Kertomus Danielista, Hananjasta, Miisaelista ja Asarjasta

Avatar
Viestit: 19
Liittynyt: 04.02.2017 15:47
ViestiLähetetty: 04.02.2017 16:31
Daniel, Hananja, Miisael ja Asarja joutuvat Baabelin hoviin

Joojakimin, Juudan kuninkaan, kolmantena hallitusvuotena
tuli Nebukadnessar, Baabelin kuningas, Jerusalemin edustalle ja piiritti sitä.

Ja Herra antoi hänen käsiinsä Joojakimin, Juudan kuninkaan,
sekä osan Jumalan huoneen astioita,
ja hän vei ne Sinearin maahan, jumalansa huoneeseen.
Ja hän vei astiat jumalansa aarrekammioon.

Ja kuningas käski ylimmäisen hoviherransa Aspenaan tuoda israelilaisia poikia,
jotka olivat kuninkaallista sukua tai ylimysperheistä,
nuorukaisia,
joissa ei ollut mitään virheä ja jotka olivat kaunismuotoisia,
jotka kykenivät käsittämään kaikkea viisautta,
olivat terävä-älyisiä ja hyväoppisia
ja jotka olisivat kelvollisia palvelemaan kuninkaan hovissa;
heille hänen tuli opettaa kaldealaisten kirjoitusta ja kieltä.

Ja kuningas määräsi heille jokapäiväiseksi ravinnoksi
ruokaa kuninkaan pöydästä ja viiniä, jota hän itse joi.
Niin heitä oli kasvatettava kolme vuotta,
ja niiden kuluttua heidän tuli astua kuninkaan palvelukseen.

Heidän joukossaan olivat juutalaiset pojat
Daniel, Hananja, Miisael ja Asarja.

Ja hoviherrain päällikkö pani heille nimet:
Danielille hän pani nimen Beltsassar,
Hananjalle nimen Sadrak,
Miisaelille nimen Meesak
ja Asarjalle nimen Abednego.

Mutta Daniel päätti lujasti olla saastuttamatta itseään
kuninkaan pöydän ruualla ja viinillä, jota tämä joi,
ja anoi hoviherrain päälliköltä,
ettei hänen tarvitsisi itseään saastuttaa.

Ja Jumala salli Danielin saada suosion
ja armon hoviherrain päällikön edessä.

Mutta hoviherrain päällikkö sanoi Danielille:

    Minä pelkään, että jos herrani, kuningas,
    joka on määrännyt teidän ruokanne ja juomanne,
    huomaa teidän kasvonne laihemmiksi kuin muiden ikäistenne nuorukaisten,
    niin te saatatte minun pääni vaaraan kuninkaan edessä.

Silloin Daniel sanoi katsastajalle,
jonka hoviherrain päällikkö oli määrännyt pitämään silmällä
Danielia, Hananjaa, Miisaelia ja Asarjaa:

    Koettele palvelijoitasi kymmenen päivää,
    ja annettakoon meille vihannesruokaa syödäksemme ja vettä juodaksemme.
    Sitten tarkastettakoon sinun edessäsi,
    miltä me näytämme ja miltä näyttävät ne nuorukaiset,
    jotka syövät kuninkaan pöydän ruokaa;
    ja tee sitten palvelijoillesi sen mukaan, mitä silloin havaitset.

Ja hän kuuli heitä tässä asiassa
ja koetteli heitä kymmenen päivää.

Mutta kymmenen päivän kuluttua havaittiin heidät
muodoltaan kauniimmiksi ja ruumiiltaan lihavammiksi
kuin yksikään niistä nuorukaisista,
jotka söivät kuninkaan pöydän ruokaa.

Ja niin katsastaja jätti pois heille määrätyn ruuan
ja heidän juotavansa viinin ja antoi heille vihannesruokaa.

Ja Jumala antoi näille neljälle nuorukaiselle
taidon käsittää kaikki kirjoitukset ja kaiken viisauden;
ja Daniel ymmärsi myös kaikkinaiset näyt ja unet.

Kun sitten ne päivät olivat kuluneet,
joiden jälkeen kuningas oli käskenyt tuoda heidät esiin,
niin hoviherrain päällikkö toi heidät Nebukadnessarin eteen.

Kun nyt kuningas keskusteli heidän kanssaan,
ei ollut heidän joukossansa yhtäkään
Danielin, Hananjan, Miisaelin ja Asarjan vertaista.
Niin he tulivat kuninkaan palvelijoiksi.

Ja kaikissa viisautta ja ymmärrystä vaativissa asioissa,
joita kuningas heiltä kyseli,
hän havaitsi heidät kymmentä vertaa etevämmiksi
kuin kaikki tietäjät ja noidat, mitä koko hänen valtakunnassaan oli.

Ja Daniel oli siellä kuningas Kooreksen ensimmäiseen vuoteen asti.
LainaaIlmoita tämä viesti
Avatar
Viestit: 19
Liittynyt: 04.02.2017 15:47
ViestiLähetetty: 04.02.2017 16:47
Kuningas Nebukadnessarin uni

Nebukadnessarin toisena hallitusvuotena
näki Nebukadnessar unia,
ja hänen mielensä oli levoton eikä hän enää saanut unta.

Silloin kuningas käski kutsua
tietäjät ja noidat, velhot ja kaldealaiset ilmoittamaan kuninkaalle hänen unensa;
ja he tulivat ja astuivat kuninkaan eteen.
Ja kuningas sanoi heille:

    Minä olen nähnyt unen,
    ja mieleni on levoton,
    kunnes saan tietää sen unen.

Silloin kaldealaiset puhuivat kuninkaalle araminkielellä:

    Eläköön kuningas iankaikkisesti!
    Sano uni palvelijoillesi,
    niin me ilmoitamme sen selityksen.

Kuningas vastasi ja sanoi kaldealaisille:

    Tämä minun sanani on peruuttamaton:
    Ellette ilmoita minulle unta ja sen selitystä,
    niin teidät hakataan kappaleiksi ja teidän talonne tehdään soraläjiksi.
    Mutta jos te ilmoitatte minulle unen ja sen selityksen,
    niin te saatte minulta lahjoja ja antimia ja suuren kunnian.
    Sentähden ilmoittakaa minulle uni ja sen selitys.

He vastasivat toistamiseen ja sanoivat:

    Kuningas sanokoon unen palvelijoilleen,
    niin me ilmoitamme sen selityksen.

Kuningas vastasi ja sanoi:

    Minä huomaan selvästi,
    että te vain koetatte voittaa aikaa,
    koska näette peruuttamattomaksi tämän minun sanani,
    että ellette ilmoita minulle unta,
    on teillä edessä vain yksi tuomio.
    Sillä te olette sopineet keskenänne,
    että puhutte minun edessäni valheellista ja turmiollista puhetta toivoen,
    että aika muuttuu.
    Sentähden sanokaa minulle uni;
    silloin minä tiedän, että te osaatte ilmoittaa minulle selityksen siihen.

Kaldealaiset vastasivat kuninkaan edessä ja sanoivat:

    Ei ole maan päällä ihmistä,
    joka kykenisi selittämään sen, mitä kuningas sanoi.
    Eikä yksikään suuri ja voimallinen kuningas
    ole koskaan vaatinut tämänkaltaista asiaa
    keneltäkään tietäjältä, noidalta tai kaldealaiselta.
    Sillä asia, jota kuningas vaatii, on vaikea,
    eikä ole ketään, joka voisi sen kuninkaalle selittää,
    paitsi jumalat, joiden asuinsija ei ole ihmisten tykönä.

Tästä kuningas suuttui ja julmistui kovin
ja käski tappaa kaikki Baabelin viisaat.
Kun tästä oli käsky annettu ja viisaat piti tapettaman,
etsittiin Danielia ja hänen tovereitaan tapettaviksi.

Silloin Daniel antoi viisaan ja taitavan vastauksen Arjokille,
kuninkaan henkivartioväen päällikölle,
joka oli lähtenyt tappamaan Baabelin viisaita.
Hän vastasi ja sanoi Arjokille, kuninkaan päällikölle:

    Miksi on kuningas antanut niin ankaran käskyn?

Silloin Arjok kertoi Danielille asian.
Niin Daniel meni palatsiin ja pyysi kuningasta antamaan hänelle aikaa,
että hän saisi ilmoittaa kuninkaalle selityksen.

Sitten Daniel meni kotiinsa
ja kertoi asian tovereillensa Hananjalle, Miisaelille ja Asarjalle
kehoittaen heitä rukoilemaan armoa taivaan Jumalalta
tämän salatun asian tähden,
ettei Danielia ja hänen tovereitansa tapettaisi muiden Baabelin viisaitten kanssa.

Silloin salaisuus ilmoitettiin Danielille yöllisessä näyssä.
Niin Daniel kiitti taivaan Jumalaa.
Daniel lausui ja sanoi:

    Olkoon Jumalan nimi kiitetty iankaikkisesta iankaikkiseen,
    sillä hänen on viisaus ja voima.
    Hän muuttaa ajat ja hetket,
    hän syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan,
    hän antaa viisaille viisauden ja taidollisille ymmärryksen.
    Hän paljastaa syvät ja salatut asiat,
    hän tietää, mitä pimeydessä on,
    ja valkeus asuu hänen tykönänsä.
    Sinua, minun isieni Jumala, minä kiitän ja ylistän siitä,
    että olet antanut minulle viisauden ja voiman
    ja että nyt annoit minun tietää, mitä me sinulta rukoilimme.
    Sillä sinä annoit meidän tietää kuninkaan asian.

Sitten Daniel meni Arjokin tykö,
jolla oli kuninkaan määräys tappaa Baabelin viisaat.
Hän meni ja sanoi hänelle näin:

    Älä tapa Baabelin viisaita;
    vie minut kuninkaan eteen, niin minä ilmoitan kuninkaalle selityksen.

Silloin Arjok vei kiiruusti Danielin kuninkaan eteen ja sanoi tälle näin:

    Minä olen löytänyt juutalaisten pakkosiirtolaisten joukosta miehen,
    joka ilmoittaa kuninkaalle selityksen.

Kuningas vastasi ja sanoi Danielille,
jonka nimenä oli Beltsassar:

    Voitko sinä ilmoittaa minulle unen, jonka minä näin,
    ja sen selityksen?

Daniel vastasi kuninkaalle ja sanoi:

    Salaisuutta, jonka kuningas tahtoo tietää,
    eivät viisaat, noidat, tietäjät eivätkä tähtienselittäjät
    voi ilmoittaa kuninkaalle.
    Mutta on Jumala taivaassa;
    hän paljastaa salaisuudet
    ja ilmoittaa kuningas Nebukadnessarille,
    mitä on tapahtuva aikojen lopussa.
    Tämä on sinun unesi, sinun pääsi näky,
    joka sinulla oli vuoteessasi.

    Kun sinä, kuningas, olit vuoteessasi, nousi mieleesi ajatus,
    mitä tämän jälkeen on tapahtuva;
    ja hän, joka paljastaa salaisuudet,
    ilmoitti sinulle, mitä tapahtuva on.

    Ja tämä salaisuus on paljastettu minulle,
    ei oman viisauteni voimasta,
    ikäänkuin minulla olisi sitä enemmän kuin kenelläkään muulla ihmisellä,
    vaan sentähden että selitys ilmoitettaisiin kuninkaalle
    ja sinä saisit selville sydämesi ajatukset.

    Sinä näit, kuningas,
    katso, oli iso kuvapatsas.
    Se kuvapatsas oli suuri, ja sen kirkkaus oli ylenpalttinen.
    Se seisoi sinun edessäsi, ja se oli hirvittävä nähdä.

    Kuvan pää oli parasta kultaa,
    sen rinta ja käsivarret hopeata,
    sen vatsa ja lanteet vaskea.
    Sen sääret olivat rautaa, sen jalat osaksi rautaa, osaksi savea.

    Sinun sitä katsellessasi irtautui kivilohkare
    - ei ihmiskäden voimasta -
    ja iski kuvapatsasta jalkoihin,
    jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne.

    Silloin musertuivat yhdellä haavaa rauta, savi, vaski, hopea ja kulta,
    ja niiden kävi kuin akanain kesäisillä puimatantereilla:
    tuuli vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään.

    Mutta kivestä, joka oli kuvapatsaan murskannut,
    tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.


    Tämä oli se uni,
    ja nyt sanomme kuninkaalle sen selityksen.

    Sinä, kuningas, olet kuningasten kuningas,
    jolle taivaan Jumala on antanut vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian
    ja jonka käteen hän on antanut ihmiset, missä ikinä heitä asuu,
    ja kedon eläimet ja taivaan linnut,
    asettaen sinut kaikkien niiden valtiaaksi:
    sinä olet se kultainen pää.

    Mutta sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta,
    joka on halvempi kuin sinun;
    ja sitten kolmas valtakunta,
    joka on vaskea ja joka hallitsee kaikkea maata.

    Ja neljäs valtakunta on tuleva, luja kuin rauta;
    niinkuin rauta musertaa ja särkee kaiken,
    niinkuin rauta murskaa,
    niin se on musertava ja murskaava ne kaikki.

    Ja että sinä näit jalkain ja varvasten
    olevan osittain savenvalajan savea, osittain rautaa,
    se merkitsee,
    että se on oleva hajanainen valtakunta;
    kuitenkin on siinä oleva raudan lujuutta,
    niinkuin sinä näit rautaa olevan saven seassa.

    Ja että jalkojen varpaat olivat osaksi rautaa, osaksi savea,
    se merkitsee,
    että osa sitä valtakuntaa on oleva luja, osa sitä on oleva hauras.

    Että sinä näit rautaa olevan saven seassa,
    se merkitsee,
    että vaikka ne sekaantuvat toisiinsa ihmissiemenellä,
    ne eivät yhdisty toinen toiseensa,
    niinkuin ei rautakaan sekaannu saveen.

    Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan,
    joka on kukistumaton iankaikkisesti
    ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta.
    Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun,
    mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti,
    niinkuin sinä näit, että kivilohkare irtautui vuoresta
    - ei ihmiskäden voimasta -
    ja murskasi raudan, vasken, saven, hopean ja kullan.

    Suuri Jumala on ilmoittanut kuninkaalle,
    mitä tämän jälkeen on tapahtuva.
    Ja uni on tosi ja sen selitys luotettava.

Silloin kuningas Nebukadnessar lankesi kasvoillensa
ja kumartui maahan Danielin edessä
ja käski uhrata hänelle ruokauhria ja suitsutusta.
Kuningas vastasi Danielille ja sanoi:

    Totisesti on teidän Jumalanne jumalien Jumala
    ja kuningasten herra ja se, joka paljastaa salaisuudet;
    sillä sinä olet voinut paljastaa tämän salaisuuden.
Sitten kuningas korotti Danielin
ja antoi hänelle paljon suuria lahjoja
ja asetti hänet koko Baabelin maakunnan herraksi
ja kaikkien Baabelin viisaitten ylimmäiseksi päämieheksi.

Ja Danielin anomuksesta kuningas antoi
Sadrakin, Meesakin ja Abednegon hoitoon Baabelin maakunnan hallinnon.

Mutta Daniel jäi kuninkaan hoviin.
LainaaIlmoita tämä viesti
Avatar
Viestit: 19
Liittynyt: 04.02.2017 15:47
ViestiLähetetty: 05.02.2017 09:36
Nebukadnessar teetti kultaisen kuvapatsaan

Kuningas Nebukadnessar teetti kultaisen kuvapatsaan,
jonka korkeus oli kuusikymmentä kyynärää ja leveys kuusi kyynärää,
ja pystytti sen Duuran lakeudelle Baabelin maakuntaan.

Ja kuningas Nebukadnessar lähetti kokoamaan
satraapit, maaherrat, käskynhaltijat,
neuvonantajat, aarteiden hoitajat,
lainoppineet, tuomarit ja kaikki muut maakuntain virkamiehet,
että he tulisivat sen kuvapatsaan vihkiäisiin,
jonka kuningas Nebukadnessar oli pystyttänyt.

Silloin kokoontuivat
satraapit, maaherrat, käskynhaltijat, neuvonantajat,
aarteiden hoitajat, lainoppineet,
tuomarit ja kaikki muut maakuntain virkamiehet
sen kuvapatsaan vihkiäisiin, jonka kuningas Nebukadnessar oli pystyttänyt,
ja he asettuivat sen kuvapatsaan eteen,
jonka kuningas Nebukadnessar oli pystyttänyt.

Ja kuuluttaja huusi voimallisesti:

    Teille, kansat, sukukunnat ja kielet, julistetaan:
    heti kun te kuulette
    torvien, huilujen, kitarain, harppujen, psalttarien, säkkipillien
    ja kaikkinaisten muiden soittimien äänen,
    langetkaa maahan ja kumartaen rukoilkaa kultaista kuvapatsasta,
    jonka kuningas Nebukadnessar on pystyttänyt.

    Mutta joka ei lankea maahan ja kumarra,
    se heitetään sillä hetkellä tuliseen pätsiin.

Sentähden,
heti kun kaikki kansat kuulivat
torvien, huilujen, kitarain,
harppujen, psalttarien, säkkipillien
ja kaikkinaisten muiden soittimien äänen,
lankesivat kaikki kansat, sukukunnat ja kielet maahan
ja kumartaen rukoilivat kultaista kuvapatsasta,
jonka kuningas Nebukadnessar oli pystyttänyt.


Sadrak, Meesak ja Abednego eivät kumarra kultaista kuvapatsasta

Silloin astui heti kaldealaisia miehiä esiin syyttämään juutalaisia.
He lausuivat ja sanoivat kuningas Nebukadnessarille:

    Kuningas eläköön iankaikkisesti!
    Sinä, kuningas, olet antanut käskyn,
    että jokainen, joka kuulee
    torvien, huilujen, kitarain,
    harppujen, psalttarien, säkkipillien
    ja kaikkinaisten muiden soittimien äänen,
    langetkoon maahan ja kumartaen rukoilkoon kultaista kuvapatsasta,
    ja että joka ei lankea maahan ja kumarra,
    se heitetään tuliseen pätsiin.

    On juutalaisia miehiä,
    joiden hoitoon sinä olet antanut Baabelin maakunnan hallinnon,
    Sadrak, Meesak ja Abednego:
    nämä miehet eivät välitä sinun käskystäsi, kuningas;
    he eivät palvele sinun jumaliasi eivätkä kumartaen rukoile kultaista kuvapatsasta,
    jonka sinä olet pystyttänyt.


Silloin Nebukadnessar vihan vimmassa käski tuoda
Sadrakin, Meesakin ja Abednegon.
Kun nämä miehet oli tuotu kuninkaan eteen,
lausui Nebukadnessar ja sanoi heille:

    Aivanko tahallanne te, Sadrak, Meesak ja Abednego,
    ette tahdo palvella minun jumalaani
    ettekä kumartaen rukoilla kultaista kuvapatsasta,
    jonka minä olen pystyttänyt?

    Nyt, jos te siinä silmänräpäyksessä,
    kun kuulette torvien, huilujen, kitarain,
    harppujen, psalttarien, säkkipillien
    ja kaikkinaisten muiden soittimien äänen,
    olette valmiit lankeamaan maahan
    ja kumartaen rukoilemaan kuvapatsasta,
    jonka minä olen teettänyt, niin hyvä!
    Mutta ellette kumarra,
    niin teidät heti paikalla heitetään tuliseen pätsiin;
    ja kuka on se jumala,
    joka pelastaa teidät minun kädestäni?


Sadrak, Meesak ja Abednego
vastasivat ja sanoivat kuninkaalle:

    Nebukadnessar!
    Ei ole tarpeellista meidän vastata sinulle tähän sanaakaan.
    Jos niin käy, voi meidän Jumalamme kyllä pelastaa meidät tulisesta pätsistä,
    ja hän pelastaa myös sinun kädestäsi, kuningas.

    Ja vaikka ei pelastaisikaan, niin tiedä se, kuningas,
    että me emme palvele sinun jumaliasi
    emmekä kumartaen rukoile kultaista kuvapatsasta,
    jonka sinä olet pystyttänyt.

Silloin Nebukadnessar tuli kiukkua täyteen
Sadrakia, Meesakia ja Abednegoa kohtaan
ja hänen hahmonsa muuttui.

Ja hän käski ja sanoi,
että pätsi oli kuumennettava seitsemän kertaa kuumemmaksi kuin tavallisesti.
Ja hän käski sotajoukkonsa väkevimpien miesten sitoa
Sadrakin, Meesakin ja Abednegon ja heittää heidät tuliseen pätsiin.
Silloin nämä sidottiin
vaippoineen, takkeineen, päähineineen
ja muine vaatteineen ja heitettiin tuliseen pätsiin.

Koska nyt kuninkaan sana oli niin ankara
ja pätsi niin kovin kuumennettu,
tappoi tulen liekki ne miehet,
jotka veivät ylös Sadrakin, Meesakin ja Abednegon.

Mutta nämä kolme miestä,
Sadrak, Meesak ja Abednego,
suistuivat sidottuina tuliseen pätsiin.

Silloin kuningas Nebukadnessar hämmästyi
ja nousi kiiruusti ylös ja lausui hallitusmiehilleen sanoen:

    Emmekö heittäneet kolme miestä sidottuina tuleen?

He vastasivat ja sanoivat kuninkaalle:

    Totisesti, kuningas!

Hän vastasi ja sanoi:

    Katso, minä näen neljä miestä kävelevän vapaina tulessa,
    eivätkä he ole vahingoittuneet,
    ja neljäs on näöltänsä niinkuin jumalan poika.


Silloin Nebukadnessar meni tulisen pätsin aukolle,
lausui ja sanoi:

    Sadrak, Meesak ja Abednego,
    te korkeimman Jumalan palvelijat,
    astukaa ulos ja tulkaa tänne.

Sadrak, Meesak ja Abednego astuivat silloin ulos tulesta.
Satraapit, maaherrat, käskynhaltijat ja kuninkaan hallitusmiehet
kokoontuivat ja näkivät,
ettei tuli ollut voinut mitään näiden miesten ruumiille,
etteivät heidän päänsä hiukset olleet kärventyneet
eivätkä heidän vaatteensa vioittuneet;
eikä heissä tuntunut tulen käryä.

Silloin Nebukadnessar lausui ja sanoi:

    Kiitetty olkoon Sadrakin, Meesakin ja Abednegon Jumala,
    joka lähetti enkelinsä ja pelasti palvelijansa,
    jotka häneen turvasivat eivätkä totelleet kuninkaan käskyä,
    vaan antoivat ruumiinsa alttiiksi,
    ennemmin kuin palvelivat ja kumartaen rukoilivat muuta jumalaa
    kuin omaa Jumalaansa.

    Ja minä annan käskyn,
    että jokainen, olkoon hän mitä kansaa, kansakuntaa ja kieltä tahansa,
    joka puhuu pilkaten Sadrakin, Meesakin ja Abednegon Jumalasta,
    hakattakoon kappaleiksi,
    ja hänen talonsa tehtäköön soraläjäksi;
    sillä ei ole muuta jumalaa, joka niin voi pelastaa kuin tämä.

Sitten kuningas asetti Sadrakin, Meesakin ja Abednegon
suureen valtaan Baabelin maakunnassa.
LainaaIlmoita tämä viesti
Avatar
Viestit: 19
Liittynyt: 04.02.2017 15:47
ViestiLähetetty: 05.02.2017 14:23
Kuningas Nebukadnessarin ilmoitus kaikille kansoille

Kuningas Nebukadnessar kaikille kansoille,
kansakunnille ja kielille, jotka asuvat kaiken maan päällä:
suuri olkoon teidän rauhanne!

Minä olen nähnyt hyväksi ilmoittaa ne tunnusteot ja ihmeet,
jotka korkein Jumala on minulle tehnyt.
Kuinka suuret ovat hänen tunnustekonsa
ja kuinka voimalliset hänen ihmeensä!
Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta
ja hänen valtansa pysyy suvusta sukuun.
LainaaIlmoita tämä viesti
Avatar
Viestit: 19
Liittynyt: 04.02.2017 15:47
ViestiLähetetty: 05.02.2017 14:23
Nebukadnessarin uni suuresta puusta

Minä Nebukadnessar elin rauhassa
huoneessani ja onnellisena palatsissani.
Minä näin unen, ja se peljästytti minut;
ja unikuvat, joita minulla oli vuoteessani, minun pääni näyt, kauhistuttivat minut.

Niin minä annoin käskyn tuoda eteeni kaikki Baabelin viisaat,
että he ilmoittaisivat minulle unen selityksen.
Silloin tulivat tietäjät, noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät,
ja minä kerroin heille unen,
mutta he eivät voineet ilmoittaa minulle sen selitystä.

Mutta viimein tuli minun eteeni Daniel,
jonka nimi on minun jumalani nimen mukaan Beltsassar
ja jossa on pyhien jumalien henki;
ja minä kerroin hänelle unen:

    Beltsassar, sinä tietäjäin päämies,
    jossa minä tiedän olevan pyhien jumalien hengen
    ja jolle mikään salaisuus ei ole liian vaikea!
    Sano, mitä olivat ne näyt, jotka minä unessani näin,
    ja mikä on sen selitys.

    Nämä olivat minun pääni näyt,
    jotka minulla oli vuoteessani.
    Minä näin:

    Katso, oli puu keskellä maata, ja sen korkeus oli suuri.
    Puu kasvoi ja vahvistui,
    niin että sen latva ulottui taivaaseen
    ja se näkyi kaiken maan ääriin.
    Sen lehvät olivat kauniit ja sen hedelmät suuret,
    ja siinä oli ravintoa kaikille.

    Sen alla etsivät varjoa kedon eläimet,
    ja sen oksilla asuivat taivaan linnut,
    ja kaikki liha sai siitä ravintonsa.

    Minä näin pääni näyissä, joita minulla oli vuoteessani:
    katso, pyhä enkeli astui alas taivaasta.
    Hän huusi voimallisesti ja sanoi näin:
    hakatkaa puu poikki ja karsikaa sen oksat,
    riipikää sen lehvät ja hajottakaa sen hedelmät.
    Paetkoot eläimet sen alta ja linnut sen oksilta.

    Mutta sen kanto juurineen jättäkää maahan,
    rauta- ja vaskikahleissa kedon ruohikkoon.

    Taivaan kasteesta hän kastukoon,
    ja niinkuin eläinten olkoon hänen osansa maan ruoho.

    Hänen sydämensä muutetaan, niin ettei se ole ihmisen sydän,
    ja hänelle annetaan eläimen sydän.

    Ja niin kulukoon häneltä seitsemän aikaa.

    Tämä on säädetty enkelien päätöksellä,
    ja niin ovat tästä asiasta pyhät sanoneet,
    että elävät tietäisivät Korkeimman hallitsevan ihmisten valtakuntaa
    ja antavan sen, kenelle hän tahtoo,
    ja asettavan sen päämieheksi ihmisistä halvimman.


    Tämän unen näin minä, kuningas Nebukadnessar.
    Ja sinä, Beltsassar, sano sen selitys,
    koska ei yksikään minun valtakuntani viisaista
    voi minulle ilmoittaa sen selitystä.
    Mutta sinä sen voit,
    sillä sinussa on pyhien jumalien henki.

Silloin Daniel, jonka nimenä oli Beltsassar,
hämmästyi hetkeksi,
ja hänen ajatuksensa peljästyttivät häntä.

Kuningas lausui ja sanoi:

    Beltsassar,
    älköön uni ja sen selitys sinua peljästyttäkö.

Beltsassar vastasi ja sanoi:

    Herrani,
    koskekoon uni sinun vihollisiasi ja sen selitys sinun vastustajiasi.

    Puu, jonka sinä näit ja joka kasvoi ja vahvistui,
    niin että sen latva ulottui taivaaseen ja se näkyi kaikkeen maahan,
    jonka lehvät olivat kauniit ja hedelmät suuret
    ja jossa oli ravintoa kaikille,
    jonka alla kedon eläimet asuivat ja jonka oksilla taivaan linnut oleskelivat,
    - se puu olet sinä, kuningas,
    joka olet kasvanut ja vahvistunut;
    sinun suuruutesi on kasvanut ja ulottuu taivaaseen ja sinun valtasi maan ääriin.

    Ja että kuningas näki pyhän enkelin astuvan alas taivaasta ja sanovan:
    Hakatkaa puu poikki ja turmelkaa se,
    mutta jättäkää sen kanto juurineen maahan,
    rauta- ja vaskikahleissa kedon ruohikkoon;
    taivaan kasteesta hän kastukoon,
    ja niinkuin kedon eläinten olkoon hänen osansa,
    kunnes häneltä on kulunut seitsemän aikaa,

    sen selitys, oi kuningas,
    ja Ylimmäisen päätös, joka on kohdannut minun herraani, kuningasta, on tämä:

      Sinut ajetaan pois ihmisten seasta,
      ja kedon eläinten parissa on sinun asuinpaikkasi oleva;
      sinä joudut syömään ruohoa niinkuin raavaat,
      ja sinä olet kastuva taivaan kasteesta;
      ja niin on sinulta kuluva seitsemän aikaa,
      kunnes tulet tuntemaan,
      että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa
      ja antaa sen, kenelle hän tahtoo.

    Mutta että käskettiin jättää maahan puun kanto juurineen,
    se tietää, että sinun valtakuntasi pysytetään sinulla,
    ja sinä saat sen, niin pian kuin tulet tuntemaan, että valta on taivaan.

    Sentähden, kuningas, kelvatkoon sinulle minun neuvoni:
    kirvoita synnit itsestäsi almuilla
    ja pahat tekosi vaivaisia armahtamalla;
    ehkäpä silloin onnesi kestäisi.


Tämä kaikki kohtasi kuningas Nebukadnessaria.
Kaksitoista kuukautta tämän jälkeen,
kun kuningas oli kävelemässä kuninkaallisen palatsinsa katolla Baabelissa,
hän puhkesi puhumaan sanoen:

    Eikö tämä ole se suuri Baabel,
    jonka minä väkevällä voimallani olen rakentanut
    kuninkaalliseksi linnaksi, valtasuuruuteni kunniaksi!


Vielä oli sana kuninkaan suussa, kun taivaasta tuli ääni:
Sinulle, kuningas Nebukadnessar, julistetaan:
Sinun valtakuntasi on otettu sinulta pois.
Sinut ajetaan pois ihmisten seasta,
ja kedon eläinten parissa on sinun asuinpaikkasi oleva;
sinä joudut syömään ruohoa niinkuin raavaat,
ja niin on sinulta kuluva seitsemän aikaa, kunnes tulet tuntemaan,
että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen, kenelle hän tahtoo.


Sillä hetkellä se sana toteutui Nebukadnessarissa:
hänet ajettiin pois ihmisten seasta, ja hän söi ruohoa niinkuin raavaat,
ja hänen ruumiinsa kastui taivaan kasteesta,
kunnes hänen hiuksensa kasvoivat pitkiksi kuin kotkan sulat
ja hänen kyntensä kuin lintujen kynnet.

Mutta sen ajan kuluttua minä, Nebukadnessar,
nostin silmäni taivasta kohti, ja minun järkeni palasi.
Ja minä kiitin Korkeinta,
minä ylistin ja kunnioitin häntä,
joka elää iankaikkisesti,
jonka hallitus on iankaikkinen hallitus ja jonka valtakunta pysyy suvusta sukuun.

Kaikki maan asukkaat ovat tyhjänveroiset;
ja hän tekee, niinkuin hän tahtoo, taivaan joukoille ja maan asukkaille,
eikä ole sitä, joka pidättää hänen kätensä ja sanoo hänelle:

    Mitäs teet?


Siihen aikaan palasi minun järkeni,
ja palasi minun valtasuuruuteni ja loistoni,
minun valtakuntani kunniaksi.

Ja minun hallitusmieheni ja ylimykseni etsivät minut,
ja minut pantiin jälleen hallitsemaan valtakuntaani,
ja minun valtani lisääntyi ylenpalttisesti.

Nyt minä, Nebukadnessar,
kiitän, ylistän ja kunnioitan taivaan kuningasta;
sillä kaikki hänen työnsä ovat totiset ja hänen tiensä oikeat.
Ja hän voi nöyryyttää ne, jotka ylpeydessä vaeltavat.
LainaaIlmoita tämä viesti
Avatar
Viestit: 19
Liittynyt: 04.02.2017 15:47
ViestiLähetetty: 06.02.2017 17:24
Belsassarin pidot

Kuningas Belsassar laittoi suuret pidot tuhannelle ylimyksellensä,
ja hän joi viiniä näiden tuhannen edessä.
Kun viini oli makeimmillaan,
käski Belsassar tuoda ne kulta- ja hopea-astiat,
jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä,
että kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa joisivat niistä.

Silloin tuotiin ne kulta-astiat,
jotka oli otettu temppelistä, Jumalan huoneesta, Jerusalemista,
ja niistä joivat kuningas
ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa.

He joivat viiniä
ja ylistivät kultaisia ja hopeisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia.

Sillä hetkellä ilmestyivät ihmiskäden sormet
ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle seinälle, vastapäätä lampunjalkaa,
ja kuningas näki käden, joka kirjoitti.

Silloin kuninkaan kasvot kalpenivat,
ja hänen ajatuksensa peljästyttivät hänet;
hänen lanteittensa nivelet herposivat,
ja hänen polvensa tutisivat.

Kuningas huusi kovalla äänellä ja käski tuoda
noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät.

Kuningas lausui ja sanoi Baabelin tietäjille:

    Kuka ikinä voi lukea tämän kirjoituksen
    ja ilmoittaa minulle sen selityksen,
    hänet puetaan purppuraan,
    ja hänen kaulaansa pannaan kultakäädyt,
    ja hän on oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.

Silloin tulivat kaikki kuninkaan viisaat,
mutta he eivät voineet lukea kirjoitusta
eivätkä ilmoittaa kuninkaalle sen selitystä.

Kuningas Belsassar peljästyi silloin suuresti,
ja hänen kasvonsa kalpenivat,
ja hänen ylimyksensä tyrmistyivät.

Kuninkaan äiti tuli kuninkaan ja hänen ylimystensä puheen tähden pitohuoneeseen.
Kuninkaan äiti lausui ja sanoi:

    Eläköön kuningas iankaikkisesti!
    Älkööt sinun ajatuksesi peljättäkö sinua, älköötkä kasvosi kalvetko.
    Sinun valtakunnassasi on mies,
    jossa on pyhien jumalien henki
    ja jolla sinun isäsi päivinä havaittiin olevan valistus ja ymmärrys ynnä viisaus,
    samankaltainen kuin jumalien;
    hänet asetti isäsi, kuningas Nebukadnessar,
    tietäjäin, noitien, kaldealaisten ja tähtienselittäjäin
    päämieheksi - sinun isäsi, kuningas - sentähden,
    että erinomainen henki ja tieto
    ynnä myös taito selittää unia, arvata arvoituksia ja ratkaista ongelmia
    havaittiin juuri hänessä, Danielissa,
    jolle kuningas oli antanut nimen Beltsassar.
    Kutsuttakoon nyt Daniel, niin hän ilmoittaa selityksen.

Silloin Daniel tuotiin kuninkaan eteen.
Kuningas lausui ja sanoi Danielille:

    Oletko sinä Daniel, joka on niitä juutalaisia pakkosiirtolaisia,
    mitkä minun isäni, kuningas, on tuonut Juudasta?
    Minä olen kuullut sinusta,
    että sinussa on jumalien henki
    ja että sinussa on havaittu valistus, taito ja erinomainen viisaus.

    Ja nyt tuotiin minun eteeni viisaat ja noidat
    lukemaan tätä kirjoitusta ja ilmoittamaan minulle sen selitys,
    mutta he eivät voineet sen selitystä ilmoittaa.

    Mutta sinun minä olen kuullut voivan antaa selityksiä ja ratkaista ongelmia.
    Nyt siis, jos voit lukea kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen,
    niin sinut puetaan purppuraan,
    ja kultakäädyt pannaan sinun kaulaasi,
    ja sinä olet oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.

Silloin Daniel vastasi ja sanoi kuninkaalle:

    Lahjasi pidä itse, ja antimesi anna toiselle.
    Mutta kirjoituksen minä luen kuninkaalle
    ja ilmoitan hänelle sen selityksen.

    Sinä kuningas!
    Korkein Jumala antoi sinun isällesi Nebukadnessarille
    kuninkuuden, voiman, kunnian ja valtasuuruuden.

    Ja sen voiman tähden, jonka hän oli hänelle antanut,
    vapisivat kaikki kansat, kansakunnat ja kielet ja pelkäsivät hänen edessään.

    Hän tappoi, kenen hän tahtoi,
    hän jätti henkiin, kenen hän tahtoi,
    hän ylensi, kenen hän tahtoi,
    hän alensi, kenen hän tahtoi.

    Mutta kun hänen sydämensä paisui
    ja hänen henkensä kävi korskeaksi ja ylpeäksi,
    syöstiin hänet kuninkaalliselta valtaistuimeltansa,
    ja hänen kunniansa otettiin häneltä pois.

    Hänet ajettiin pois ihmisten seasta,
    ja hänen sydämensä tuli eläinten sydämen kaltaiseksi;
    hänen asuntonsa oli villiaasien parissa,
    ja hän joutui syömään ruohoa niinkuin raavaat;
    hänen ruumiinsa kastui taivaan kasteesta,
    kunnes hän tuli tuntemaan,
    että korkein Jumala hallitsee ihmisten valtakuntaa
    ja asettaa sen päämieheksi, kenen hän tahtoo.

    Mutta sinä, hänen poikansa Belsassar, et ole nöyryyttänyt sydäntäsi,
    vaikka tämän kaiken tiesit;
    vaan sinä olet korottanut itsesi taivaan Herraa vastaan:
    hänen huoneensa astiat on tuotu sinun eteesi,
    ja sinä ja sinun ylimyksesi,
    sinun puolisosi ja sivuvaimosi olette juoneet niistä viiniä,
    ja sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia,
    jotka eivät näe, eivät kuule eivätkä mitään tiedä.

    Mutta sitä Jumalaa,
    jonka kädessä on sinun henkesi ja kaikki sinun tiesi,
    sinä et ole kunnioittanut.

    Sentähden on tämä käsi lähetetty hänen tyköänsä
    ja tämä kirjoitus kirjoitettu.
    Ja tämä on kirjoitus, joka on tuonne kirjoitettu:

    Mene, mene, tekel, ufarsin


    Ja tämä on sen selitys:

    mene merkitsee:
    Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja on tehnyt siitä lopun.

    Tekel:
    sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu.


    Peres:
    sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille.

Silloin Belsassar antoi käskyn,
että Daniel oli puettava purppuraan ja kultakäädyt pantava hänen kaulaansa
ja julistettava, että hän oli oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.

Samana yönä tapettiin Belsassar,
kaldealaisten kuningas,
ja Daarejaves, meedialainen,
sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen.
LainaaIlmoita tämä viesti
Avatar
Viestit: 19
Liittynyt: 04.02.2017 15:47
ViestiLähetetty: 06.02.2017 20:47
Daniel jalopeurain luolassa

Daarejaves näki hyväksi asettaa valtakuntaansa sata kaksikymmentä satraappia,
että heitä olisi kaikkialla valtakunnassa.
Ja heitä ylempänä oli kolme valtaherraa, joista Daniel oli yksi.
Heille tuli satraappien tehdä tili, ettei kuningas kärsisi vahinkoa.
Mutta Daniel oli etevämpi muita valtaherroja sekä satraappeja,
sillä hänessä oli erinomainen henki;
ja kuningas aikoi asettaa hänet koko valtakunnan päämieheksi.

Silloin toiset valtaherrat sekä satraapit
etsivät Danielia vastaan syytä valtakunnan hallinnossa.
Mutta he eivät voineet löytää mitään syytä eikä rikkomusta,
sillä hän oli uskollinen, eikä hänestä laiminlyöntiä eikä rikkomusta löydetty.
Silloin nämä miehet sanoivat:

    Me emme löydä tuossa Danielissa mitään syytä
    - ellemme löydä sitä hänen jumalanpalveluksessaan.

Senjälkeen nämä valtaherrat ja satraapit
riensivät kiiruusti kuninkaan tykö ja sanoivat hänelle näin:

    Kuningas Daarejaves eläköön iankaikkisesti!
    Kaikki kuninkaalliset valtaherrat, maaherrat, satraapit, hallitusmiehet ja käskynhaltijat
    ovat keskenänsä neuvotelleet,
    että olisi annettava kuninkaallinen julistus ja vahvistettava kielto,
    että kuka ikinä kolmenkymmenen päivän kuluessa
    rukoilee jotakin yhdeltäkään jumalalta tai ihmiseltä, paitsi sinulta, kuningas,
    se heitettäköön jalopeurain luolaan.

    Nyt, kuningas!
    Säädä kielto ja kirjoita kirjoitus,
    jota meedialaisten ja persialaisten peruuttamattoman lain mukaan ei voida muuttaa.
Niin kuningas Daarejaves kirjoitti kirjoituksen ja kiellon.
Niin pian kuin Daniel oli saanut tietää, että kirjoitus oli kirjoitettu,
meni hän taloonsa, jonka yläsalin ikkunat olivat avatut Jerusalemiin päin.
Ja hän lankesi kolmena hetkenä päivässä polvillensa,
rukoili ja kiitti Jumalaansa, aivan niinkuin hän ennenkin oli tehnyt.

Silloin nuo miehet riensivät kiiruusti sinne
ja tapasivat Danielin rukoilemasta ja avuksi huutamasta Jumalaansa.
Sitten he astuivat kuninkaan eteen ja muistuttivat kuninkaan kiellosta:

    Etkö ole kirjoittanut kieltoa,
    että kuka ikinä kolmenkymmenen päivän kuluessa
    rukoilee jotakin yhdeltäkään jumalalta tai ihmiseltä,
    paitsi sinulta, kuningas,
    se heitettäköön jalopeurain luolaan?

Kuningas vastasi ja sanoi:

    Kielto on luja,
    meedialaisten ja persialaisten peruuttamattoman lain mukaan.

Silloin he vastasivat ja sanoivat kuninkaalle:

    Daniel, joka on juutalaisia pakkosiirtolaisia,
    ei välitä sinusta, kuningas,
    eikä kiellosta, jonka olet kirjoittanut,
    vaan kolmena hetkenä päivässä hän toimittaa rukouksensa.

Mutta kun kuningas sen kuuli, tuli hän sangen murheelliseksi,
ja hän mietti, miten voisi pelastaa Danielin;
auringon laskuun asti hän vaivasi itseään vapauttaaksensa hänet.
Silloin ne miehet riensivät kiiruusti kuninkaan tykö ja sanoivat kuninkaalle:

    Tiedä, kuningas, meedialaisten ja persialaisten laki on,
    ettei mitään kuninkaan vahvistamaa kieltoa tai julistusta peruuteta.

Silloin kuningas käski tuoda Danielin ja heittää hänet jalopeurain luolaan.
Ja kuningas puhui Danielille ja sanoi:

    Sinun Jumalasi,
    jota sinä lakkaamatta palvelet,
    pelastakoon sinut.

Sitten tuotiin kivi ja pantiin luolan suulle,
ja kuningas sinetöi sen omallaan ja ylimystensä sineteillä,
ettei Danielin asiassa muutosta tapahtuisi.

Sitten kuningas meni palatsiinsa
ja vietti yönsä paastoten eikä sallinut tuoda eteensä naisia,
ja hänen unensa pakeni häneltä.

Aamun sarastaessa kuningas sitten nousi
ja meni kiiruusti jalopeurain luolalle.
Ja lähestyessään luolaa hän huusi Danielille murheellisella äänellä,
ja kuningas lausui ja sanoi Danielille:

    Daniel, sinä elävän Jumalan palvelija,
    onko sinun Jumalasi, jota lakkaamatta palvelet,
    voinut pelastaa sinut jalopeuroilta?

Silloin Daniel vastasi kuninkaalle:

    Kuningas eläköön iankaikkisesti!
    Minun Jumalani on lähettänyt enkelinsä ja sulkenut jalopeurain kidat,
    niin etteivät ne ole minua vahingoittaneet,
    sillä minut on havaittu nuhteettomaksi hänen edessänsä,
    enkä minä ole sinuakaan vastaan, kuningas, rikosta tehnyt.

Silloin kuningas ihastui suuresti ja käski ottaa Danielin ylös luolasta.
Ja kun Daniel oli otettu ylös luolasta,
ei hänessä havaittu mitään vammaa;
sillä hän oli turvannut Jumalaansa.

Ja kuningas käski tuoda ne miehet,
jotka olivat syyttäneet Danielia,
ja heittää heidät lapsineen ja vaimoineen jalopeurain luolaan;
eivätkä he ehtineet luolan pohjaan,
ennenkuin jalopeurat hyökkäsivät heidän kimppuunsa
ja murskasivat kaikki heidän luunsa.

Sitten kuningas Daarejaves kirjoitti
kaikille kansoille, kansakunnille ja kielille, mitä koko maan päällä asuu:

Suuri olkoon teidän rauhanne!
Minä olen antanut käskyn,
että minun valtakuntani koko valtapiirissä
vavistakoon ja peljättäköön Danielin Jumalaa.
Sillä hän on elävä Jumala ja pysyy iankaikkisesti.
Hänen valtakuntansa ei häviä, eikä hänen herrautensa lopu.
Hän pelastaa ja vapahtaa,
hän tekee tunnustekoja ja ihmeitä taivaassa ja maan päällä,
hän, joka pelasti Danielin jalopeurain kynsistä.


Ja tämä Daniel oli korkeassa arvossa ja kunniassa
Daarejaveksen valtakunnassa
sekä persialaisen Kooreksen valtakunnassa.
LainaaIlmoita tämä viesti

Paluu Kertomus Danielista

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron