Annora kirjoitti:usko Jeesuksen sovitustyöhön on henkilökohtaisesti uskottava
Minä olen tälläkin foorumilla tuonut esiin tuon kuvion niin,
että meidän on käännyttävä.
Monen uskon elämä on alkanut rukouksella
"Jumala, jos Sinä olet olemassa ...".
Ja sitten tuossa kohtaamisessa Jeesus on vaikuttanut uskon.
Siis ensin kääntyminen.
Markus (1:15) kirjoitti:Kääntykää ja uskokaa evankeliumi
Siis ensin tulee kääntyminen, joskin senkin vaikuttaa Jumala,
joka vetää meitä Poikansa tykö, mutta ei pakota.
Ja sitten omille opetuslapsilleen Jeesus sanoi:
Parantakaa sairaat Ja sitten kävikin niin,
että näillä Jeesukseen uskovilla ei ollutkaan uskoa,
jota olisi tarvittu, jotta he olisivat voineet parantaa tuon pojan.
Ei tuon riivatun pojan usko tietenkään ollut koetuksella
vaan opetuslasten.
Sama koskee tietenkin myös kuolleita.
Jeesushan oli antanut käskyn myös herättää kuolleita.
Mutta sitten tullaan toiseen asiaan,
jota olen myös paljon tälläkin foorumilla korostanut.
Meillä täytyy olla Sana ja nimenomaan alkutekstin ilmaisua käyttäen
Rema eli Erityinen ilmoitus, johon uskomme perustuu.
Ei tietenkään ole Jumalan tahto, että kaikki kuolleet aina herätetään.
Eikä Paavali suostunut parantamaan Trofimusta.
Ei ollut lupaa siihen eli tuota Sanaa.
Alkutekstin ilmaisu pitää sisällään jyrkän ein.
Siis Paavali kieltäytyi parantamasta Trofimusta.
Tämä on ollut kova paikka Trofimukselle.
Ja me kaikki, jotka sairastamme,
tai joiden läheiset ovat sairaita,
voimme aavistaa tuon tuskan
niin Paavalin kuin Trofimuksen sydämellä.
Ja minun mieleeni ei nyt äkkinäisesti tule mieleen
yhtään täysin tervettä uskovaista.
Itse asiassa ... mieleeni nousee uskovia,
joiden osaa minä en kertakaikkiaan ymmärrä.
Ja nyt kaiken keskellä jostain jysähti nuo kaksi sanaa:
sinun uskosi Matteus (9:22) kirjoitti:sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi
Matteus (15:28) kirjoitti:suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot
Ensimmäisessä tuo sairaan usko teki terveeksi tämän itsensä.
Toisessa tapauksessa äidin usko paransi tyttären.
Minä rukoilen esimerkiksi tällä foorumilla
esitettyjen rukousaiheiden puolesta.
Ja muutaman kerran on käynyt niin,
että näyttää siltä, että vastaus on tullut.
Erään ystävän puolesta rukoillessani,
jota ei kylläkään ole tuolla esirukouslistalla,
minä rukoilin käyttäen sanaa paranna.
Ja se resonoi johonkin.
Minä koin, että siinä kohdassa minulla oli kuin lupaus parantumisesta.
Mutta silti minä koin arkuutta rukoilla niin vaikeassa tilanteessa juuri tuota sanaa käyttäen.
Olisikohan ongelmana ollut tuo
possessiivipronomilla varustettu usko - minun uskoni?