Rakkauden ilmapiirissä
käytävälle keskustelulle
Jumalan ilmoituksesta
Hänen Sanassaan ja teoissaan.
Ja ylläpito pitää huolen siitä,
että minkäänlainen vihapuhe
ei täällä viriä,
ei tässäkään viestiketjussa.
Entä kun Jumalan Sana
puhuu vihasta.
Ja jopa Jumalan Vihasta.
Kun Ilmestyskirjassa
puhalletaan tuomion pasuunoihin
ja vuodatetaan vihan maljoja,
tapahtuuko se Rakkauden ilmapiirissä.
Kyllä!
Jumala Rakastaa ihmistä yli kaiken.
Paholainen vihaa ihmistä yli kaiken.
Jumalan armo eli Jumalan suosio
on osoitettu jokaiselle ihmiselle.
Mikä sitten on Jumalan vihan kohde.
Vääryys!
Jumalan viha
on vastakohta vääryydelle.
Hänen tuomitseva ja rankaiseva
vanhurskautensa
on Isän Rakkautta,
joka pelastaa lapset tuholta.
Jumala on äärettömän
pitkämielinen ja suuri armossa.
Siitä meille kertoo Raamattu
Genesiksen alusta
Ilmestyskirjan viimeiselle riville asti.
Valitettavasti on ihmisiä,
jotka eivät mistään hinnasta
halua luopua vääryydestä,
jota myös viha on.
Keskeltä Ilmestyskirjaa voimme lukea,
kuinka Jumala sallii
pahan voimien tulla esiin.
Kun viides enkeli puhaltaa pasuunaan,
niin paholaisen enkeli saa luvan
päästää maan päälle riivaajiaan
vaivaamaan ihmisiä niin pahasti,
että ihmiset yrittävät tappaa itsensä.
Mutta kuolema (henkivalta) ei tule
viemään heitä.
Johannes (Ilm 9:6) kirjoitti:
he haluavat kuolla,
mutta kuolema pakenee heitä
Viisi kuukautta kestäneen
pahan voimien kidutuksen jälkeen,
luulisi ihmisten haluavan luopua pahuudesta.
Mutta ei.
Ja niin kuudes enkeli puhaltaa pasuunaan.
Ja taas paholainen saa luvan temmeltää lisää.
Neljä sidottuna ollutta paholaisen enkeliä
päästetään irti.
Nuo paholaisen enkelit ovat valmiina
tappamaan kolmasosan ihmiskunnasta.
Ja kun se on tapahtunut,
niin ihmiset eivät vaan
halua luopua vääryydestä
eli paholaisen sydämestä alunperin
syntyneestä asiasta,
vaikka paholainen oli juuri
tapattanut kolmanneksen ihmiskunnasta.
Johannes (Ilm 9:20-21) kirjoitti:
Ja jäljelle jääneet ihmiset,
ne, joita ei tapettu näillä vitsauksilla,
eivät tehneet parannusta kättensä teoista,
niin että olisivat lakanneet
kumartamasta riivaajia
ja kultaisia ja hopeaisia ja vaskisia ja kivisiä ja puisia
epäjumalankuvia,
jotka eivät voi nähdä eikä kuulla eikä kävellä.
He eivät tehneet parannusta
murhistaan eikä velhouksistaan
eikä haureudestaan eikä varkauksistaan.
Mutta vieläkin Jumalan armo kuulutetaan ihmisille.
Seitsemäs enkeli puhaltaa pasuunaan.
Tapahtuu paljon asioita.
Itse paholainen heitetään taivaan avaruuksista
maan päälle.
Mutta kaiken jälkeen vielä
julistetaan taivaan avaruuksista
iankaikkinen evankeliumi maan päälle.
Johannes (Ilm 14:6) kirjoitti:
Ja minä näin lentävän keskitaivaalla
erään toisen enkelin,
jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana
maan päällä asuvaisille,
kaikille kansanheimoille ja sukukunnille
ja kielille ja kansoille.
Ihmisille on armo tarjolla loppuun asti.
Johannes (Ilm 14:7) kirjoitti:
Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia,
sillä hänen tuomionsa hetki on tullut,
ja kumartakaa häntä,
joka on tehnyt taivaan ja maan
ja meren ja vetten lähteet.
Vaikka paholaisen valta on jo
osoittautunut olemattomaksi,
ihmiset vaan haluavat
sen tekoja tehdä.
Heidän sydämensä täyttää
haureuden vihan viini.
Johannes (Ilm 14:8) kirjoitti:
Kukistunut, kukistunut on se suuri Babylon,
joka haureutensa vihan viinillä
on juottanut kaikki kansat.
On siis kaksi vastakkaista asiaa
jota voimme rakastaa tai vihata.
Jonka omaksi voimme sinetöityä.
Voimme rakastaa paholaista
ja täyttyä haureuden vihan viinillä.
Tai voimme ottaa vastaan
Jumalan Rakkauden ja täyttyä sillä,
jolloin me vihaamme vääryyttä.
Ja tätä ilosanomaa Jumalan armosta
ihmiskunnalle julistetaan loppuun asti.
Iankaikkinen evankeliumi kaikuu avaruudesta.
Paholaisen valtakunta pimenee maan päällä,
kun Jumalan vihan maljoja vuodatetaan.
Ihmisiä yhä varoitetaan pahan valtaan joutumisesta.
Jokainen ihminen tietää tuossa vaiheessa,
että on olemassa Jumala ja paholainen.
Mutta moni valitsee katkeraan loppuun asti
haureuden vihan viinin.
Kun sitten viimeisellä tuomiolla
nämä ihmiset tuomitaan kadotukseen
oman herransa tykö,
niin me muut itkemme surusta.
Johannes (Ilm 14:11) kirjoitti:
Ja heidän vaivansa savu
on nouseva aina ja iankaikkisesti,
eikä heillä ole lepoa päivällä eikä yöllä,
heillä, jotka petoa ja sen kuvaa kumartavat,
eikä kenelläkään,
joka ottaa sen nimen merkin.
Jumala Rakastaa syntistä ihmistä
- koko maailmaa.
Mutta Hän vihaa syntiä.
Ja Hän on tuominnut synnin Golgatalla.
Johannes (3:16-17) kirjoitti:
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut,
että hän antoi ainokaisen Poikansa,
ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi,
vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan
tuomitsemaan maailmaa,
vaan sitä varten,
että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
