Murheellista on,
että monet eivät halua
kohdata tuota muuttavaa Voimaa
vaan vaeltavat sen vihollisina.
Paavali (Fil 3:18-21) kirjoitti:
Sillä monet,
joista usein olen sen teille sanonut
ja nyt aivan itkien sanon,
vaeltavat Kristuksen ristin vihollisina;
heidän loppunsa on kadotus,
vatsa on heidän jumalansa,
heidän kunnianaan
on heidän häpeänsä,
ja maallisiin on heidän mielensä.
Mutta meillä
on yhdyskuntamme taivaissa,
ja sieltä me myös odotamme
Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi,
joka on muuttava
meidän alennustilamme ruumiin
kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi
sillä voimallaan,
jolla hän myös voi tehdä
kaikki itsellensä alamaiseksi.
Miksi sitten vaeltavat
Kristuksen ristin vihollisina.
Voisiko olla niin,
että joku joka katselee
vaikkapa kalamoksen vaellusta,
toteaa ettei nyt ainakaan
tuollaiseksi halua muuttua.
Minulla ei ole varaa sanoa
niinkuin Paavali sanoo
tuon katkelman johdantojakeessa:
Paavali (Fil 3:17) kirjoitti:
Olkaa minun seuraajiani, veljet,
ja katselkaa niitä,
jotka näin vaeltavat,
niinkuin me olemme teille esikuvana.
Mutta sitten on niitä Kristuksen
morsiusjoukkoon kuuluvia,
jotka omalla esikuvallaan
suorastaan vetävät ihmisiä Jeesukselle.
Samoin te, vaimot,
olkaa alamaiset miehillenne,
että nekin,
jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia,
vaimojen vaelluksen kautta
sanoittakin voitettaisiin,
kun he katselevat,
kuinka te vaellatte puhtaina ja pelossa.
Älköön teidän kaunistuksenne
olko ulkonaista,
ei hiusten palmikoimista
eikä kultien ympärillenne ripustamista
eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista,
vaan se olkoon
salassa oleva sydämen ihminen,
hiljaisen ja rauhaisan hengen
katoamattomuudessa;
tämä on Jumalan silmissä kallis.
Ja niin me voimme muuttuneina
jo nyt kokea taivasta maan päällä.
Samoin te, miehet,
eläkää taidollisesti
kukin vaimonne kanssa,
niinkuin heikomman astian kanssa,
ja osoittakaa heille kunnioitusta,
koska he ovat
elämän armon perillisiä niinkuin tekin;
etteivät teidän rukouksenne estyisi.
Ja lopuksi: olkaa kaikki
yksimielisiä, helläsydämisiä,
veljiä kohtaan rakkaita,
armahtavaisia, nöyriä.
Älkää kostako pahaa pahalla,
älkää herjausta herjauksella,
vaan päinvastoin siunatkaa;
sillä siihen te olette kutsututkin,
että siunauksen perisitte.