jotka sanovat, ettei Jumalaa ole.
Daavid (Ps 14) kirjoitti:
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.
Hullu sanoo sydämessänsä:
"Ei ole Jumalaa."
Turmiollinen ja iljettävä on heidän menonsa;
ei ole ketään, joka tekee, mikä hyvää on.
Herra katsoo taivaasta ihmislapsiin nähdäksensä,
onko ketään ymmärtäväistä,
ketään, joka etsii Jumalaa.
Mutta kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet;
ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvää on, ei yhden yhtäkään.
Eivätkö he mitään käsitä, kaikki nuo väärintekijät,
jotka saavat leipänsä syömällä minun kansaani eivätkä avuksensa huuda Herraa?
Siinä heidät valtaa kauhu,
sillä Jumala on läsnä vanhurskasten sukukunnassa.
Te saatatte häpeään sorretun aikeet,
mutta Herra on heidän turvansa.
Oi, että Israelin pelastus tulisi Siionista!
Kun Herra kääntää kansansa kohtalon,
silloin Jaakob riemuitsee, Israel iloitsee.
Daavid sanoo hulluiksi niitä,
jotka sanovat, ettei Jumalaa ole.
Daavid itse ei kuulu tuohon joukkoon,
josta on psalmin kirjoittanut.
Tuo joukko siis sanoo, ettei Jumalaa ole,
eivätkä nuo ihmiset edes etsi Jumalaa.
Ja Daavid ihmettelee:
Eivätkö he mitään käsitä.
Kaiken lisäksi tuo väärintekijöiden joukko sortaa niitä,
jotka tuntevat Jumalan,
jotka etsivät Häntä päivät ja yöt,
jotka ovat Jumalan kansaa ja vanhurskasten seurakuntaa.