Todella mielenkiintoisia mietteitä.
Lueskelin niitä ääneen
vaimon kuullen,
joka istui kiikkustuolissa.
Erityisen kysyvällä painolla luin tämän:
Kirjoittaja kirjoitti:
Kukaan ei välitä sinusta, paitsi Jeesus, ja Hän joidenkin kautta.
Vaimo kommentoi tätä.
Ja siitä puhkesi keskustelu,
joka lopulta yllätti minut.
Ensin Vaimo muisteli
erästä rullatuosissa elävää naista.
En nyt muista nimeä.
Hyvin tunnettu ja kirjoja kirjoittanut.
Jossain tämä oli kertonut siitä,
että Jumalaa ei voi kukaan vahingoittaa.
Mutta se voi tapahtua siten,
että toteutuu tuo Sinun esille tuomasi
ikäänkuin vastakkaiseen suuntaan.
Eli kun vahingoitamme lähimmäisiämme,
niin vahingoitamme Jumalaa.
Eli jos meillä on jotain sanottavaa Jumalalle,
niin parempi sanoa suoraan.
Jumala kyllä kestää sen.
Ja sitten vaimo yllätti minut
sanomalla suoraan,
että kokeiltu on.
Kysyin, että tarkoittaako itseään.
Ja itseään tarkoitti.
Hän oli kauan sitten
sanonut suorat sanat Jumalalle.
Ja nyt minulle heräsi epäilys,
että en kai minä ollut
suorien sanojen aihe.
Ja selvisi,
että mihänän se olin.
Vaimo olisi voinut valittaa
minulle tai vaikka jollekin toiselle
ja valittaa
Jumalan epäoikeudenmukaisuudesta.
Mutta kun Hän tuskissaan
sanoi suorat sanat suoraan Jumalalle,
niin Jumala ei suinkaan loukkaantunut
eikä haavoittunut,
vaan tapahtui paranemisen ihme.
Ja minä olin se,
joka sen sillä hetkellä koki.
Vaimo oli ulkona keinussa
ja minä sisällä.
Ja todistajana oli koiramme.
Tämä on sen verran pitkä juttu,
että taidankin laittaa sen
omalle blogilleni.
Mutta siis.
Halusin vain sanoa,
että mietteesi ovat todella
miettimisen arvoisia.
Kiitos niistä.