Puolustaja

Synti, Sovitus, Vanhurskaus
ViestiLähetetty: 20.04.2016 18:07
Kaikelle synnille on olemassa vain yksi ratkaisu.

Kuva
Johannes (1 Joh 1:7) kirjoitti:Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa,
niin meillä on yhteys keskenämme,
ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri
puhdistaa meidät kaikesta synnistä.


Tämä ainoa ratkaisumalli ei siis toimi pimeässä.
Se toimii vain Totuuden Valossa,
joka säälimättä paljastaa totuuden meistä itsestämme.

Kuva
Johannes (1 Joh 1:8) kirjoitti:Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä,
niin me eksytämme itsemme,
ja totuus ei ole meissä.


Jos olemme syntisyydestämme yhtä mieltä Jumalan kanssa,
eli tunnustamme syntimme, saamme ne anteeksi.

Kuva
Johannes (1 Joh 1:9) kirjoitti:Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas,
niin että hän antaa meille synnit anteeksi
ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.


Jos emme tunnusta, jäämme pimeyden valtaan.

Kuva
Johannes (1 Joh 1:10) kirjoitti:Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet,
niin me teemme hänet valhettelijaksi,
ja hänen sanansa ei ole meissä.


Synnin kahleissa olevalla ei ole mitään toivoa,
niin kauan kuin hän ei myönnä tilannettaan.
Mutta jos hän menee itseensä, ja tunnustaa syntinsä Jumalalle,
niin silloin tapahtuu jotakin hyvin radikaalia, kuolleesta tulee elävä.

Kuolema ei tullut minuun sen tähden, että olen Aadamin jälkeläinen,
vaan sen tähden, että olen tehnyt syntiä.

Kuva
Paavali (Room 5:12) kirjoitti:Kuolema on tullut kaikkiin ihmisiin,
koska kaikki ovat syntiä tehneet.


Kuolema on tullut maailmaan. Samoin Elämä.
Kumpikin yhden - mutta ei saman - ihmisen kautta.

Mutta kumpikaan ei tule minun sisimpääni väkisin.
Minun on avattava ovi sille, jonka päästän sisälle.

Koska olen avannut ovet synnille, on osani kuolema.
Eli kuoleman tuomio ei kohdistu minuun perinnön takia,
vaan se on palkka synneistäni. Olen itse ansainnut sen.

Kuva
Paavali (Room 6:23) kirjoitti:Synnin palkka on kuolema.


Mutta sitten avasin oven Jeesukselle.
Ja Hän otti päälleen minun osani. Kuoleman.
Ja antoi oman osansa, Elämän, lahjaksi minulle.
Ja nyt minulla on Hänet.

Nyt minulla on Puolustusasianajaja,
joka esittelee asian tähän tapaan:

    Kalamos on tehnyt syntiä. Kalamos on syyllinen.
    Kalamos ei ansaitse mitään muuta kuin kadotustuomion. Ikuisen kuoleman.

Mutta Hän jatkaa:

    Kun Minä Henkeni kautta kerran lähestyin Kalamosta,
    niin syntinsä tuntien ja tunnustaen Kalamos avasi sydämensä oven Minulle.

    Kalamos päästi Minut sisälle.

    Valoni paljasti, että Kalamos on alusta loppuun synnin myrkyttämä.
    Kalamos oli itse asiassa jo kuollut synteihinsä.

    Minä otin Kalamoksen kaikki synnit Itseni päälle.
    Ja Minä elvytin Kalamoksen.

    Minä puhalsin Kalamoksen sisimpään uuden Elämän.
    Minä annoin oman Elämäni Kalamokselle.

Ja sitten loppupuheenvuorossa tuo Puolustusasianajaja sanoi:

    Isä,
    Minä sovitin omalla kuolemallani jo kaikki Kalamoksen synnit.

    Siksi katson, että enää ei ole mitään
    syytettä nostettavissa Kalamosta vastaan.


Johannes käyttää Jeesuksesta todellakin juridista termiä,
puhuessaan Puolustajasta.

Kuva
Johannes (1 Joh 2:1-2) kirjoitti:Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi;
mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä,
Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.
Ja hän on meidän syntiemme sovitus;
eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.
LainaaIlmoita tämä viesti

Paluu Synti ja Sovitus

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron