Kirjoittaja Natanael » 18.04.2020 12:53
Ed kyselee, voiko uskova olla juutalainen ja kristitty.
Asuin aikoinani Israelissa noin kahden vuoden ajan, joten juutalaisuus ja Israel ovat olleet minulle rakkaita teemoja hyvin pitkään. Tällä hetkellä Israelin politiikka on konservatiivista, uskonnollista ja oikeistolaista. Israelin parlamentti hyväksyi uuden kansalaisuuslain heinäkuussa 2018 täpärästi äänin 62-55. Laki määrittelee Israelin valtion juutalaisten kansallisvaltioksi. Uusi laki painottaa, että vain juutalainen voi olla Israelin täysivaltainen ja suvereeni kansalainen. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että juutalaiset omistavat valtion ja heprea on Israelin ainoa virallinen kieli.
Juutalainen, joka ottaa vastaan Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaiseksi Vapahtajakseen tullen ns. uskoon, ei käänny kristityksi. Hän pitää edelleen kiinni juutalaisesta uskostaan, joka on ns. etninen uskonto, joten se koskee juutalaista kansaa, juutalaista heimoa.
Kun juutalainen tulee siis uskoon, niin hän on identiteetiltään sekä juutalainen, että kristitty.
Kertaus on opintojen äiti: uskova juutalainen on siis sekä juutalainen, että kristitty. Hän ei luovu sen paremmin kuulumisestaan juutalaiseen kansaan kuin kuulumisesta juutalaiseen uskontoonkaan. Uskova juutalainen
ei vain voi vaan hän on sekä juutalainen, että kristitty.
Tästä Jeesuksen uskova juutalainen pitää kiinni.
Olen tavannut ja ollut kristillisessä järjestössä työyhteydessä messiaanijuutalaisten kanssa. Meistä ”pakanakristityistä” heidät erotti siitä, että he pitivät yhä kiinni monista juutalaisista tavoista. Minut yllätti kerran se, että ruokailua koskevat kosher-säännöt olivat voimassa. Sain moitteita laittaessani samalle ruokapöydälle sekä leikkelemakkaraa, että juustoa – asia kyllä ymmärrettiin, sillä olin toiminut väärin ”tietämättömyyttäni”.
Aamuhartauksissa rukoilimme ja luimme Raamattua ja joka kerralla lukukappale valittiin vanhasta Testamentista (”juutalaisten Raamattu”). Tämä ei merkinnyt sitä, että Uuden Testamentin sanomaa olisi suoraan väheksytty – kyllä minä uskovien juutalaisten kanssa monen monta kertaa Uuden Testamentin kohdista rakentavia ja rakkaudellisia keskusteluja kävin.
Jakamani kokemukset ovat tietysti yksittäistapauksia, eikä niitä voi yleistää koskemaan kaikkia juutalaisia uskovia. On kuitenkin mahdollista, että emme ehkä ole menneet niin kauhean kauaksi alkuseurakunnasta, jossa juutalaiskristityt aiheuttivat kiivaita vääntöjä korostaessaan lakia näkemättä selkeästi armon vapauttavaa vaikutusta.
Näin eräs juutalainen totesi tilanteestaan: ”Minä pidän kiinni omasta juutalaisesta traditiostani, niin kuin Jeesuskin teki. En minä ole kääntynyt mihinkään. Se että olen nykyään messiaaninen, vain vahvistaa juutalaisuuttani.” Arvelen, että tuo on monien kristittyjen juutalaisten kokemus.
Uusi kansalaisuuslaki lisännee ongelmia luvatussa maassa. Se ei nimittäin määrittele Israelin valtion rajoja. Laissa on erikseen maininta, että valtio tukee juutalaisten yhteisöjen perustamista, joten monet tulkitsevat tämän tahdoksi perustaa lisää siirtokuntia. Israelissa asuu paljon arabeja, joilla on Israelin kansalaisuus. Erityisesti Israelin arabit ovat tyrmistyneitä siihen, että arabian kieli ei ole vastedes virallinen kieli heprean rinnalla. Tätä he pitävät syrjimisenä. Älähtäisivätköhän Suomen ruotsinkieliset, jos peruslakia muutettaisiin vastaavalla tavalla ”yksikieliseksi”, ja Suomen ainoa virallinen kieli olisi vastaisuudessa vain suomi?