καλαμος kirjoitti:Sirkuttaja kirjoitti:Se on kokemukseni mukaan sitä, kun ihminen kokee ahdistusta sisimmässään, asiat joita on tapahtunut tai itse kokee tehneensä, vaivaavat mielialaa.
Esimerkiksi Daavid katuu tekoaan ja rukoilee näin:
Daavid (Ps 51:1-5) kirjoitti:
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi,
kun profeetta Naatan tuli hänen luokseen, sen jälkeen kuin hän oli yhtynyt Batsebaan.
Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden;
pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.
Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni.
Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni.
Jumala antaa synnit anteeksi hyvyytensä tähden.
Hän pyyhkii synnit pois laupeutensa tähden.
Hän pesee puhtaaksi meidät Jeesuksen verellä.
Hän puhdistaa meidät lumivalkeaksi, vaikka syntimme olisivat veriruskeat,
niinkuin Daavidinkin oli, kun haureuden teon lisäksi tapatti Batseban miehen.
Jeeesus syntyi ja murhattiin, vuosia vuosia daavidin jälkeen, daavidilla ei ollut verivirtaa missä uida, niinkuin tämän päivän kristityillä, daavidin usko oli tyystin erilainen kuin tämän päivän uskovilla, se perustui juutalaisuuteen ja samoin Jeesuksenkin usko. Tämän päivän kristittyjen usko ei ole juutalaisuutta, se on tietyllä tavalla "uususkonto" ja sillä on tiettyjä asioita otettu juutalaisuudesta esim. kirjallisuudessa on samoja, mutta niin on jotain samoja piirteitä muslimilaisuudessakin, kummatkin suuntaukset ovat saaneet sytykkeitä juutalaisuudesta.