Syntinen - Synnitön

Synti, Sovitus, Vanhurskaus

Onko uskova ihminen ...

Voit valita vain 1 vaihtoehdon

 
 
Näytä tulokset

Syntinen - Synnitön

ViestiKirjoittaja kalamos » 26.01.2018 20:27

Onko uskova ihminen syntinen vai synnitön vai molempia?

Mitä asiasta sanoo Sana!
Mitä todistaa Elämä!


:bible:
Juudas (1:15) kirjoitti:
jumalattomat syntiset


Tuo sanapari herättää kysymyksen,
voiko olla myös muunlaisia syntisiä
kuin jumalattomia?

Jumalaton tarkoittaa
kirjaimellisesti kääntäen
ihmistä, joka ei kunnioita Jumalaa.
Mutta voiko myös
Jumalaa kunnioittava ihminen olla syntinen?

Muistan erään hetken nuoruudestani,
kun istuin luterilaisessa kirkkorakennuksessa,
ja vieressäni istui helluntailainen saarnaaja.
Minä suuressa viisaudessani
yritin herättää keskustelua luterilaisista.
Ajatukseni oli sen suuntainen,
että jotkut heistä eivät ole oikeasti uskossa
vaan ovat vielä syntisiä.

Saarnaaja katsoi minuun
hyvin vakavan näköisenä.
Sitten hän sanoi yhden lauseen
kiinnittäen edelleen katseensa minun silmiini:


Niin.
Me olemme armahdettuja syntisiä.


Sanattomana tuijotin ihmeissäni hänen silmiään
kirkon penkillä ja mietin,
olenko siis minä hurskas helluntailainenkin
vielä syntinen.

Ja tuo saarnaajakin.
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6546
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Re: Syntinen - Synnitön

ViestiKirjoittaja Natanael » 31.01.2018 22:19

Koska tämä ketju on käynnistynyt monenlaisin kysymyksin, niin lähden mukaan kyselijöiden joukkoon.
- onko täydellinen vanhurskaus ja pyhyys jotain sellaista, joka on itsessään vain Jumalassa oleva ominaisuus? Pyhä tarkoittaa erotettua kaikesta syntisyydestä ja väärästä ja Jumalassa ei ole mitään väärää. Hän on valo ja sellaisena Hän on täydellisen puhdas, ilman mitään syntiä.
- kun uskovaa kutsutaan Raamatussa pyhäksi, niin viitataanko silloin Jeesuksen täydelliseen pyhyyteen, sillä uskova on Sanan mukaan ”Kristuksessa”. Olemme Kristuksen sovitustyön perusteella kätketyt Kristuksen pyhyyteen, vaikka itsessämme on edelleen syntisyyttä. Jeesus ei tullut meille vain lunastukseksi vaan myös pyhitykseksi.

:bible:
Johannes (Ilm 15:4) kirjoitti:
Kuka ei pelkäisi,
Herra, ja ylistäisi sinun nimeäsi?
Sillä sinä yksin olet Pyhä;
sillä kaikki kansat tulevat ja kumartavat sinua,
koska sinun vanhurskaat tuomiosi ovat julki tulleet.


:bible:
Paavali (1 Kor 1:30) kirjoitti:
Mutta hänestä on
teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa,
joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta
ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi


- olemmeko me uskovinakin vajavaisia ja rikomme Jumalaa vastaan teoissa, sanoissa, ajatuksissa ja laiminlyönnein, joten meidän tulee tunnustaa edelleen syntimme ja uskoa ne anteeksi annetuiksi Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Hänen veressään? Pysyessämme näin Kristuksen pyhyydessä olemme Jumalan silmissä pyhiä ja saamme matkata Taivaan kotiin, jossa ei ole enää mitään täällä maan päällä kokemaamme syntisyyttä eikä vajavuutta.
- Johtuuko jonkun ajatus omasta pyhyydestään ilman syntisyyttä siitä, että hän ei vielä tunne Jumalan pyhyyttä eikä oman sydämensä syntisyyttä? Kuvitellessaan elävänsä jo nyt täysin pyhää elämää, hän itse asiassa elää lakihenkistä elämää.
Avatar
Natanael
 
Viestit: 511
Liittynyt: 09.06.2015 07:28

Re: Syntinen - Synnitön

ViestiKirjoittaja kalamos » 01.02.2018 11:25

Aamen!

Uskova on vanhurskas ja pyhä
Jeesuksen tähden.
Siis me olemme
vanhurskautetut eli syyttömäksi julistetut
ja kertakaikkisesti pyhitetyt
Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla.

Nämä ovat tosiasioita uskovan ihmisen kohdalla.
Siis avauksen kyselyssä
jokainen vaihtoehto koski uskovaa,
joka on vanhurskas ja pyhä Jeesuksen tähden.
Mutta kysymys kuuluu nyt,
onko Jeesuksen tähden vanhurskas ja pyhä uskova
syntinen vai synnitön vai molempia.

Asemamme Kristuksessa on se,
että me olemme kuolleet synnille.
Me olemme kuolleet,
ja meidän elämämme on kätkettynä
Kristuksen kanssa Jumalassa.
Mutta kuitenkin minä joudun
yhä uudelleen rukoilemaan publikaanin tavoin:

Jumala,
ole minulle syntiselle armollinen


Tuntuisi aika oudolta rukoilla:
ole minulle vanhurskaalle armollinen

Ja kun Hän on armollinen
ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen veri
puhdistaa jatkuvasti kaikesta synnistä,
niin kaiketi minä olen
armahdettu syntinen
- enkä armahdettu vanhurskas,
vaikka minut Jeesuksen tähden
luetaankin vanhurskaaksi.

Joka aamu on armo uus.
Ja joka päivä minä rukoilen
niinkuin Jeesus opetti opetuslapsiaan.

:bible:
Luukas (11:3-4) kirjoitti:
anna meille joka päivä
meidän jokapäiväinen leipämme;
ja anna meille meidän syntimme anteeksi



Eli kun vielä Jeesuksen veri
puhdistaa jatkuvasti kaikesta synnistä,
niin todellakin löytyy perusteluja
sillekin näkemykelle,
että olemme synnittömiä.
Ja nyt puhutaan nimenomaan
uskovista eli Valkeudessa vaeltavista:

:bible:
Johannes (1 Joh 1:7) kirjoitti:
Mutta jos me valkeudessa vaellamme,
niinkuin hän on valkeudessa,
niin meillä on yhteys keskenämme,
ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri
puhdistaa meidät kaikesta synnistä.


Mutta toisaalta juuri se,
että tarvitsemme jatkuvaa veren puhdistusta,
osoittaa toisaalta sen,
että me emme ole synnittömiä.

Minulla on auto. Kolmetoista vuotta vanha.
Minä olen pessyt sitä vähän väliä.
Mutta suurimman osan ajasta
tai oikeastaan ihan koko ajan se on silti likainen.

Siis onko minulla likainen vai puhdas auto.
En tiedä.

Jos sanon, että minulla on puhdas auto,
niin ei sitä kyllä kukaan usko,
kun se on aina likainen kun sen näkevät.

Ei sitä kukaan koskaan
ole pihalle tullut ihailemaan
heti pesun jälkeen.

Ja ennenkuin se on edes
maantielle asti päässyt,
se on jo likainen
- enemmän tai vähemmän.

Mutta pääasia on,
että se on minun.
Minä olen sen kerran lunastanut itselleni
hirvittävän suurella hinnalla.
Siksi se on pyhitetty eli erotettu minulle.


02.02.2018 18:06

Joku on joskus nähnyt näyn,
jossa edellä lainaamani
Johanneksen kirjeen mukaisesti
ihmisiä kulki Valkeudessa.

Heidän valkeisiin vaatteisiinsa
tuli koko ajan likapilkkuja.
Mutta Valo puhdisti ne
itä myöten kuin niitä tuli.

Eli tavallaan koko ajan syntinen
ja kuitenkin koko ajan synnitön.
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6546
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Re: Syntinen - Synnitön

ViestiKirjoittaja Natanael » 10.02.2018 15:18

Nykyajan kristillisyyteen liittyy paljon vääränlaista pyhitysoppia, jossa uskovat pyrkivät ristin luota eteenpäin tilanteeseen, jossa syntejä ei tarvitse tunnustaa eikä parannusta tehdä. Koko rukouselämän perustaksi Jeesus opetti omilleen Isä meidän -rukouksen, jossa on mukana syntien tunnustaminen ja pyhän Jumalan tahtoon nöyrtyminen – rukouselämä on siirtynyt Jeesuksen opetuksesta enenevässä määrin itsemme ympärille ja oman tahtomme mukaisen elämän onnen saamiseen. Oikeaa lain ja armon julistusta kuulee enää vain vähän. Itseemme keskittyminen vie kokemusten tavoitteluun. Raamatun ilmoittama Jeesus ei yksin riitä. Myös toinen kohta Jeesuksen mallirukouksessa käsitetään itsekkäästi: ”tapahtukoon Sinun tahtosi” muuttuu toiveeksi, että Jumala siunaisi ja antaisi meidän oman tahtomme tapahtua. Jumala ei ole enää pyhä Jumala, jonka tahtoon meidän tulee nöyrtyä.

Moni on omaksunut erään maassamme hyvin tunnetun julistajan opetuksen, jossa ennen istuimme syntisinä kuin nojatuolissa, mutta uudestisyntymisessä lähdimme kävelemään syntituolista eteenpäin ja elämme niin, ettei synnillä ole meihin enää osaa eikä arpaa. Jumala on eri mieltä:

:bible:
Paavali (Room 7:21) kirjoitti:
Niin huomaan siis itsessäni,
minä, joka tahdon hyvää tehdä,
sen lain,
että paha riippuu minussa kiinni.


Yritys korvata sana ”riippuu” sanalla ”riippui” on Jumalan Sanan väärentämistä omaa luonnollista mieltämme, lihaamme, tyydyttävällä tavalla. Alkukielinen sana ”parakeitai” tarkoittaa koko ajan läsnä olemista.
Hengellisen ja lihallisen taistelu on todellisuutta riippumatta siitä, tunnustammeko me sen tai emme.

:bible:
Paavali (Room 7:12-13) kirjoitti:
Niin, laki on kuitenkin pyhä
ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä.
Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi?
Pois se!
Vaan synti, että se synniksi nähtäisiin,
on hyvän kautta tuottanut minulle kuoleman,
että synti tulisi ylen määrin synnilliseksi
käskysanan kautta.


Paavali viittaa siihen, että meissä oleva synti – ei Jumalan laki – on ongelman ydin. Ongelma on ihmisessä, ei Jumalassa. Usein kuulee sanottavan: Mikä Jumala se on, joka sallii maailmassa niin paljon pahaa? Ihmisen vastuu synnintekijänä sivuutetaan. Ottaessaan vastaan Jumalan Sanan sekä lakina, että armona Paavali näkee sekä armon iloa tuottavan ihanuuden, että omassa itsessään asuvan turmiollisuuden. Hän hyväksyy lain sellaisenaan.

:bible:
Paavali (Room 7:14) kirjoitti:
Sillä me tiedämme,
että laki on hengellinen,
mutta minä olen lihallinen,
myyty synnin alaisuuteen.


Paavalin tavoin meidän tulee tiedostaa se, että uusi identiteettimme on olla kaikki synnit anteeksi saaneita ja Kristukseen kätkettyinä pyhiä, uusia luomuksia. Tämä uudestisyntynyt luomus ei tahdo tehdä syntiä, vaan sen haluna on tulla Kristuksen kaltaiseksi ja elää omatunto puhtaana Jumalan ja ihmisten edessä. Uskova tuntee omakseen Kristuksen ja Hänen Pyhän Hengen työnsä, mutta ei enää hänessä riippuvaa synnin vaikutusta. Kun Jeesus on meidän ystävämme, niin synti on meille kuin ikävä, vaivaannuttava vierailija. Emme tunne sitä omaksemme. Tunnemme omaksemme uuden elämän Vapahtajassamme Jeesuksessa.

:bible:
Paavali (Room 7:15-17) kirjoitti:
Sillä minä en tunne omakseni sitä,
mitä teen;
sillä minä en toteuta sitä,
mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan,
sitä minä teen.

Mutta jos minä teen sitä,
mitä en tahdo,
niin minä myönnän,
että laki on hyvä.

Niin en nyt enää tee sitä minä,
vaan synti, joka minussa asuu.
Avatar
Natanael
 
Viestit: 511
Liittynyt: 09.06.2015 07:28

Re: Syntinen - Synnitön

ViestiKirjoittaja kalamos » 26.08.2020 07:23

Natanael kirjoitti:
Koko rukouselämän perustaksi Jeesus opetti omilleen Isä meidän -rukouksen


Jeesus opetti tosiaankin nimenomaan
opetuslapsilleen eli omilleen tuon rukouksen.

:bible:
Luukas (11:1-2) kirjoitti:
Herra, opeta meitä rukoilemaan,
niinkuin Johanneskin opetti opetuslapsiansa.


Eivätkä he tietenkään koskaan
lakanneet noin rukoilemasta.
Niinkuin Jeesus opetti heitä rukoilemaan,
he rukoilivat vielä uudestisyntymisensä jälkeenkin.

Mitä vanhemmaksi tulen,
sitä täydellisemmin ymmärrän sen,
että minä olen pelastettu yksin armosta.
Ja myöskin sen, että joka aamu on armo uuus.
Ja joka ilta jalat tarvitsevat pesua.

Nuorempana ajattelin,
että kunhan vielä pari ryppyä oikaisen,
niin ehköhän ala kelvata.
Mutta sitten vanhemmiten olen huomannut itsessäni
aina vaan enemmän ja enemmän ryppyjä.
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6546
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Re: Syntinen - Synnitön

ViestiKirjoittaja עֵד » 27.08.2020 14:38

Vastasin ’syntinen’.

Vaikken tekemällä tekisi syntiä, lihani on taipuvainen siihen. Erotan lihan mielen ja hengen mielen eikä synnin pidä vallitseman minua, mutta huomaan tarvitsevani päivittäin sovitusta.

Itseasiassa parannukseen nöyrtyminen pitää minut kiitollisena ja Jumalaa tarvitsevana.

Toisekseen minulla on asema Kristuksessa ja se ei ole ’syntinen’.

(Mahtoiko minulta tulla 2 ääntä? Ensin kirjautumatta ja toinen kirjautuneena? Kuvaannollista..)
Avatar
עֵד
 
Viestit: 1462
Liittynyt: 06.06.2015 07:37

Re: Syntinen - Synnitön

ViestiKirjoittaja kalamos » 02.07.2021 08:50

Ajatuksiin nousi eilen illalla
Raamatun sanat:

:bible:
Paavali (Room 5:8) kirjoitti:
Mutta Jumala osoittaa rakkautensa
meitä kohtaan siinä,
että Kristus,
kun me vielä olimme syntisiä,
kuoli meidän edestämme.


Ja sitten muistin tämän keskustelun.
Eli olenko sittenkään enää syntinen.

En löydä elämästäni
lyhyen lyhyttäkään aikajanaa,
josta voisin sanoa,
että en mitään syntiä tehnyt.
Mutta kuten jo tuolla aiemmin
tavasin ...

:bible:
Johannes (1 Joh 1:7) kirjoitti:
Mutta jos me valkeudessa vaellamme,
niinkuin hän on valkeudessa,
niin meillä on yhteys keskenämme,
ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri
puhdistaa meidät kaikesta synnistä.


Kerroin silloin autostani.
Nyt jo kuusitoista vuotta vanha.
Minä olen pessyt sitä vähän väliä.
Mutta suurimman osan ajasta
tai oikeastaan ihan koko ajan
se on silti likainen.

Mutta kun Jeesuksen veri
puhdistaa jatkuvasti kaikesta synnistä?
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6546
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Re: Syntinen - Synnitön

ViestiKirjoittaja Annu » 27.11.2022 10:10

:bible: Raamattu kansalle
Johannes (1 Joh 3:9) kirjoitti:
Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä,
sillä Jumalan siemen pysyy hänessä.
Hän ei voi tehdä syntiä,
koska on syntynyt Jumalasta.


Voisiko joku selittää minulle, miten tuo on ymmärrettävä?
Ehkä vastaus löytyy jo aiemmista viesteistä,
mutta haluaisin kuitenkin vielä asiaan lisäselvitystä.

Liittyykö tuo lainaamani samaan asiaan,
kun Paavali, jossain sanoo,
että nyt ei hän itse enää syntiä tee
vaan sen tekee synti, joka hänessä asuu?
Avatar
Annu
 
Viestit: 771
Liittynyt: 16.08.2022 06:46

Re: Syntinen - Synnitön

ViestiKirjoittaja kalamos » 27.11.2022 14:53

Tuo kohta, jota muistelit,
onkin tuolla ylempänä
Natanaelin viestissä:

:bible:
Paavali (Room 7:15-17) kirjoitti:
Sillä minä en tunne omakseni sitä,
mitä teen;
sillä minä en toteuta sitä,
mitä tahdon,
vaan mitä minä vihaan,
sitä minä teen.

Mutta jos minä teen sitä,
mitä en tahdo,
niin minä myönnän,
että laki on hyvä.

Niin en nyt enää tee sitä minä,
vaan synti, joka minussa asuu.


Ja nyt voisi todellakin ajatella,
että kun ihminen on syntynyt Hengestä
ja on uusi luomus Kristuksessa,
niin tuo uusi ihminen ei voi tehdä syntiä.

Kuitenkin Jeesus opetti rukoilemaan
joka päivä näin sanoen:

:bible:
Luukas (11:3-4) kirjoitti:
anna meille joka päivä
meidän jokapäiväinen leipämme;
ja anna meille
meidän syntimme anteeksi


Siis en rukoile,
että anna minussa asuvalle synnille anteeksi,
vaan anna minulle anteeksi.

Eli synti on hallitsija,
joka houkuttaa minua tekemään syntiä.
Ja niin teen sitä,
mitä itse asiassa en haluaisi tehdä.

Kysymys on siis siitä,
että synti langettaa minut.

Missä siis ero vanhaan kalamokseen.
Siinä, että en enää elä synnissä.

Minun elämäni on kaipausta
elää puhdasta elämää.

Siis miten sitten on ymmärrettävissä
lainaamasi Johanneksen kirjeen kohta.
Lainaan nyt Aaperli Saarisalon käännöstä:

:bible: Aapeli Saarisalo
Johannes (1 Joh 3:9) kirjoitti:
Ei yksikään Jumalasta syntynyt harjoita syntiä,
koska Jumalan siemen pysyy hänessä,
eikä hän voi syntiä harjoittaa,
koska on Jumalasta syntynyt.


Eli on eri asia harjoittaa syntiä
eli elää synnissä,
kuin langeta siihen.

Kun ihminen on syntynyt Hengestä,
niin hän ei enää halua tehdä syntiä,
mutta huomaa tekevänsä sitä,
mitä ei halua.

Mutta jos minä harjoitan syntiä,
niin silloin minä elän siinä,
ja se on koko elämäni päämäärä
ilo ja nautinto.

Mutta nyt kun minussa on
Jumalan siemen,
joka Aapeli Saarisalon
alaviitteen mukaan on
Jumalan Henki,
joka tekee Jumalan sanan kautta
työtä ihmisessä,
niin minä en voi harjoittaa
eli en kerta kaikkiaan kykene
harjoittamaan syntiä.

δύναμαι = voida, kyetä
dynamai

Siis tuo Siemen,
on sellainen dynamo,
voima, valta, mahti,
että minä en vaan voi
enkä kykene harjoittamaan syntiä.

Mutta langeta voin.
Ihminen, joka elää synnissä,
ei voi langeta siihen.
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6546
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Re: Syntinen - Synnitön

ViestiKirjoittaja עֵד » 28.11.2022 08:47

Vastasin edelleen syntinen.

Synnintunto on se avainsana. Mitä lähemmäs Jumalaa haluaa, sitä syntisemmäksi Jumalan pyhyyden läsnäolossa itsensä kokee. Pyhä Henki meissä näyttää sekä todeksi synnin että kirkastaa Jeesuksen sovitustyön omalle kohdalle.

Ehkä olen joskus kokenut olevani synnitön, mutta maksimissaan puolen sekunnin ajan. Kaikki nämä yli 40 vuotta uskoontulon jälkeen on tarvittu, että voin tämän tunnustaa.

Se on varmaa, ettei Pyhä Henki tee uskovassa syntiä, vaan se on ihminen itse.
Avatar
עֵד
 
Viestit: 1462
Liittynyt: 06.06.2015 07:37

Seuraava

Paluu Synti ja Sovitus

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron