Minä olen tuskaillut tuon asian kanssa.
Ja tönäisinkin vähän aikaa sitten ketjua
Uskokaa saaneenne sen tähden.
Matteuksen todistus
tuon ennustuksen toteutumisesta
on mielenkiintoinen.
Jeesus oli siis ottanut päälleen
meidän sairautemme
ja kantanut meidän kipumme
jo ennen ristinkuolemaansa.
Ymmärrän tämän tapahtuneen
Jeesuksen kasteessa. Ja niin Jeesus paransi sairaita
jo ennen ristinkuolemaa.
Kun opetuslapset olivat nähneet,
kuinka Jeesus paransi sairaita,
Jeesus lähetti heidät työharjoitteluun.
Vieläpä siitä joukosta,
joka 12 opetuslapsen lisäksi oli
Häntä seurannut,
Hän lähetti kuusi tusinaa
opetuslapsia lisää samaan tehtävään.
Ja he tekivät sen Jeesuksen nimessä
eli parantuminen perustui siihen,
että Jeesus oli jo ottanut
ihmisten sairaudet ja kivut
päälleen kannettavakseen.
Erityisen suuren ilon aihe
näille Jeesuksen nimessä toimiville
oli se,
että riivaajatkin olivat heille alamaisia.
Mutta ei se varsinaisesti ole ilottelun aihe.
Vaan se,
että meidän nimemme on
kirjoitettuna taivaissa.
Luukas (10:18-20) kirjoitti:
Minä näin saatanan
lankeavan taivaasta niinkuin salaman.
Katso,
minä olen antanut teille vallan
tallata käärmeitä ja skorpioneja
ja kaikkea vihollisen voimaa,
eikä mikään ole teitä vahingoittava.
Älkää kuitenkaan siitä iloitko,
että henget ovat teille alamaiset,
vaan iloitkaa siitä,
että teidän nimenne
ovat kirjoitettuina taivaissa.
Ja voikin käydä niin,
että vaikka opetuslapsille oli
annettu valta parantaa sairaita
ja ajaa ulos riivaajia,
niin juuri ennen päästötodistuksen saamista
Jeesuksen palatessa kirkastusvuorelta
kolmen opetuslapsen kanssa,
muut opetuslapset olivat
tuskissaan,
kun kansa ei ollut tyytyväinen
heidän kyvyttömyyteensä auttaa
riivattua poikaa.
Ja epäily kohdistui jo Jeesukseenkin,
että jos ehkä tämä jotakin voisi.
Opetuslapset eivät olleet
pysyneet nöyrinä johdatuksessa.
Jos näin olisi ollut,
he olisivat rukoilleet ja paastonneet
jo etukäteen,
ja olisivat sitten kyenneet
parantamaan tuon pojan.
Jeesus ei koskaan toiminut ominpäin,
vaan rukoili yöt Isäänsä
ja sitten päivällä täytti Isän tahdon.
Sitten Jeesus ristiinnaulittiin.
Ja Jeesuken ylösnousemuksesta
alkoi ihan uusi aikakausi,
ja kohdistitkin kysymyksesi siihen.
Miten nyt tänä päivänä.
Kohdatessaan ylösnousseen Jeesuksen
opetuslapset syntyivät uudesti Hengestä.
He saivat Pyhän Hengen,
kun Jeesus puhalsi heihin.
Heistä tuli eläviä sieluja
niinkuin Aadamista aikoinaan.
Ja nyt heillä oli Hengen yhteys Jeesukseen.
Joskaan ei vielä Hengen voimaa.
Ja Jeesus ohjeistaa heitä
viimeisessä puheessaan juuri ennen
taivaaseen nousemista näin:
Markus (16:15) kirjoitti:
Menkää kaikkeen maailmaan
ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
Joka uskoo ja kastetaan,
se pelastuu;
mutta joka ei usko,
se tuomitaan kadotukseen.
Eli tuossa puhutaan ymmärtääkseni
samasta kasteesta pilvessä,
joka tapahtuu uudestisyntymisessä.
Ja sen opetuslapset olivat jo kokeneet.
Mutta heidän ylleen ei vielä
ollut puettu Voimaa korkeudesta.
Kun se olisi tapahtunut,
niin sitten he
Pyhän Hengen johdatuksessa ja voimassa
voisivat toimia siten kuin Jeesus jatkoi:
Markus (16:17-18) kirjoitti:
Ja nämä merkit seuraavat niitä,
jotka uskovat:
minun nimessäni
he ajavat ulos riivaajia,
puhuvat uusilla kielillä,
nostavat käsin käärmeitä,
ja jos he juovat jotakin kuolettavaa,
ei se heitä vahingoita;
he panevat kätensä sairasten päälle,
ja ne tulevat terveiksi.
Ja nyt tuossa ensimmäisellä rivillä
on kaksi rajoitinta:
- merkit
- usko
Siis ei ole automaatio,
että kaikki tapahtuu
eikä että ilman muuta tapahtuu.
Kysymys on merkeistä,
jotka osoittavat Jumalan arvovaltaa.
Ja siksi meidän pitäisi
olla ja elää Hengen johdatuksessa
ja uskon suhteessa Jeesukseen.
Jos alamme riehua tyyliin,
että nyt kaikki sairaat paranee
ja kaikki riivaajat pakenevat kirkuen,
kun me astumme paikalle,
niin hukassa olemme.
Silloin uskomme itseemme
emmekä Jeesukseen.
Oi Voi!
En minä tähän voi lopettaa.
Vaimoni isoäiti oli
yksi Jeesukseen uskova.
Hänellä oli jatkuvasti toistuva
aivan hirvittävä migreeni
tai jokin muu pääkipu.
Siihen aikaan ei ollut
aikaa eikä varaa maata sängyssä.
Lehmä oli lypsettävä.
Taksvärkit hoidettava,
vaikka aurinko kuinka paahtaisi
ja pää halkeaisi.
Kerran vaimoni isoäiti
oli sitten puhunut ihan suomen kielellä
Jeesukselle tähän tapaan:
Kun Sinä olet ristillä
meidät sovittanut ja ottanut kaikki
meidän sairautemme ja kipumme päällesi,
niin etkö Sinä voisi ottaa pois
tätä pääkipua.
Samalla hetkellä
hän oli tuntenut,
että kuin sulalla olisi pyyhkäisty
hänen otsaansa pitkin
ja päänsärky meni sillä hetkellä
eikä koskaan enää palannut.
Mutta sitten tuli toinen murhe.
Paljon ihmiset rukoilivat.
Oli kai oikein paineita,
että kyllä tämäkin tästä paranee.
Mutta ei parantunut.
Ja sitten joku oli profetoinutkin,
että hänen täytyy mennä leikkaukseen.
Se ei siihen aikaan ihan rutiinia ollut.
Ja leikkaus oli ollut hirvittävä.
Lapsen pään kokoinen jokin
oli poistettu jostain vatsan alueelta.
Leikkauksen jälkeen
piti maata monta viikkoa
samalla kyljellä
eikä sängystä saanut nousta.
Mutta tällä kertaa
Jumalan suunnitelma oli
parantaa tällä tavalla.