Voiko ihminen täyttää lain?

[kalamos]

Oliko Aadamille annettu kieltolaki
mahdoton noudatettava?

Tai oliko poissuljettu se,
että Kain olisi valinnut
veljesrakkauden veljesvihan sijaan?

[עֵד]

Vaikkeivät viimemainitut kysymykset ole minulle kohdistettuja, haluaisin vastata (Eevana). Ovat myös erittäin hyviä kysymyksiä!

Aivan alussa Aadamin kohdalla ei vielä syntiä ollut, kun taas Kainin kohdalla oli.

Sama pätee uskovilla: Hengessä emme tee syntiä (Henki meissä ei tee syntiä). Mutta: synninalaisuus, liha meissä valitsee toisin eli valvomattomina teemme valintoja, joita kadumme.

Ikuinen kysymys on, paljonko Eeva vaikutti Aadamin päätökseen.. Silti, Aadamin päätös oli esikuvallinen. (Jos hän olisi valinnut toisin, meillä ei olisi Jeesusta?)

Tällä hetkellä (Jumalan armosta) en toimisi kuin Eeva (jos tätä kommentointiani ei sellaiseksi lasketa), mutta luonnollinen minäni olisi valinnut toisin.

On erittäin lohdullista, ettemme jääneet tulevan (Mooseksen) lain alle, vaan Jumala asetti pelastuksen jo aikojen alussa.

Joskus ihmettelen, miksei Jeesus voinut syntyä jo aiemmin.. Eli (Jumalan) ’lailla’ on oma merkityksensä uskovan elämässä ja se toteutuu kolmessa sanassa ’se on täytetty’.

[kalamos]

Vaikkeivät viimemainitut kysymykset ole minulle kohdistettuja, haluaisin vastata (Eevana). Ovat myös erittäin hyviä kysymyksiä!

En löytänyt viestistäsi vastausta kysymyksiini.

Antoiko Jumala Aadamille kieltolain,
jota oli mahdoton noudattaa?

Kehottiko Jumala Kainia sellaiseen,
mikä ei ollut mahdollista?

Aivan alussa Aadamin kohdalla ei vielä syntiä ollut, kun taas Kainin kohdalla oli.

Synti oli toki jo olemassa
ennen ihmiskuntaa.
Jos ei olisi ollut,
ei Jumalan olisi tarvinnut
laittaa Rakastamaansa ihmistä
valinnan paikalle
istuttamalla keskelle Paratiisia
Elämän puun lisäksi
hyvän- ja pahantiedon puun.

Mutta tarkoittanet sitä,
että yhden ihmisen (Aadamin)
kautta synti sitten tuli maailmaan
keskelle Jumalan istuttamaa puutarhaa.

Jos Aadam ei olisi syönyt
kiellettyä hedelmää
ei kukaan ihmiskunnasta
tietäisi mitään pahasta eikä synnistä.

Eikä synti olisi päässyt edes yrittämään
sisäänpääsyä Kainin sydämeen.

Sama pätee uskovilla: Hengessä emme tee syntiä (Henki meissä ei tee syntiä). Mutta: synninalaisuus, liha meissä valitsee toisin eli valvomattomina teemme valintoja, joita kadumme.

Kainin tavoin olemme tulleet
jossain vaiheessa synnin pettämiksi.
Synti petti minut ja minä kuolin.

Ikuinen kysymys on, paljonko Eeva vaikutti Aadamin päätökseen.. Silti, Aadamin päätös oli esikuvallinen. (Jos hän olisi valinnut toisin, meillä ei olisi Jeesusta?)

Niin ... siis ... öh ...
meillä ei olisi tarvetta Jeesus-nimelle,
joka nyt oli annettava Jumalan Pojalle,
jonka täytyi syntimme tähden
syntyä ihmiseksi maan päälle,
ja Hänelle oli tässä yhteydessä
annettava nimi Jeesus,
sillä Hän Pelastaa kansansa sen synneistä.

Tällä hetkellä (Jumalan armosta) en toimisi kuin Eeva (jos tätä kommentointiani ei sellaiseksi lasketa), mutta luonnollinen minäni olisi valinnut toisin.

Tuossa tilanteessa
ennen syntiinlankeemusta
Aadam ja Eeva eivät olleet
siinä tilassa,
jossa me nyt
ja hekin olivat heti sen jälkeen,
kun Aadam oli syönyt kielletyn hedelmän.

He olivat Jumalan kuvia.
Jumala on Kirkkaus.
Aadam ja Eeva olivat puetut Jumalan Kirkkauteen.
Heissä oli Elämä.

Mutta sinä hetkenä,
kun Aadam rikkoi kieltolakia,
ihminen koki kuoleman.
Elämä poistui.
Elämän tilalle tuli kuolema.

Sen lisäksi kuolemaksi muuttunutta elämää
varjosti synti
eikä enää Jumalan Kirkkaus.
Ihminen huomasi olevansa alasti,
koska Jumalan Kirkkaus oli riisuttu pois.

Ja tässä tilassa mekin olemme
ja synnymme tähän maailmaan
ja koemme tämän tilan luonnolliseksi.
Se ei kuitenkaan ole luonnollinen.
Se on tila, johon Jumala ei luonut
eikä tarkoittanut ihmistä.

Joten meidän on aika vaikea
siirtää itseämme tuohon tilanteeseen,
jossa meillä ei ole mitään tietoa
synnistä eikä kuolemasta eikä pahasta.

Mutta kun nyt oikein yritän
asettaa itseni Aadamiksi,
niinkuin Sinä olet nyt kirjoittanut Eevana,
niin kyllä minä olisin ihan hyvin
voinut tehdä sellaisen valinnan,
että olisin odottanut hetken,
kunnes Jahve Jumala (Jumalan Poika)
taas tulee juttelemaan kanssamme.

Ja olisin voinut kysyä Häneltä sitten,
että mitenkäs se on,
kun tuo minua selvästi enemmän tietävä
hohdokas ja viisas käärme
nautiskelee tuossa kielletyssä puussa
noita kiellettyjä hedelmiä,
ja Eevakin on niitä popsinut
niin ihmeellisen hyvässä seurassa,
ja ovat molemmat sitä mieltä,
että minäkin voisin syödä tuosta puusta.
Oliko todellakin niin,
että minä en saa siitä syödä.

Ja Jumala vastaisi,
että sinä päivänä,
jona Sinä siitä syöt,
pitää Sinun kuolemalla kuoleman.
Älä syö siitä.

Ja minä vastaisin, että ... Kiitos.
No minäpä syön sitten
tästä viereisestä puusta
tai aika vaatimattomalta köynnökseltähän
tämä vaikuttaa
ja hedelmätkin ovat kuin rypäleitä.

Hmm ... mmmm ... ööö ... hhh ...
Mitä tapahtui!!!

Eeeeeeevaaaaaaa!!!

Minä elän iankaikkisesti ...

Lopeta siitä puusta syöminen.
Se käärme ei tiedä mitään hyvästä.
Vain pahasta.
Jumala kertoi minulle kaiken.

Tule tänne ja syö tästä köynnöksestä
minun kanssani rypäleitä.
Ja minä kerron Sinulle kaiken.

Kauan sitten, kun meitä ei vielä ollut,
oli taivaassa vastaava Eedenin Puutarha.
Siellä kaikkein hohdokkain enkeli
oli nimeltään Aamuruskon Poika.
...
Ja nyt asia on ratkaistu.
Paholainen on hävinnyt oikeusjuttunsa.
Minä ratkaisin sen,
kun tein Jumalan säädöksen mukaisesti
ja ohitin tuon hyvän- ja pahantiedon puun
ja söinkin tästä Elämän puusta.

Näin yhden ihmisen kautta
tuli Vanhurskaus ja Elämä maailmaan.
Ja synti ja kuolema saavat nyt tuomionsa.



Valitettavasti tämä vaihtoehto
ei toteutunut.

Aadam rikkoi Jumalan lakia.
Ja yhden ihmisen kautta
synti ja kuolema tulivat maailmaan.

Ja kohta maa tömisi.
Aadam!!!
Missä Sinä olet!!!

Aadamista Moosekseen asti
kukaan ei sitten voinut
tehdä vastaavaa rikkomusta
kuin Aadam.

Mutta sitten Jumala
valitsi yhden kansan.
Antoi sille nimen Jumalan Ruhtinas (Israel).

Ja antoi sille lakinsa.
Ja tämä kansa suostui lain ehtoihin.
Liittosopimus oli solmittu.

On erittäin lohdullista, ettemme jääneet tulevan (Mooseksen) lain alle, vaan Jumala asetti pelastuksen jo aikojen alussa.

Ikuinen Elämä,
joka meille on tarjolla,
on alusta asti ollut tarjolla Jumalan Pojassa.

Hänessä oli Elämä
ja Elämä oli ihmisten Valkeus.

Jumalan hyvyys ja rakkaus ihmislasta kohtaan
näkyi kaikkialla Paratiisissa.
Kaikki oli Jumalan lahjaa Hänen rakastamalleen ihmiselle.

Jumala halusi ikuisen ja katkeamattoman yhteyden
Itsensä ja ihmisen välille.
Hän, jota varten kaikki on luotu,
jonka ihastuksena ihmislapset olivat,
oli jo selvästi ilmaissut:
"Tahdon!"

Hän, joka on Elämä,
odotti nyt Hänen ihastuksensa vastausta.
Hänessä oleva Ikuinen Elämä
oli tarjolla keskellä Paratiisia
Elämänpuun hedelmän lihassa ja veressä.
Ota tästä ja syö!
Ja Minä ja Minussa oleva Ikuinen Elämä
on sinussa.

Tätä yhdeksi tulemista ei tapahtunut
syystä, joka on jo käynyt ilmi tästä viestistä.

Ja siksi jo ennen ikuisia aikoja
laadittu pelastussuunnitelma täytyi ottaa esiin.

Jumalan pelastusteko alkoi siitä,
että Hän otti Karitsan ja teurasti sen
Aadamin ja Eevan silmien edessä.
Ja sitten puki heidät veriseen viittaan.

Ja niin paholaisen suureksi tyrmistykseksi
Aadamin ja Eevan ei tarvinnutkaan
tuona päivänä kokea ruumiillista kuolemaa,
kun toinen koki sen heidän sijastaan.

Mutta Elämä puun tie Jumala sulki.
Nyt oli raivattava tie Sovituksen puulle.
Ja neljä tuhatta vuotta myöhemmin
se pystytettiin Golgatalle.
Ja Jumalan Poika ... Jumalan Karitsa
teurastettiin Pääsiäisenä.

Synnin- ja kuoleman laki täytettiin.
Ristiinnaulittu Jeesus on tuon lain täyttymys.

Meillä on uusi mahdollisuus
syödä Puusta,
jossa on tarjolla Elämä.

Joskus ihmettelen, miksei Jeesus voinut syntyä jo aiemmin.. Eli (Jumalan) ’lailla’ on oma merkityksensä uskovan elämässä ja se toteutuu kolmessa sanassa ’se on täytetty’.

Aadam olisi voinut tehdä toisin.
Kain olisi voinut tehdä toisin.
Aabraham olisi voinut tehdä toisin.
Jaakob olisi voinut tehtä toisin.
Jne.

Mutta deadline on
seitsemännen päivän ehtoossa.
Ja Jumalan kellossa tuo aika
on seitsemän millenniumia.

Silloin kyyneleet pyyhitään.

Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan;
sillä ensimmäinen taivas
ja ensimmäinen maa ovat kadonneet,
eikä merta enää ole.
Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin,
minä näin laskeutuvan
alas taivaasta Jumalan tyköä,
valmistettuna niinkuin morsian,
miehellensä kaunistettu.

Ja minä kuulin
suuren äänen valtaistuimelta sanovan:

"Katso,
Jumalan maja ihmisten keskellä!
Ja hän on asuva heidän keskellänsä,
ja he ovat hänen kansansa,
ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan,
heidän Jumalansa;
ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet
heidän silmistänsä,

eikä kuolemaa ole enää oleva,
eikä murhetta eikä parkua eikä kipua
ole enää oleva,
sillä kaikki entinen on mennyt."