Jeesuksen autuaiksi julistamat

Re: Jeesuksen autuaiksi julistamat

ViestiKirjoittaja Natanael » 08.05.2020 14:34

Aivan noin, Kalamos – kuten olen painottanut, niin autuaaksi-julistamiset ovat hengellisiä ominaisuuksia, jotka uskovassa ovat kaikki voimassa. Mennessämme eteenpäin Jeesuksen mainitsema ensimmäinen ominaisuus säilyy. Meidän tulee aina olla täysin riippuvaisia Jeesuksesta, joka toteutuu ”hengen köyhyydessä”.
Emme myöskään saa hypätä kerralla joidenkin ominaisuuksien yli, sillä silloin emme pääse ymmärtämään Jeesuksen äärimmäisen syvällisiä sanoja. Jeesus esittää ne suurella viisaudella ainoassa oikeassa, jumalallisessa järjestyksessä.

Tulemme nyt toiseen autuaaksi julistamiseen, murheellisiin.
Avatar
Natanael
 
Viestit: 511
Liittynyt: 09.06.2015 07:28

Re: Jeesuksen autuaiksi julistamat

ViestiKirjoittaja Natanael » 08.05.2020 14:44

SIUNATTU MURHEELLINEN
Emme ole millään tavalla erityisesti Jumalan siunaamia, jos murehdimme kauppalaskustamme, kipeästä selästämme, ystävyyssuhteittemme vaikeuksista tai edes silloin, jos murehdimme läheisen kuolemaa. Kysymys on hengellisestä tilasta, joka ei suoraan viittaa luonnolliseen elämäämme, jota tässä maailmassa elämme.
Sen sijaan hengessä köyhä kokee väistämättä myös aitoa hengellistä murhetta.
Raamatussa kerrotaan muutamassa kohdassa, että Jeesus itki murheessa – kyllä Hänellä tunteet oli ja voimakas empatia kaikkia kärsiviä kohtaan. Muistamme, että hän itki ystävänsä Lasaruksen haudalla ennen kuin Hän herätti Lasaruksen kuolleista. Hän itki myös katsoessaan Jerusalemia vähän ennen kuin Hän koki ristinkuoleman.
:bible:
Luukas (Luuk.19:41-41) kirjoitti:”Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän sitä ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu.”

Näen nuo molemmat tapaukset niin, että Jeesuksen murhe nousi kuoleman todellisuudesta ja tarkemmin sanottuna siitä todellisuudesta, että moni ihminen myös ”kuolemalla kuolee” joutuen lopullisesti eroon Jumalasta. Kyllä Jeesus tiesi, että Hän herättää tuossa tilanteessa Lasaruksen kuolleista. Syvimmiltään Jeesuksen murhe oli hengellistä laatua. Hän itki nähdessään kuoleman vallan ymmärtämättömien ihmisten parissa.

Oikea hengellisesti murheellinen suree synnin kauheaa vaikutusta ihmisten iankaikkiseen elämään. Kun katsomme tuollaista todellisuutta, se tuottaa murhetta kaikille Jeesuksen seuraajille ja antaa meille rohkeutta evankelioida tässä pimenevässä maailmassa. Jeesus näki selkeämmin kuin me synnin vaikutuksen kaikkialla. Jos ihmiset todellisesti näkisivät, mitä synti on ja mitä sen orjuudessa elävälle lopulta tapahtuu, he itkisivät.
Tämä tila ei ole vain tilapäinen ilmiö meidän kääntymyksessämme. Emme voi välttyä siltä, etteikö Pyhä Henki osoittaisi meille meissä edelleen olevaa syntiä ja sen aiheuttamia lankeemuksia. Tämä tuntuu sisimmässämme murheena ja haluna saada synnit anteeksi ja saada kokea Herramme ja Vapahtajamme rakkautta ja läsnäoloa. Tähän meidän on suostuttava omassa heikkoudessamme: näemme vajavuutemme, rakkaudettomuutta sydämessämme ja taitamattomuutta toisten palvelemisessa.

Jeesuksen lähellä oleva ja ristin sovitukseen turvautuva ei kuitenkaan elä murheessa – Jeesus antaa synnit tunnustavalle välittömästi kaikki synnit anteeksi ja suunnattoman ilon armosta!
Asian voisi ilmaista näinkin: meillä on iloa Herrassa ja vakavuutta suhteessa maailmaan. Tätä on mahdotonta tyhjentävästi selittää. Paavali koki jatkuvaa murhetta, mutta koko ajan myös suunnatonta iloa Herrastaan. Tie Taivaaseen Jeesuksen seurassa on siunattu tie. Tässä on meille uskoville joitakin murheen aiheita: se, että Sanan mukaan koko maailma on pahan vallassa, niin paljon syntisiä on matkalla kadotukseen, Jeesuksen rukoilema uskovien yhteys ja keskinäinen rakkaus näyttää toteutuvan niin heikosti, niin vähän teen sielujen voittamiseksi Herralle, näyttää siltä, että elämme jo lopun ajan suuren luopumuksen aikaa, en osaa rakastaa lähimmäisiäni niin kuin tulisi.
:bible:
Paavali (2.Kor.6:10) kirjoitti:”murheellisina, mutta aina iloisina, köyhinä, mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekevinä, mitään omistamatta, mutta kuitenkin omistaen kaiken.”
Avatar
Natanael
 
Viestit: 511
Liittynyt: 09.06.2015 07:28

Re: Jeesuksen autuaiksi julistamat

ViestiKirjoittaja Natanael » 10.05.2020 08:13

Minun on suorastaan pakko palata vielä käsitteeseen ”hengessä köyhä”, sillä täällä on muutama viesti, jotka mielestäni suorastaan erinomaisella tavalla kuvaavat tuota käsitettä. Ainakin minua nuo viestit kovasti ilahduttivat; toivottavasti muutkin lukijat ottavat ne ilolla vastaan.

kalamos kirjoitti:
Hengessään köyhä on hengellisesti rikas.
Taivasten valtakunta on hänen.

Mutta jos olemme hengessämme rikkaita,
niin silloin meillä on vain itsemme.

Mutta jos olemme hengessämme tyhjiä,
niin saamme koko ajan täyttyä
Hänen Hengellään.


Voiko paremmin käsitteitä ”hengessä köyhä” ja ”hengellisesti rikas” enää toisiinsa rinnastaa? Hengellisesti olemme todellakin rikkaita, sillä meissä on vaikuttamassa koko Pyhän Hengen persoona. Jumalan Sana ilmaisee asian myös niin, että meissä on Kristus. Enempää meillä ei enää voisikaan olla! Hän täyttää meitä jatkuvasti Pyhällä Hengellä – itsessämme tyhjiä astioita.

Monia raamatullisia asioita on usein vaikea sanoilla selittää, sillä selityksestä tulee helposti monisanainen, jolloin kuulijalla saattaa olla vaikeuksia sisäistää asiaa. Jeesus opetti hyvin paljon vertauksilla, kuvakielellä, jossa oli aina yksi selvä ”punainen lanka”. Joka sen otti yksinkertaisesti vastaan, sai iloita. Kalamoksen viestissä tulee kauniilla tavalla esille me ja kaiken hyvän antaja, Jumala.

kalamos kirjoitti:
Ensimmäinen asia uuden elämän alulle
on vain saada olla Äidin rinnoilla
ja imeä maitoa.

Ja on autuas.
Omistaa imettäjänsä kokonaan.
Avatar
Natanael
 
Viestit: 511
Liittynyt: 09.06.2015 07:28

Re: Jeesuksen autuaiksi julistamat

ViestiKirjoittaja עֵד » 10.05.2020 09:12

Samaa mieltä.

Vielä joskus törmää ajatteluun, että ’hengellisesti köyhä’ olisi uskovan tavoite ja sen jälkeen vakiotila: pysyvästi puutteellinen, koko ajan ilman kaikkea.

Tämä kuva sopii ihmisen osuuteen unohtamatta Jumalan osuutta: ’Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä’ (Ps 107:9).

On Jumalan suurta armoa ja Pyhän Hengen puhdistavaa työtä, että ihminen kykenee näkemään itsensä hengellisesti (ruti)köyhänä (itsessään), mutta sellaisenaan siitä ei tule tehdä uskontoa eli ikäänkuin jäädään ristin juurelle ja unohdetaan ylösnousemus.

Kun itsessään hengellisesti köyhä saa vastaanottaa Jumalan armon, hän on rikkain kaikista. Ja nämä hengellisesti köyhät (itsessään) tulevat lasten kaltaisiksi iloitessaan Jumalan hyvyydestä ja Hänen Henkensä täyteydestä.
Avatar
עֵד
 
Viestit: 1463
Liittynyt: 06.06.2015 07:37

Re: Jeesuksen autuaiksi julistamat

ViestiKirjoittaja Natanael » 14.05.2020 08:56

SIUNATTUJA HILJAISIA
Näin olemme tänne saakka edenneet. Meidän on oltava hengessä köyhiä voidaksemme ottaa kuin tyhjinä astioina vastaan kaiken sen, minkä Taivaan Isä antaa. Vain heidän on taivasten valtakunta. Vain hengessä köyhä voi olla oikealla tavalla murheellinen synnin todellisuudesta ja saada sydämen rukouksiin kaiken lohdutuksen Jumalalta. Hengessään murheellinen ei vaadi äänekkäästi mitään eikä korosta itseänsä millään lailla – hänestä on tullut hiljainen. Hiljainen tarkoittaa sävyisää, nöyrää ja Herransa tahtoon alistuvaa mielenlaatua.

Olemme jälleen tekemisissä hengellisen ominaisuuden kanssa, eikä kysymys ole lainkaan siitä, olemmeko luonnollisesti puheliaita tai hiljaisempia. Olemme varmaan joskus joutuneet tässä suhteessa testiin. Saatamme olla hyvinkin herkkiä arvostelemaan muita, mutta entäpä, jos muut suuntaavat lamppunsa meihin ja antavat kriittistä palautetta? Voitko ottaa sen rauhallisesti vastaan ja antaa omaa palautetta hermostumatta? Hiljainen ei pyri väkisin porrasvaloihin tai saamaan itselleen arvostusta.

Ymmärrämme täysin väärin, jos ihannoimme ihmistä, joka välttelee kaikin tavoin ristiriitoja ja esittää asioita tähän tapaan: ”Lopetetaan nyt kaikki mahdolliset ristiriidat, ollaan kaikki kuin yhtä perhettä ja iloisia ja onnellisia keskenämme”. Se olisi lihallista yritystä olla yhtä hinnasta välittämättä. Mielestäni kirkkokuntien pyrkimys suureen ekumeniaan on juuri tuollaista väkisin yrittämistä, jossa yhteyttä luodaan Jumalan Sanan totuudesta välittämättä.

Niin ei saa olla, sillä hengessä hiljaisuutta on siellä, missä on todellista rohkeutta ja ehdotonta totuuden puolustamista. Toiminta ja sanat keskittyvät Jumalan tahdon mukaiseen elämään ja Jumalan Sanan ilmoittamiin totuuksiin. Omaa itseä ei silloin tuoda vahvasti esille. Paras esimerkki oikeasta hengen hiljaisuudesta on Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus. Jeesus oli hätkähdyttävän suora puhuessaan fariseuksille, mutta toisaalta hän vaikene Pontius Pilatuksen tuomioistuimen edessä alistuen Isänsä tahtoon.

Oikeaa hiljaisuutta voidaan löytää sieltä, missä on rehellinen ja avoin ymmärrys omasta itsestä sekä oikea asenne ja kunnioittava käytös lähimmäisiämme kohtaan. Huomaatko, kuinka johdonmukaisesti Jeesus tässä saarnaosassaan on edennyt: ihminen ei millään voi olla hiljainen, ellei hän ole hengessä köyhä ja oikealla tavalla murheellinen?
:bible:
Matteus (Matt.1:29) kirjoitti:”Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne”.

Koska hiljainen ei ole kovaan ääneen vaatimassa itselleen mitään, niin hän ei ylläty ainoastaan siitä, kuinka paljon hyvää hänen taivaallinen Isänsä hänelle jatkuvasti antaa, vaan hän yllättyy jatkuvasti siitäkin, kuinka moni ihminen on hänelle arjen keskellä ystävällinen ja kohtelias. Kyllä hän tietää, ettei hän sellaista itselleen millään erityisellä tavalla ansaitse. Hengessä hiljaisella on kiitollinen mieli. Hän on saanut jotain siitä mielenlaadusta, mikä Jeesuksella täällä maan päällä vaeltaessaan oli.
:bible:
Paavali (Fil.2:5-8) kirjoitti:”Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli, joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.”
Avatar
Natanael
 
Viestit: 511
Liittynyt: 09.06.2015 07:28

Re: Jeesuksen autuaiksi julistamat

ViestiKirjoittaja Natanael » 18.05.2020 10:01

HILJAISILLA ON KAIKKI
Hengessään hiljaisille Jeesus lupaa jotain, eikä aivan vähää.
Matteus (Matt.5:5) kirjoitti:Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä

Tuollainen kaiken periminen toteutuu omalla tavallaan jo tässä ajassa, maailmassa, jossa me elämme. Se, joka on hengessään todella hiljainen ilman mitään vaatimuksia itselleen, on aina tyytyväinen. Hän kokee saaneensa Jumalalta niin paljon ja uskoo Jumalan huolenpitoon; hänen sydämessään on rauhaisan hiljainen olotila.

Niinpä hänen ei tarvitse vaatia Jumalalta eikä varsinkaan tämän maailman ihmisiltä mitään ylimääräistä. Hän on kaikessa ja kaikkialla osaansa tyytyvä – hän on perinyt maan.

Hengessä hiljainen on kiitollinen kaikesta siitä, mitä Jumala hänelle antaa ja mihin Hän kulkijaa johdattaa. Apostoli Paavalilla oli oikeanlainen mieli ja hän ilmaisee hengessä hiljaisuuden hienolla tavalla.
:bible:
Paavali (2.Kor.6:10) kirjoitti:”murheellisina, mutta aina iloisina, köyhinä, mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekevinä, mitään omistamatta, mutta kuitenkin omistaen kaiken”.


Ehkä vielä astetta paremmin Paavali ilmaisee hengen hiljaisuutta kirjeessään filippiläisille. Paavali osasi kyllä olla kiitollinen seurakunnalta saamastaan tärkeästä tuesta, mutta kaiken niukkuutensa keskellä hän haluaa paljon enemmän: että Jumala siunaisi filippiläisiä kaikella hengellisellä. Koko tässä jaksossa on aistittavissa Paavalin nöyryys ja Jumalalle kiitollinen rukouksen henki.
:bible:
Paavali (Fil.4:16-18) kirjoitti:”Sillä Tessalonikaankin te minulle kerran, jopa kahdesti, lähetitte, mitä tarvitsin. Ei niin, että haluaisin lahjaa, vaan minä haluan teidän hyväksenne karttuvaa hedelmää.
Olen nyt saanut kaikkea, jopa ylenpalttisesti; minulla on yllin kyllin, saatuani Epafroditukselta teidän lähetyksenne, joka on "suloinen tuoksu", otollinen, Jumalalle mieluinen uhri.”

Eikä tässä vielä kaikki. Hiljaiset saavat Jeesuksen lupauksen mukaan periä maan eikä se tarkoita pelkästään tyytyväisyyttä niihin olosuhteisiin ja tilanteisiin, joissa me täällä elämme.

Jos olet lukenut Paavalin inhimillisesti aivan liian suurista kärsimyksistä, niin saatat ihmetellä, kuinka hän kaiken ylipäätään kesti ja vieläpä toisti usein olevansa iloinen. Olemme Jeesuksen veljiä sekä sisaria ja niin ollen kanssaperillisiä Taivaan kirkkauteen.

Vaikuttakoon Jumala meissä niin, että kokiessamme ahdistuksia ja pettymyksiä, voisimme nostaa katseemme ylöspäin ja suunnata mielemme sitä kohti, mikä meitä kerran odottaa: paras perintö, mitä ikinä vain voi olla!
:bible:
Paavali (Room.8:17-18) kirjoitti:”Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme. Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.”
Avatar
Natanael
 
Viestit: 511
Liittynyt: 09.06.2015 07:28

Edellinen

Paluu Vuorisaarna

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa