Pelastumisen vaikeuteen liittyy myös Jumalan Sanan ilmoittama korkea etiikka ja hyveellisyys elämässä. Useimmat ihmiset kuvittelevat pystyvänsä hyvään ja tasapainoiseen elämään. He mittaavat omaa hyvyyttään muiden ihmisten käyttäytymiseen ja sillä perusteella ajattelevat olevansa hyviä, kunnon ihmisiä. He eivät ota mittariksi sitä ainoaa ja oikeaa: Jumalan Sanaa. Moni seurakunnassa kävijä voi jäädä omaan uskonnollisuuteensa kuvitellen olevansa jo itsensä varassa Jumalalle kelpaava.
Pelastumisen vaikeus poistuu vasta sitten, jos ihminen näkee oman tilansa oikein: hän on syntinen, sidottu syntiin. Täydellisen Jumalan edessä hän tarvitsee uudestisyntymisen, pelastetuksi tulemisen, jossa hän syntisenä ja puutteellisena ihmisenä saa kätkeytyä Jeesuksen täydelliseen pyhyyteen. Fariseuksen ja publikaanin rukoukset temppelissä kuvaavat tilannetta järkyttävän selkeästi. Vain publikaani oli Jumalan lapsi. Fariseus oli oman uskonnollisuutensa vanki.
Luukas (18:11,13) kirjoitti:
“Fariseus seisoi
ja rukoili itsekseen näin:
'Jumala, minä kiitän sinua,
etten minä ole
niin kuin muut ihmiset,
riistäjät, väärämieliset, huorintekijät,
enkä myöskään niin kuin tuo publikaani....
Mutta publikaani seisoi taaempana
eikä edes tahtonut
nostaa silmiään taivasta kohti,
vaan löi rintaansa ja sanoi:
'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.'
Pelastumisen vaikeuteen liittyy siis meissä kaikissa oleva luonnollinen uskonnollisuus. Jos seurakunnissa ei julisteta lakia ja evankeliumia oikein, niin seurakunnan kokouksissa ei päästä kohtaamaan Herraa ja Vapahtajaa syntien sovittajana.
Johannes (1 Joh 4:5-6) kirjoitti:
He ovat maailmasta;
sen tähden he puhuvat,
niin kuin maailma puhuu,
ja maailma kuulee heitä.
Me olemme Jumalasta.
Joka tuntee Jumalan,
se kuulee meitä;
joka ei ole Jumalasta,
se ei kuule meitä.
Siitä me tunnemme
totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
Annu kirjoitti:
Joudun jatkuvasti muistuttamaan itseäni siitä, että saan mennä Jeesuksen luo sellaisena kuin olen.”
Annun viesti on meille kaikille erittäin tärkeä ja voimia antava. Jeesuksen luokse saa aina mennä, ja pitääkin mennä aina ja jatkuvasti. Vain puhdas armon evankeliumi, jossa kohtaamme Jeesuksen, voi vahvistaa sisintämme, ei mikään muu.
Hebrealaiskirje muistuttaa meitä tästä:
Hebrealainen (Hebr 13:9a) kirjoitti:
on hyvä,
että sydän saa vahvistusta armosta...”
31.08.2022 16:28Viime kädessä ikuiseen elämään johtavan portin ahtaus ja pelastumisen vaikeus sisältyy yhteen ainoaan asiaan – persoonaan nimeltä Jeesus Kristus. Meidän kristittyjen väite, että Jeesus Kristus on ainoa mahdollisuutesi iankaikkiseen elämään, rajaa kaiken muun pelastustien ulkopuolelle ja tekee portin hyvin ahtaaksi. Monet ovat sitä mieltä, että Jumala on erittäin tiukkamielinen, jos taivaaseen on vain yksi ainoa tie. Heidän mukaansa rakastava Jumala ei voi olla tuollainen.
Mutta ollaksemme rehellisiä, ihmiskunnan kapinoinnin seurauksena Jumalan taholta on mitä suurinta armollisuutta antaa meille minkäänlaista mahdollisuutta päästä taivaaseen. Me ansaitsemme tuomion, mutta sen sijaan Hän antaa meille pakotien lähettäessään ainoan Poikansa kuolemaan syntiemme edestä. Oli tämä jonkun mielestä kapea- tai laveamielistä, se on totuus ja kristittyjen on oltava ehdottoman selkeitä puheissaan: ainoa tie taivaaseen on Jeesuksen Kristuksen kautta.
Noin 2000 vuotta sitten apostolit Pietari ja Johannes saarnasivat Jeesuksen Kristuksen evankeliumia suurelle väenpaljoudelle Jerusalemissa. Tuolloin Pietari lausui syvällisen ajatuksen, joka pätee vielä nykyisessä maailmassakin:
KR 92Luukas (Ap.t 4:12) kirjoitti:
Ei kukaan muu voi pelastaa kuin Hän.
Mitään muuta nimeä,
joka meidät pelastaisi,
ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla
.
Tämä kelpaa vain harvoille. Asuessani aikoinani muutaman vuoden Israelissa, siellä oli Jerusalemissa temppeli, jonka opin mukaan kaikki eri uskonnot ovat samanarvoisia ja ainoastaan eri teitä Taivaaseen. Oppi miellytti hyvin monia nuoria ja tuo kirkkokunta on saanut jalansijaa jo laajalti eri puolilla maailmaa. Kaikki hyväksyvä seurakunta saa suosiota – ahdas portti ja kaita tie merkitsee sitä, että vain harvat pelastuvat.
Monet uskovat “laimennettuun evankeliumiin”, jonka mukaan ei tarvita parannusta synneistä. He haluavat uskoa rakastavaan, tuomitsemattomaan Jumalaan, joka ei vaadi parannusta eikä elämäntapojen muutosta. He saattavat esimerkiksi sanoa,
Uskon Jeesukseen Kristukseen, mutta minun Jumalani ei ole tuomitseva. Minun Jumalani ei koskaan lähettäisi ketään helvettiin.
Mutta ei ole olemassa näitä kahta vaihtoehtoa. Jos me tunnustamme olevamme kristittyjä, meidän pitää tunnistaa Kristus sellaisena kuin Hän sanoi olevansa - ainoana tienä Taivaaseen. Jos me kiellämme sen, kiellämme samalla Jeesuksen, sillä Hän sanoi,
KR 92Johannes (14:6) kirjoitti:
Minä olen tie, totuus ja elämä.
Ei kukaan pääse Isän luo
muuten kuin minun kauttani.
Portin ahtaus ja pelastumisen vaikeus sisältyy siis persoonaan nimeltä Jeesus Kristus. Hän itse on se ahdas portti ja kaita tie.
Johannes (10:9) kirjoitti:
Minä olen ovi;
jos joku minun kauttani menee sisälle,
niin hän pelastuu,
ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos
ja löytävä laitumen.
Kirjoitussarjani tästä aiheesta päättyy tältä osin tähän - siunausta päivääsi ja koko elämääsi!
