Evankeliumin ydin

[kalamos]

Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen
ja puhalsi hänen sieraimiinsa Elämän Hengen,
ja niin ihmisestä tuli Elävä Sielu.
Mutta kohta Adam oli kuollut sielu.
Aada söi hyvän- ja pahanteidonpuusta.
Ja tapahtui juuri niin kuin Jumala oli sanonut.
Aadam kuoli (hengellisesti) sinä päivänä.

Jumala on henki. Niin Isä kuin Hänen ainosyntyinen Poikansakin.
Mutta Isä valmisti Pojalleen ruumiin.
Poika riisuutui Kirkkaudestaan ja pukeutui tuohon liharuumiiseen.
Ja niin Hän saattoi kuolla.
Hän saattoi antaa henkensä, jolloin ruumis jäi kuolleena ristille.

Tuohon iki-ihanaan pelastukseen, Jeesukseen,
me saamme kohottaa katseemme jäädäksemme eloon.
Synnittömään vaskikäärmeeseen, joka tähtemme tehtiin synniksi,
ja ripustettiin puuhun. Vanhurskas puolesta väärien …
Surmattuna tosin lihassa, mutta eläväksi tehtynä hengessä.

Jeesus kuoli siis nimenomaan väärien eli epävanhurskaiden puolesta.
Kaikki meidän oma vanhurskautemme on kuin saastainen vaate.
Mutta jos heitämme viimeisenkin viikunapuun lehden pois ja alastomina
ilman omia yrityksiämme pysähdymme Jumalan kutsuessa meitä,
pukee Hän meidät Kristukseen.
Ja silloin meidän hyväksemme luetaan Hänen vanhurskautensa.

Ihminen syntyy tähän maailmaan elävänä sieluna.
Sinä päivänä, kun synti pääsee ihmisen sisimpään,
ihmisestä tulee kuollut sielu.
Tällaisen kuolleen sielun tulee syntyä uudesti ylhäältä.
Ei ruumiillisesti, vaan hengellisesti.
Ja kun Elämän Henki taas puhaltaa meissä,
me olemme siirtyneet kuolemasta elämään.

Aadam ja Eeva olivat sellaisenaan 100 prosenttisen täydellisiä.
Mutta saatana vihjasi, että kyllä heidän pitäisi vielä jotain saavuttaa,
ennenkuin täydellisyydestä voitaisiin puhua.
Samaa taktiikkaa saatana yrittää vielä tänäkin päivänä.
Se väittää, että ihmisen on lisättävä jotain Jumalan täytettyyn työhön
ennenkuin kelpaa Jumalalle.

Mutta Jumalalle ei kelpaa mikään muu.
Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa.
Mutta saatana sanoo, että ei se näin yksinkertaista ole.
Sinun pitää toki parannella itseäsi, ennen kuin kelpaat Jumalalle.
Ja näin se ohjaa yhä sankoin joukoin ihmisiä ohi Elämän puun
hyvän ja pahan tiedon puun äärelle.

Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen,
jolla on vapaa valinta vastata Jumalan Rakkauteen tai hyljätä se.
Mutta Jumalan suunnitelma oli niin täydellinen,
ettei edes synti voi sitä turmella.
Ja tähän suunnitelmaan kuului,
että Hän antaa oman ainokaisen Karitsansa,
oman ainosyntyisen Poikansa tulla tarvittaessa ihmiseksi,
ja kuolla syntiuhrina kaikkien ihmisten edestä.

Ja nyt 100 prosenttisen epätäydellinen kalamos
on kätketty 100 prosenttisen täydelliseen Kristukseen.
Ja niin Jumala näkee minutkin täydellisenä.
Ja lukee minut syntisen vanhurskaaksi Kristuksen tähden.
Ja kun tämä on saanut tapahtua,
että minusta on Kristuksen ansion tähden tullut vanhurskas,
voin jopa tehdä vanhurskaita tekoja.

Ennen tuota ihmettä se ei ollut lainkaan mahdollista.
Se oli mahdottomuus.
Ja nyt kun minusta on tullut pyhä Kristuksen ansiosta,
voin jopa elää pyhää elämää.
Ennen tuota ihmettä, sekään ei ollut mahdollista.

Ja nyt kun olen kääntynyt Jumalan puoleen,
voin elää jokapäiväisessä parannuksessa.
Ennen tuota ihmettä, sekään ei ollut mahdollista.
Nyt kun, minusta on tullut Jumalan lapsi, voin kasvaa.
Ennen tuota ihmettä ei sekään tietenkään ollut mahdollista.

Nyt voin langeta syntiin. Ennen se ei ollut mahdollista.
Sillä ennen … elin synnissä.
Nyt se ei enää ole mahdollista. Sillä nyt elän Hänessä.

[עֵד]

Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen
ja puhalsi hänen sieraimiinsa Elämän Hengen,
ja niin ihmisestä tuli Elävä Sielu.

Kerrotaan, että Raamatussa on vain kahdessa kohdassa tämä puhaltaa-verbi (emphysao, kreikk.); toinen on Joh. 20:22.

Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki."

[kalamos]

Kerrotaan, että Raamatussa on vain kahdessa kohdassa tämä puhaltaa-verbi (emphysao, kreikk.); toinen on Joh. 20:22.

Olipa mielenkiintoinen tieto.
Olen aivan pakahtumaisillani.


VT:n kreikannoksessa tuossa kohden (Gen 2:7)
ja sitten tuossa UT:n kohdassa (Joh 20:22)
on todellakin tästmälleen tuo yksi ja sama sana

ενεφύσησεν

Eikä juuri tuota sanaa löydy muualta UT:sta
eikä VT:n alkutekstin mukaista heprean sanaa
וַיִּפַּ֥ח (way-yip-paḥ)
löydy kuin juuri tuosta Genesiksen kohdasta.

Eli kyllä asia näyttää olevan juuri noin kuin kirjoitit.
Samasta puhaltamisesta on kysymys.

Tuo kreikan sanan(enefysesen) alkuliite tarkoittaa
- olemista jossakin
- siirtymistä johonkin

Eli tuo
Elämän Henki (Gen 2:7)
tai
Pyhä Henki (Joh 20:22)
oli ja on Hänessä eli Jeesuksessa.
Johannes evankeliumin ensimmäisillä riveillä
viitaten aivan alkutapahtumiin
sanoo, että "Hänessä oli Elämä".
Ja juuri tuo Hänessä oleva Elämä oli ihmisten Valkeus.

Hänessä oli Elämä,
ja elämä oli ihmisten Valkeus.

Hänestä, joka on Elämä eli Jeesuksesta
tuo Elämä sitten tuli tuon puhalluksen myötä opetuslapsiin
niinkuin aikoinaan oli tullut Aadamiin.

Ymmärrän siis niin, että Gen 2:7 kohdassa
tuo Puhaltaja eli Herra Jumala on nimenomaan Jumalan Poika.