeni.
Lausun:
Isä meidän,
joka olet taivaassa,
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä, niin kuin taivaassa.
Anna meille tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme ja anna meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia,
iankaikkisesti,
Aamen.
Nöyränä katson taivaalle, jyrinä hiljenee, muuttuen lempeämmäksi, hyväksyväksi hyrinäksi.
Sade lakkaa ja aurinko pilkistää pilvien välistä.
Olet taas kerran antanut anteeksi:
- “Sinä ojennat minua, Isä Taivaan, suuri on rakkautesi ja armosi.”
3.8.2012. sinetti
Isän Ojennus
Tumman puhuvat pilvet taivaalla kohtaavat toisensa, törmäten.
Taivas repeää salamoiden.
Sade ryöppyää suorana kuivaan maahan.
Voimallinen jyrinä lävistää tietoisuuteni ja sydämeni.
Lausun:
Isä meidän,
joka olet taivaassa,
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä, niin kuin taivaassa.
Anna meille tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme ja anna meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia,
iankaikkisesti,
Aamen.
Nöyränä katson taivaalle, jyrinä hiljenee, muuttuen lempeämmäksi, hyväksyväksi hyrinäksi.
Sade lakkaa ja aurinko pilkistää pilvien välistä.
Olet taas kerran antanut anteeksi:
- “Sinä ojennat minua, Isä Taivaan, suuri on rakkautesi ja armosi.”
3.8.2012. sinetti