Eräänä kesäpäivänä söimme lättyjä.
Mansikkahillopurkki oli pöydällä.
Ja kohta siihen tupsahti karvainen pörisijä.
Sen siirtäminen pois mansikkahillopurkista
tuntui mahdottomalta,
joten luovutimme saaliin sovinnolla.
Vein purkin mehiläisen kera
ulkorappusille.
Saimme syödä letut rauhassa.
Sitten menin siirtämään hillopurkin
hiukan kauemmaksi ulko-oven luota,
etteivät mehiläiset majaile ihan siinä.
Mehiläisiä tuli kuitenkin lisääntyvästi ulko-ovelle.
Eivätkä ne osanneet mennä parin metrin päähän siirretylle hillopurkille.
Tuo ensimmäinen oli käynyt kertomassa
yhteisölleen hillopurkin koordinaatit,
ja niin kaikki tulivat siihen kohtaan hyörimään,
johon ensin hillopurkin laitoin.