Jumala sanoi profeeta Jesajan kautta kansalleen: ”Unohtaako äiti rintalapsensa, niin ettei armahda kohtunsa poikaa?” No ei tietenkään äidin rakkaus salli unohtaa ja vielä vähemmän hylätä lastaan, jonka on synnyttänyt.
Niin -ajattelin- tämähän on hyvin turvallinen lupaus minulle, kun olen syntynyt Jumalan lapseksi. Hän synnytti minut Sanansa ja Henkensä kautta. Kreikan kielessä sanan synnytti perusmuoto on gennao – siittää, synnyttää. Se on hyvin voimakas ja henkilööni käyvä ilmaisu syntyperästäni.
Sitten mieleeni nousi se tosiasia, että on äitejä, jotka ovat unohtaneet ja hylänneet lapsensa, mutta tiesihän Jumalamme ja Isämme, että tällaistakin voi joskus maailman myrskyissä tapahtua. Niinpä Hän jatkoi ilmoitustaan Jesajalle vakuuttaen uskollisuuttaan. ”Ja vaikka hän (äiti rintalapsensa) unhoittaisikin, niin Minä en sinua unohda.”
kohdassa Jes. 49:15 Jesaja kirjoitti:Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota
Jumala ei unohda eikä hylkää lapsiaan. Jumalan lapsikin joskus ajattelee vain, ettei Isä unohda virheitäni, mutta jossain Jumala sanoo, mitä Hän ei unohda: ”Minä en unohda sinun nuoruutesi armautta”.