Pelastumisen vaikeus?

[Annu]

Rankkoja kokemuksia olet joutunut elämässäsi kestämään. Onneksi Herra on ollut kanssasi! -Itselläni on ollut mielestäni aika helppo elämä, vaikka rankkoja kokemuksia ja aikojakin on ollut. Nykyisin olen aika huono kestämään kipua olisi se sitten fyysistä tai psyykkistä.

[kalamos]

Ja hän pelasti meidät
niin suuresta kuolemanvaarasta,
ja yhä pelastaa,
ja häneen me olemme panneet toivomme,
että hän vielä vastakin pelastaa

Mutta ratkaisevan tärkeä iihmiselle
on iankaikkinen pelastus.
Ja silloin me pelastumme
iankaikkiselta kuolemalta.

Mutta kun Jumalan,
meidän vapahtajamme,
hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,
pelasti hän meidät,
ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta,
vaan laupeutensa mukaan
uudestisyntymisen peson
ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta

Syy siihen,
että meidät täytyy pelastaa,
on synti.
Ja synnin perusjuuri on ylpeys.

Ja ylpeys tekee myös vaikeaksi
Jumalan lahjan vastaan ottamisen.
Me niin mielellämme
haluaisimme jotenkin ansaita kaiken.
Mutta se ei ole mahdollista.

Sillä armosta te olette pelastetut
uskon kautta, ette itsenne kautta
- se on Jumalan lahja -
ette tekojen kautta,
ettei kukaan kerskaisi.

[Kirjoittaja]

Sillä jos sinä tunnustat suullasi
Jeesuksen Herraksi
ja uskot sydämessäsi,
että Jumala on hänet kuolleista herättänyt,
niin sinä pelastut

Tässä taitaa olla se, mikä vaaditaan pelastumiseen. Eli siis jos Jeesus on omana Herrana, pelastuu. Eli siis jolla on Herra, itse on Hänen palvelija ja kulkee Herransa perässä, vaikka kompuroiden.

[Annu]

Näin varmaan on ja onneksi se kompurointikin on jo sovitettu!

[kalamos]

Jeesus (= Pelastus)
on
Hyvä Paimen.

Paimen vastaa lampaistaan.
Jos lammas menee omille teilleen,
on Paimenen tehtävä etsiä se
ja tuoda takaisin laumaan.

Eksynyt lammas
ei itse siihen kykene.

Siis kun meistä on tullut
Hänen omiansa,
niin Hän vastaa meistä.
Ja meillä on ihmeellinen lupaus.

Minun lampaani kuulevat minun ääntäni,
ja minä tunnen ne,
ja ne seuraavat minua.

Ja minä annan heille iankaikkisen elämän,
ja he eivät ikinä huku,
eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.

[Kirjoittaja]

Niin, ilmeisesti Kalamos uskot siihen, että aidosti uskova ei voi pelastustaan menettää. Olen eri mieltä.

[kalamos]

Minä luen Jumalan Sanan.
Ja sitten uskon sen.

Tähän mennessä olen lukenut
oikeastaan vasta yhden
niistä Raamatun kohdista,
jotka tämän keskustelun
otsikko ja avaus
mieleeni nostavat.

Eli pelastus on ihmisille mahdotonta.
Mutta Jumalalle kaikki on mahdollista.

Jos Jumala on jo tehnyt sen,
mikä minulle on mahdotonta,
niin kaiketi Hän vie
alkamansa hyvän työn päätökseen asti.

Mutta itse rauhan Jumala
pyhittäköön teidät kokonansa,
ja säilyköön koko teidän
henkenne ja sielunne ja ruumiinne
nuhteettomana
meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.

Hän, joka teitä kutsuu,
on uskollinen,
ja hän on sen myös tekevä.

28.08.2022 10:08

Eli kaikki on alusta alkaen
Jumalan tekoa.
Ja Jumalalle kaikki on mahdollista.
Mutta me ihmiset olemme se vaikeus.

Eikä Jumala voi väkisin
ottaa ketään omakseen.
Rauhaan ja Rakkauteen
ei voi pakottaa.

Mutta Jumala on tehnyt kaiken,
jotta saisi pelastaa ihmisen.

Ja kaikki alkaa siitä,
että Hän vetää meitä Poikansa tykö.
Vetovoima kohdistuu meihin,
ja meidän täytyy vain
päästää irti vanhasta.

Ja silloin me tulemme Jeesuksen tykö.
Uusi Elämä on alkanut.
Jeesuksen usko on sen kantava voima.
Meistä on tullut Jumalan lapsia.
Olemme syntyneet Hengestä.

Vaikeus on siinä,
että ahtaalla portilla
kaikki riisutaan.
Viikunapuun lehdetkin,
jotka meidän häpeäämme peittivät.
Me joudumme tunnustamaan syntimme.

Synti eli meidän syyllisyytemme
on vaikea asia myöntää.
Se on sitä maailmalle
- myös uskonnolliselle.
Johannes Kastaja
sanoi fariseuksille ja saddukeuksille,
jotka olivat tulossa kasteelle:

Te kyykäärmeitten sikiöt

[Kirjoittaja]

Eikä Jumala voi väkisin
ottaa ketään omakseen.
Rauhaan ja Rakkauteen
ei voi pakottaa.

Näin on, eikä ketään voi pakottaa pysymään uskossa.

[Natanael]

Raamattu osoittaa monin tavoin, että ihminen ei voi pelastaa itseään, vaan ainoa pelastaja on Jeesus Kristus, jonka Pyhä Henki kirkastaa syntiselle kaikkien syntien sovittajaksi. Näin ollen voidaan sanoa, että pelastuminen ei ole ihmiselle vain vaikeaa, vaan myös mahdotonta – pelastus on aina Jumalan armosta antama lahja.

"Ja vielä minä sanon teille:
helpompi on kamelin käydä
neulansilmän läpi
kuin rikkaan päästä
Jumalan valtakuntaan."

Kun opetuslapset sen kuulivat,
hämmästyivät he kovin
ja sanoivat:

"Kuka sitten voi pelastua?"

Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille:

"Ihmisille se on mahdotonta,
mutta Jumalalle on kaikki mahdollista."

Vaikka Jeesus vaikuttaa Pyhällä Hengelle pelastumisen, niin ihmisen sisäisenä kokemuksena pelastuminen on vaikeaa. Jeesus tuo vuorisaarnassaan esille sen, että sekä uskoon tulemiseen (=ahdas portti), että uskossa vaeltamiseen (kaita, kapea tie) liittyy todella suuria vaikeuksia – jopa niin suuria, että vain harvat pelastuvat. Kadotukseen vievä tie ja sille johdattava portti ovat sen sijaan syntiselle ihmiselle luontaisia, helppoja kulkuväyliä. Annun mukana pelastumiseen liittyviä vaikeuksia on syytä siis pohtia.

Koska Annu viittasi avausviestissään uskoon tuloon:

Olen aika usein miettinyt, miksi vain harvat ihmiset pelastuvat ja miksi jo aitoon uskoon tulo on vaikeaa

niin pohdin tässä vain uskoon tuloon liittyviä vaikeuksia. Uskossa elämiseenkin liittyy, kuten jo mainitsin, monenlaisia vaikeuksia, joihin Jeesus viittaa sanoillaan kaidasta = kapeasta tiestä.

Menkää ahtaasta portista sisälle.
Sillä se portti on avara ja tie lavea,
joka vie kadotukseen,
ja monta on,
jotka siitä sisälle menevät;
mutta se portti on ahdas
ja tie kaita,
joka vie elämään,
ja harvat ovat ne,
jotka sen löytävät.

Mutta nyt sitten kysymykseen, miksi uskoontulo on vaikeaa.
Ensi alkuun huomautan, että maailma syyttää uskovia ahdasmielisiksi, suvaitsemattomiksi ja koviksi jo pelkästään sen tähden, että uskovat tahtovat ojentautua elämässään Jumalan Sanan mukaan. Valtaosa maailman ihmisistä pitää uskoontuloa vastenmielisenä, uskovien elämäntapaa tylsänä ja uskovia tiukkapipoisina. Tämä on yksi syy siihen, että portti on ahdas: ihminen riisutaan itseriittoisuudestaan, vääristä ennakkoluuloistaan ja itsekkäästä nautinnollisen elämän tavoittelusta tai toiveista. Kaiken tämän vuoksi uskova joutuu kokemaan oman erillisyytensä valtaenemmistöstä. Lähiomaiset saattavat pitää uskoon tullutta johonkin vinksahtaneena, vanhojen ystävien ja uskoon tulleen arvomaailmat joutuvat törmäyskurssille, On vaikea kokea, että vanha ystävä tuntuukin jotenkin vain vieraalta. Ahtaalla portilla mieli arvioi tilannetta kovilla kerroksilla

Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin,
eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia,
nähdäkseen,
onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi

Toiseksi portti ei ole mikään leveä (avara) vaan niin kapea, että siitä mahtuu sisälle vain yksi kerrallaan. Elämän tielle johtava portti on siis kuin pyöröovi, josta ei mennä sisällä suurella joukolla eikä ryminällä. Uskoon tuleva kohtaa portilla Jeesuksen aina yksin - siinä ovat vain nämä kaksi, minä ja Jeesus. Kysymys ei elämän portilla ole mistään muusta kuin minun – juuri minun, ei muiden - iankaikkisesta osastani. “Maailmalliset kantamukset” eivät mahdu kapeasta portista sisälle, joten uskoon tuleva joutuu luopumaan paljosta maailmallisesta, joistakin vapaa-ajanviettotavoistaan ja kaveriporukoistaan sekä joskus kokemaan oman sukunsakin hylkäyksen. Eräs uskoon tullut joutui työttömäksi, koska ei voinut omantuntonsa tähden jatkaa enää Alkon myyjänä. Uskova on aito ihminen kaikkine tunteineen, joten uskoon tuloon liittyy myös ahdistusta.

Kolmanneksi portti on niin ahdas, ettei sen kautta saa viedä mukanaan mitään syntistä elämäntapaa. Portille tulleen sydämeen nousee jääjäämättä kysymys olenko todella valmis suureen elämänmuutokseen ja sen mukaan tuomaan epävarmaan tulevaisuuteen? Muistatte varmaan Jeesuksen Sykarin kaivolla kohtaaman naisen, jonka haureellisen elämäntavan Jeesus otti sumeilematta esille. Epätyydyttävätkin ihmissuhteet saattavat olla niin lujissa, että niistä irrottautuminen voi olla vaikeaa. Siinä, missä minulla äsken oli joitakin ihmisiä, nyt minulla ei olisi enää ketään. Emme voi viedä ahtaan portin läpi elämämme aikana paisunutta syntisäkkiä.

Jeesus puhuu totta – portti on ahdas ja tie kapea. Voi meidän aikamme kristillisyyttä, jossa Herramme sanat noista asioista kielletään ja torjutaan - “ei saa puhua ahtaasta portista”, vaan portin on oltava niin leveä, että kaikki siitä mahtuvat sisälle riippumatta siitä tunnustavatko he syntinsä ja tahtovatko he ottaa Jeesuksen Kristuksen elämänsä Herraksi, jota heidän tulee rukoille seurata.

Sille, joka ahtaasta portista käy elämän tielle, se tie on siunattu, ihmeellinen tie - sama tie, jolla Jeesuskin meidän seuranamme kulkee.

[Annu]

Kiitos, Natanael, vastauksesta kysymykseeni.
Pariin kolmeen kertaan olen sen lukenut ja varmaan
vieläkin luen uudelleen. Niin paljon asiaa se pitää
sisällään, että on hiukan jo vastaanottokykynikin
koetuksella. Olen niin myöhäisellä iällä vasta tullut
uskoon, että kysymyksiä herää, milloin mistäkin.