Uhriutuminen on minulle
vaikeaselkoinen käsite.
Uhrautumisen sen sijaan
kyllä löydän Raamatusta,
onhan se Raamatun ydinsanoma
Jeesuksesta.
Ja usein olenkin toistanut
esimerkiksi seuraavaa
Paavalin kehotusta
Jeesuksen omille:
Niin minä Jumalan
armahtavan laupeuden kautta
kehoitan teitä, veljet,
antamaan ruumiinne
eläväksi, pyhäksi,
Jumalalle otolliseksi uhriksi
Jos minä olisin se,
joke olisi jotenkin voittamassa,
ja toinen häviämässä
ja uhriutumassa voittaakseen minut,
niin mitä minun pitäisi tehdä.
Paavalin opetus tuossa kohden
päättyy näin:
Ja tätä ennen on
paljon hyviä neuvoja.
jos vihamiehelläsi on nälkä,
ruoki häntä,
jos hänellä on jano,
juota häntä
Maksan siis pahan hyvällä.
Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako
Siunaan eli puhun hyvää.
Paavalin tietoiskusarja
alkaa näin:
Älkääkä mukautuko
tämän maailmanajan mukaan,
vaan muuttukaa mielenne
uudistuksen kautta,
tutkiaksenne,
mikä on Jumalan tahto,
mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.
Mutta sitten toisaalta yksi tietoisku
meni näin:
Jos joku on uhriutumisen tarpeessa,
niin meillä valtava etuoikeus
olla itse uhriutumatta.
Ja se on sitten uhrautumista.