Pyhä kaupunki Jerusalem laskeutuu taivaasta Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä,
joilla oli ne seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta,
ja puhui minun kanssani sanoen:
Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen,
Karitsan vaimon.
Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle
ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin,
joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä,
ja siinä oli Jumalan kirkkaus;
sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen,
niinkuin kristallinkirkas jaspis-kivi;
siinä oli suuri ja korkea muuri,
jossa oli kaksitoista porttia
ja porteilla kaksitoista enkeliä,
ja niihin oli kirjoitettu nimiä,
ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet;
idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme porttia ja lännessä kolme porttia.
Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta,
ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.
Ja sillä, joka minulle puhui, oli mittasauvana kultainen ruoko,
mitatakseen kaupungin ja sen portit ja sen muurin.
Ja kaupunki oli neliskulmainen, ja sen pituus oli yhtä suuri kuin sen leveys.
Ja hän mittasi sillä ruovolla kaupungin:
se oli kaksitoista tuhatta vakomittaa.
Sen pituus ja leveys ja korkeus olivat yhtä suuret.
Ja hän mittasi sen muurin:
se oli sata neljäkymmentä neljä kyynärää, ihmismitan mukaan, joka on enkelin mitta.
Ja sen muuri oli rakennettu jaspiksesta, ja kaupunki oli puhdasta kultaa, puhtaan lasin kaltaista.
Ja kaupungin muurin perustukset olivat kaunistetut kaikkinaisilla kalleilla kivillä;
ensimmäinen perustus oli jaspis, toinen safiiri, kolmas kalkedon,
neljäs smaragdi, viides sardonyks, kuudes sardion,
seitsemäs krysoliitti, kahdeksas berylli, yhdeksäs topaasi,
kymmenes krysoprasi, yhdestoista hyasintti, kahdestoista ametisti.
Ja ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä;
kukin portti oli yhdestä helmestä;
ja kaupungin katu oli puhdasta kultaa, ikäänkuin läpikuultavaa lasia.
Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt;
sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.
Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta;
sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa.
Ja kansat tulevat vaeltamaan sen valkeudessa,
ja maan kuninkaat vievät sinne kunniansa.
Eikä sen portteja suljeta päivällä, ja yötä ei siellä ole,
ja sinne viedään kansojen kunnia ja kalleudet.
Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää
eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa,
vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.
Ja hän näytti minulle elämän veden virran,
joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.
Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu,
joka kantoi kahdettoista hedelmät,
antaen joka kuukausi hedelmänsä,
ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.
Eikä mitään kirousta ole enää oleva.
Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva,
ja hänen palvelijansa palvelevat häntä
ja näkevät hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on heidän otsissansa.
Eikä yötä ole enää oleva,
eivätkä he tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa,
sillä Herra Jumala on valaiseva heitä,
ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti.
Ja hän sanoi minulle:
Nämä sanat ovat vakaat ja todet,
ja Herra, profeettain henkien Jumala,
on lähettänyt enkelinsä näyttämään palvelijoilleen,
mitä pian tapahtuman pitää.
_____
Keskustele Uusi taivas ja uusi maa Mitä tämän jälkeen on tapahtuva Ilmestyskirja Uusi Testamentti Raamattu Jatka lukemista Katso, Minä tulen pian