Paavali (Ef 2:8-9) kirjoitti:
Sillä armosta te olette pelastetut
uskon kautta,
ette itsenne kautta
– se on Jumalan lahja -
ette tekojen kautta,
ettei kukaan kerskaisi.
Olemme siis pelastetut yksin Jumalan
armosta / suloudesta / hyvyydestä
uskon kautta.
Kysymys on todellakin Jumalan suosiosta,
Hänen hyvyydestään meitä kohtaan,
ansaitsemattomasta hyvyydestä.
Käännämme tuon sanan sitten miten tahansa,
niin sen perusteella
me olemme pelastetut,
sillä perusteella
Jumala on tehnyt meidät eläviksi
Kristuksen kanssa.
Paavali (Ef 2:4-5) kirjoitti:
Jumala, joka on laupeudesta rikas,
suuren rakkautensa tähden,
jolla Hän on meitä rakastanut,
on tehnyt meidät,
jotka olimme kuolleet rikoksiimme,
eläviksi Kristuksen kanssa
- armosta te olette pelastetut –
Armo on siis ansion vastakohta.
Pelastus/Autuus
on yksin Jeesuksen ansio.
Ja armo on myös suloinen.
Meitä kohdannut armo
ja meille julistettu armon evankeliumi
on jotain niin ihanaa,
että enkelitkin halajavat katsahtaa siihen.
Aapeli Saarisalo
Pietari (1 Piet 1-10-12) kirjoitti:
Sitä autuutta ovat etsineet ja tutkineet
profeetat,
jotka ovat ennustaneet
teille tulevasta armosta,
ovat tutkineet,
mihin tai millaiseen aikaan
heissä oleva Kristuksen Henki
viittasi ennalta todistaessaan
Kristusta kohtaavista kärsimyksistä
ja niitten jälkeen tulevasta kunniasta.
Heille,
koska eivät palvelleet itseään,
vaan teitä,
ilmoitettiin se,
mikä nyt on teille julistettu niitten kautta,
jotka taivaasta lähetetyssä Pyhässä Hengessä
ovat teille evankeliota julistaneet,
ja siihen enkelit halajavat katsahtaa.
Hän pelastaa
armonsa/hyvyytensä/suloutensa
tähden.
Me emme pelastu
omien ansioidemme tähden,
vaan Jeesuksen ansion tähden.
Tuo armo/hyvyys/sulous
on Jumalan meitä kohtaan osoittamaa
rakkautta ja laupeutta.
Eli meidät,
jotka olimme kuolleet synteihimme ja rikoksiimme,
on tehty eläviksi,
meidät on siirretty kuolemasta
iankaikkiseen elämään
Jumalan rakkauden ja laupeuden tähden.
Jumalan
armosta/hyvyydestä/suloudesta
me olemme pelastetut.