Kyllä.
Tuon asian me kaikki
varmasti ymmärrämme samoin.
Isä ei kuitenkaan koskaan tullut maan päälle.
Hän lähetti Poikansa maan päälle
sovittamaan meidän syntimme.
Ennen tuota hirvittävää
sovituskuolemaa,
Isä tuli kyllä hyvin lähelle maata.
Hän oli vuoren yllä olevassa pilvessä.
Tämän lähemmäksi maata Isä ei tullut.
Isä ei siis ollut ristillä.
Isä oli taivaassa,
kun Poika oli ristillä.
Isä ei sovittanut syntejämme itsensä kautta
vaan Poikansa kautta.
Isä oli koko ajan taivaassa,
kun Poika oli maan päällä.
Poika oli riisuutunut kirkkaudestaan.
Ei isä.
Mutta nyt Jeesus oli menossa
kohti Golgataa
ja palaamassa Isän tykö taivaaseen.
Johannes (17:3-5) kirjoitti:
Ja nyt, Isä,
kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella,
joka minulla oli sinun tykönäsi,
ennenkuin maailma olikaan.
Siis Isä ei tullut Pojan tykö ristille
vaan Poika oli menossa Isän tykö taivaaseen.
Johannes (17:13) kirjoitti:
Mutta nyt minä tulen sinun tykösi
Mutta tätä ennen oli
Jeesus tehtävä synniksi
ja naulittava ristille.
Jeesus koki sen,
mikä meille olisi kuulunut.
Ikuinen ero Jumalasta.
Jeesus ei lausunut vuorosanoja,
kun Hän huusi:
Matteus (27:46) kirjoitti:
Jumalani, Jumalani,
miksi minut hylkäsit?
Tuossa hetkessä asiat olivat todellakin niin,
että Jeesus oli kuolemassa
ja joutumassa ikuisiksi ajoiksi kadotukseen.
Mutta silti Jeesus ei astunut alas ristiltä,
mihin Hän Jumalana olisi kyennyt.
Jeesus oli tuossa hetkessä Isätön.
Siksi Hän käyttää tuon yhden ainoan kerran
ilmaisua Jumalani eikä Isäni.
Mutta sitten tilanne muuttuu totaalisesti.
Viimeinenkin VT:n ennustus toteutui.
Ja nyt Jeesus tiesi,
että sittenkin Kirjoitukset täyttyivät.
Hän ei joudukaan kadotukseen
ikuisiksi ajoiksi,
ja ihmiskunta pelastuu
Hänen kuolemansa kautta.
Luukas (23:43) kirjoitti:
Totisesti minä sanon sinulle:
tänä päivänä
pitää sinun oleman minun kanssani
paratiisissa.
Ja Jeesus huutaa
käyttäen taas ilmaisua Isä.
Luukas (23:46) kirjoitti:
Ja Jeesus huusi suurella äänellä
ja sanoi:
"Isä,
sinun käsiisi minä annan henkeni".
Tätä ei ihminen voi tehdä.
Vain Jumala voi antaa henkensä.
Johannes (10:18) kirjoitti:
Ei kukaan sitä minulta ota,
vaan minä annan sen itsestäni.
Minulla on valta antaa se,
ja minulla on valta ottaa se jälleen;
sen käskyn minä olen saanut Isältäni.
Jeesuksen ruumis jäi ristille,
mutta Hän itse meni
Voimallistettuna tuonelaan
ja otti saaliikseen koko
Aabrahamin helman
ja vei sen Paratiisiin,
jossa otti vastaan
myöskin hetken päästä
kuolleen ristin ryövärin.
Isä oli koko ajan taivaassa.
Poika astui maan alimpiin paikkoihin.
Ja sitten koitti aikanaan se hetki,
kun Jeesus jätti tämän maan
ja meni Isän tykö taivaaseen
monisatapäisen joukon
tuijottaessa taivaalle.
Luukas (Ap.t 1:9-11) kirjoitti:
Kun hän oli tämän sanonut,
kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä,
ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään.
Ja kun he katselivat taivaalle hänen mennessään,
niin katso,
heidän tykönänsä seisoi kaksi miestä valkeissa vaatteissa;
ja nämä sanoivat:
"Galilean miehet,
mitä te seisotte ja katsotte taivaalle?
Tämä Jeesus,
joka otettiin teiltä ylös taivaaseen,
on tuleva samalla tavalla,
kuin te näitte hänen taivaaseen menevän."
PS
Ihan oma lukunsa on se,
että samoinkuin me olemme Kristuksessa,
joka on taivaassa,
Kristus oli Jumalassa,
joka on taivaassa.
Kysymys on yhteydestä.
Me emme ole vielä taivaassa.
Jeesus on siellä.
Samoin Poika oli maan päällä,
mutta Isä oli taivaassa.
Ja tuo yhteys toimii molemminpäin.
Krisuksen Henki vaikuttaa meissä.
Jumalan Henki vaikutti Jeesuksessa.
Luukas (4:17-21) kirjoitti:
Niin hänelle annettiin profeetta Esaiaan kirja,
ja kun hän avasi kirjan,
löysi hän sen paikan,
jossa oli kirjoitettuna:
"Herran Henki on minun päälläni,
sillä hän on voidellut minut
julistamaan evankeliumia köyhille;
hän on lähettänyt minut
saarnaamaan vangituille vapautusta
ja sokeille näkönsä saamista,
päästämään sorretut vapauteen,
saarnaamaan Herran otollista vuotta".
Ja käärittyään kirjan kokoon
hän antoi sen palvelijalle ja istuutui;
ja kaikkien synagoogassa olevien silmät
olivat häneen kiinnitetyt.
Niin hän rupesi puhumaan heille:
"Tänä päivänä tämä kirjoitus
on käynyt toteen teidän korvainne kuullen".