Tänään 17.7.23 iltapäivällä ovikello soi. Käytävässä seisoi naapurin rouva ja hänen kolme vierastaan, äiti kahden tyttären kanssa. Nämä vieraat olivat ulkomailta tulleet tervehtimään entistä naapuriaan. He olivat kuusi vuotta sitten asuneet tässä minun asunnossa, ja heistä olisi mukava käydä vilkaisemassa. Toivotin heidät tervetulleiksi, ja kiertely täällä tuotti heille suurta nostalgista iloa. Tytöt olivat olleet tässä asuessa pikkutyttöjä.
Nämä yllätysvieraat ovat uskossa, samoin kuin naapurin rouvakin. Äiti ja tyttäret kysyivät, saavatko rukoilla mun puolesta. Kerroin kaksi rukousaihetta, ja nämä suloiset kyläilijät rukoilivat.
Että soitetaan ovikelloa ja tullaan rukoilemaan - onko hienompaa ylellisyyttä? Ei ole minulle ennen tapahtunut eikä varmaan tule enää tapahtumaankaan. Siunatut yllätysvieraat!