καλαμος kirjoitti:No eiköhän noita yhdessä löydetä aika monta.
Aloitan nyt kuitenkin ihan sieltä vanhimmasta päästä....
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Suomeksi Uusi testamentti ilmestyi Agricolan kääntämänä vuonna 1548 (Se Wsi Testamenti), psalttari 1551 (Dauidin Psalttari) sekä katkelmia Vanhasta testamentista vuosina 1551 ja 1552 (Weisut ia Ennustoxet, Ne Prophetat).
Agricolan tavoitteena oli kääntää koko Raamattu suomeksi, mutta työ loppui rahoituksen puutteeseen.
Vuosina 1602 ja 1638 Suomessa asetettiin komiteoita kokonaisen Raamatun kääntämiseksi.
Vuoden 1602 komitean asetti kuningas Kaarle IX, ja sen puheenjohtajina toimivat Turun piispat Ericus Erici Sorolainen ja Aeschillus Petraeus.
Komitea sai käännöksen valmiiksi, mutta se ei koskaan päässyt painoon.
Uutta käännöstyötä johti uusi piispa Isaacus Rothovius, joka hankki käännökselle rahoituksen vuoden 1638 valtiopäiviltä.
(Uusi komitea hyödynsi kuitenkin todennäköisesti myös aiempien kääntäjien tekemää työtä, koska käännös valmistui kolmessa vuodessa.)
Vuonna
1642 ilmestyi vihdoin ensimmäinen kokonainen Raamattu suomeksi (Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi).
.........................................................................................
Toinen. Bibliasta tehtiin uusi Henricus Florinuksen toimittama painos vuosina
1683 (UT) ja 1685 (VT). Syynä uuteen painokseen olivat sekä kieliasun tarkistaminen että pienikokoisemman ja halvemman version tarpeellisuus. (Revision)
...........................................................................................
Kolmas. Anders Lizeliuksen toimittama painos valmistui vuonna 1758.
............................................................................................
Neljäs painos vuonna
1776.
Tämä vuoden 1776 uudistettu versio oli merkittävin vuoden 1642 alkuperäisen käännöksen jälkeen. Siitä otettiin useita painoksia ja se levisi koko maahan ja tavallisiinkin koteihin. Biblian versiota, johon on lisätty Lutherin kirjoittamat esipuheet kullekin luvulle, koko Raamatulle sekä aakkoselliset selitykset ja mittayksiköt, kutsutaan
Rekisteriraamatuksi.
Rekisterin on koonnut luultavasti toimittaja Lizelius.
.................................................................................................
A. W. Ingman julkaisi uuden korjatun (Revision) laitoksen vuosina 1858 ja 1859.
Hänen käännöksensä eivät kuitenkaan saaneet yleistä hyväksyntää.
Vuoden 1859 Raamattua kutsutaan koetusraamatuksi, koska myyntiin laitettujen kappaleiden kanteen määrättiin liimattavaksi lappu "Koetus-käännös".
.................................................................................................
Vuonna 1861 asetettiin raamatunkäännöskomitea uuden käännöksen aikaansaamiseksi.
Työtä varten Suomen senaatti asetti 1861 virallisen komitean, jonka johtoon määrättiin silloinen eksegetiikan professori Gabriel Geitlin.
Komitean 1869–86 valmistamaa Vanhaa testamenttia ei kirkolliskokous kuitenkaan koskaan hyväksynyt.
Asetettiin uusi komitea, jonka 1912 julkaiseman Uuden testamentin kirkolliskokous vuonna 1913 erinäisin muutoksin otti vanhan käännöksen rinnalla väliaikaisesti käyttöön.
Kokonainen uusi käännös, jota nykyään kutsutaan Vanhaksi kirkkoraamatuksi, hyväksyttiin vuosina
1933 (VT) ja 1938 (UT).
......................................................................................................