Johdatuksen tunnistaa yleensä
vasta jälkeen päin.
Ja silloin voi todeta,
että olipa ihmeellinen
Jumalan johdatus.
Itse tuon johdatuksen aikana
voi tuntua siltä,
että nyt mikään ei suju.
Ajattele vaikkapa Joosefia.
Hän näki unia,
joista Jaakob heti tunnisti,
kuka kukin on.
Ensimmäinen reaktio
noihin uniin oli siis
isän ankara nuhtelu.
Ja sitten oli vuorossa veljien kateus,
joka johti Joosefin isän
katkeraan murheeseen.
Hän eli elämänsä siinä tuskassa,
että hänen rakas poikansa on kuollut.
Itse Joosef koki
hirveän elämänkohtalon,
jonka aikana kaikki meni pieleen
eikä pienintäkään valopilkkua
ollut näkyvissä.
Ja kaikki noiden unien syytä,
joiden toteutumisesta
ei ollut minkäänlaista merkkiä.
Mutta Joosef pysyi uskollisena Jumalalle.
Ja tämä johti lopulta siihen,
että uskollisuus palkittiin
ja Jumalan suunnitelma toteutui.
Ja Joosef sanoo veljilleen:
Mooses (Gen 45:5-9) kirjoitti:
Mutta älkää nyt olko murheissanne
älkääkä pahoitelko sitä,
että olette myyneet minut tänne,
sillä Jumala on minut lähettänyt
teidän edellänne
pitääkseen teidät hengissä.
Kaksi vuotta on nyt nälänhätä ollut maassa,
ja vielä on jäljellä viisi vuotta,
joina ei kynnetä eikä eloa korjata.
Niin Jumala lähetti minut teidän edellänne
säilyttääkseen teille
jälkeläisiä maan päällä
ja pitääkseen teidät hengissä,
pelastukseksi monille.
Ette siis te
ole lähettäneet minua tänne,
vaan Jumala;
hän asetti minut faraon neuvonantajaksi
ja koko hänen hovinsa herraksi
ja koko Egyptin maan valtiaaksi.
Menkää,
rientäkää minun isäni tykö ja sanokaa hänelle:
'Näin sanoo poikasi Joosef:
Jumala on asettanut minut
koko Egyptin herraksi,
tule luokseni,
älä viivyttele!
Joosef ei voinut
tuon johdatuksen aikana
millään ymmärtää
Jumalan teitä.
Mutta hän oli kuuliainen
Jumalalle,
ja niin Jumalan johdatus toteutui.
Ja kun se oli toteutunut,
hän ymmärsi kaiken sen,
mitä oli tapahtunut
Jumalan johdatukseksi
alkaen siitä,
että veljet myivät hänet Egyptiin.
Jeesus on meidän Hyvä Paimenemme.
Hän johdattaa meitä.
Se tapahtuu siten,
että olemme kuuliaisia
Hänen äänelleen / Hänen Sanalleen.
Jeremia (31:9) kirjoitti:
minä johdatan heitä,
kun he kulkevat rukoillen
Tällainen sydämen muotoinen tarra
oli neitsyen vinttihuoneessa.
Ja on edelleenkin.
Ja tämän ihanan neitsyen
Jumala johdatti minun elämääni.
Jeesus on Hyvä Paimen,
joka johdattaa lampaitaan.
Jotenkin tuohon johdatukseen
liittyy Hänen äänensä kuuleminen.
Johannes (10:14-16) kirjoitti:
Minä olen se hyvä paimen,
ja minä tunnen omani,
ja minun omani tuntevat minut,
niinkuin Isä tuntee minut
ja minä tunnen Isän;
ja minä annan henkeni
lammasten edestä.
Minulla on myös muita lampaita,
jotka eivät ole tästä lammastarhasta;
myös niitä tulee minun johdattaa,
ja ne saavat kuulla minun ääneni,
ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.
Me pakanat olemme
nuo muut lampaat.
Mekin saamme tänä päivänä
ja tänä päivänä erityisesti me,
saamme kuulla Hänen äänensä.
Joosefin kertomuksessa
tuokin asia tulee ilmi.
Joosefin elämä on kaiken kaikkiaan
täydellisin esikuva Jeesuksesta.
Kun seurustelin tuon
ihanan neitsyen kanssa,
niin olin työtön.
Yritin hakea töitä,
mutta ajat olivat ankeat.
Ja minulle vastattiin,
että olemme joutuneet
vähentämään henkilökuntaa.
Kokeneetkin työntekijät
ovat saaneet lopputilin.
No sitten täytyi ihan vaan
unohtaa opiskeluvuodet.
Ja hakea töitä sieltä missä töitä tehdään.
Ja menin tällä pienellä paikkakunnalla
yhteen aika isoon laitokseen
kysymään töitä.
Johtaja vähän katseli minua,
kun kerroin taustastani.
Johtajia oli jo tarpeeksi,
mutta jos ihan apumieheksi.
Hän kuitenkin kehotti menemään
eteenpäin samaa tietä.
Tuolta korvesta löytyi toinenkin firma.
Ja se olikin sitten pienen pieni.
Näinköhän kolme miestä.
Epätoivoista.
Menin kysymään yhdeltä,
että kuka täällä on pomo.
Se on tuo,
joka istuu tuon hakkaavan koneen vieressä.
Aika outo pomon istuin ja pöytä.
Lähestyin tuota miestä.
Taas esittely.
Ja kihloissakin olen.
Pomo tunsi kihlattuni.
Itse asiassa hän oli ollut
samassa firmassa kihlattuni kanssa.
Jopa niin,
että hän oli patistanut kihlattuni
kauppakouluun.
No nyt kihlattuni olikin sitten töissä
kunnanvirastossa.
Mutta minä työtön.
Nyt kuitenkin tuo jyskyttävää konetta
käyttävä pomo sanoi,
että tule vaan tänne töihin.
Olin ihan ihmeissäni.
Onnellinen työpaikasta.
Mutta vähän allapäin siitä,
että noihin hommiin ei olisi
vuosia tarvinnut kuluttaa opinahjossa.
Pian oli hääpäivämme.
Vaimo jatkoi kunnanvirastossa.
Ja minä tuossa pienessä pajassa.
Kaiketi loppuelämäni.
Vaan eipä niin käynytkään.
Se, että menin juuri
tuohon nyrkkipajaan töihin,
johti ihmeisiin meidän elämässämme.
Jos olisin mihin tahansa muualle
päässyt töihin vaikka kuinka
hienoon firmaan töihin,
niin sitä,
mihin johdattauduimme nyt,
kun menin tuohon firmaan töihin
apumieheksi,
emme olisi koskaan saaneet kokea.
Se on aivan uskomaton juttu.
En tiedä kerronko joskus blogissani.
Mutta vastaukseni kysymykseesi on,
että johdatusta ei etukäteen ehkä tunnista.
Mutta elämäsi ehtoopuolella
tulet huomaamaan,
että Sinua on johdattanut
Hyvä Paimen.