Onko ajassamme apostoleja ja profeettoja?

[Magda-sisko]

Huomasin että hakusana eroaa jostain syystä kolmannen kirjaimen aksentista. Sillä hakusanalla löytyikin vielä 36 jaetta lisää. Mistähän syystä ne ovat kahdella tavalla kirjoitettu?

Nuo aksentit vaihtelevat taivutusmuodon mukaan.
Kaikki taivutusmuodot eri painotuksineen ja esiintymiskertoineen
löytyy aiemmin linkkaamaltani sivulta

Tässäpä olikin mun promilletason pyyhkäisy raamattukreikasta. Tähän se jääkin, kun keskittyminen ei enää pysy hanskassa.


* * *

Uusapostolisuudessa mua eniten huolestuttaa nuoriso, joka villiintyy kaikesta uudesta, monelle se on ensi kosketus uskonasioihin. Heistä tulee helposti ylimielisiä, jotka yrittää valistaa meitä senioreja.
Useimmiten sieltä tullaan takas ateismiin, harva löytää sen maailman jälkeen raittiin uskonelämän, koska ristin tietä ei olla etsittykään. Näissä uusissa liikkeissä ei ole edes siementä, vaan kaikki täytyy nollata ja syntyä uudesti.

Pari ihmistä on tubessa, jotka ovat päässeet irti niistä, eikä heillä tunnu olevan asiat ihan 100% tolalla, vaikka julistavatkin ahkerasti ja tuovat esiin kokemaansa eksytystä. On se varmaan ollut hyvin vahva elämää mullistava kokemus, kun siinä on demonitkin vahvasti mukana. Täytyy muistaa heitä rukouksin.

Mutta tietenkin lopulta valo voittaa pimeyden, niin kuin sanotkin, ja Raamattu ennustaa tämän kaiken. Surettaa vain silti...

[vilja]

Tänään huomasin tämän vahingossa: Sana apostoli, kreikaksi ἀποστόλ* on UT:ssa vain 43 jakeessa, kun suomennoksissa sana apostoli on 2-3 kertaa useammin. Mistähän se johtuu?

Tietääkseni apostoli-arvonimeä saisi käyttää vain Jeesuksen silmillään nähneet (poikkeuksena Paavali), mutta tähän on tullut aikain saatossa paljon kirjavuutta. Minua häiritsee nykyiset uusapostolit, jotka väittävät apostoliutensa lisäksi jopa olevansa Jumalan voideltuja. Ovatko he itse nimenneet itsensä voidelluiksi apostoleiksi?

Mitä mieltä tästä täällä ollaan?

Boldaus allekirjoittaneen.

Itse uskon tästä asiasta, mitä Raamattu siitä ilmoittaa:

Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä.

Ja uskon myöskin sen, että edelleenkin Jumala voitelee Pyhällä Hengellä ja tulella omiaan määrättyihin tehtäviin. eli uskon tässä ajassa olevan myöskin Jumalan voideltuja.

Tänä päivänä käydään tosin aika kovinkin sanakääntein sitä vastaan, ettei nykyään olisi enää Jumalan voideltuja, mutta uskon sen johtuvan siitä, että elämme nyt niitä vaiheita, missä jopa uskovat ovat lähteneet toinen toisensa arvostelemisen, kivittämisen ja lyömisen tielle ja se, että kielletään ajatus "Jumalan voidelluista" on minusta vain eräänlainen omantunnon rauhoituslääke, että uskalletaan jatkaa tuota toimintaa.

Mutta toki tämäkin on Sanassa jo etukäteen ilmoitettu mm. Matt. 24 ja Luuk. 12.

[kalamos]

Johannes kirjoittaa lapsukaisille:

Teillä on voitelu Pyhältä, ja kaikilla teillä on tieto.

[Emil]

Miten on, onko profeettoja enää? Miten profeetan tehtävä muuttui UT:ssä? Miksi se tehtävä muuttui, vai muuttuiko se? Onko muutoksesta todisteina joitakin Raamatun paikkoja?

[kalamos]

Profeetan tehtävänä on julistaa.
Alkutekstin ilmaisu niin
Vanhassa kuin Uudessa testamentissa
tarkoittaa sitä.

Toki profeettoja on edelleen.
Itse asiassa UT:n puolella
kaikki voivat profetoida,
kun olemme syntyneet Hengestä.
Näin ei ollut VT:n aikana.

[Emil]

Mielestäni ne jotka profetoivat, eivät ole sentakia profeettoja, heillä on vain profetoimisen armolahja.

[kalamos]

Profeetta julistaa.
Pyhä Henki voi antaa julistettavan Sanan
kenelle tahansa tai siis kaikille.
Ja itse asiassa hengellisessä tilaisuudessa
näin pitäisikin tapahtua.

Sillä te saatatte kaikki profetoida,
toinen toisenne jälkeen,
että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta.

[Emil]

En ole Apostoli en Evankelista en Opettaja en Profeetta, olen vain vajavainen Herran todistaja ja todistukseni on pätevä, koska se on Raamatun Sanan paikkansapitävyyden todistamista ja Jeesus Messiaasta todistamista takaisin palaavan Herrana ja Jumalana. Todistamiseni on myös varoittamista siitä, minkä tiedän, tietämällä tiedän, jo etukäteen olevan tulossa tulevaisuudessa. Toki kerron evankeliumia jokaiselle, joka sen vain haluaa kuulla ja ottaa sen ilosanoman vastaan. Rukoilen, mutta en koskaan mielestäni tarpeeksi. Kun rukoilen, niin en anele Jumalaa tekemään sitä ja tätä tai ano turhia ja hosu ilmaan ja pyytele asioita oman mielen mukaan. En ano että Jumala parantaisi ketään, se on meidän tehtävä auktoriteettina, vaikka ihmeteon kauttamme tekee Herra. Me vain käytämme uskossa auktoriteettia, joka meille on kertakaikkiaan annettu. Rukoilen täsmärukouksia Hengessä ja voimassa, rukousvastauksista jo etukäteen heti uskossa niiden rukousvastauksista kiittäen. Olen nähnyt näyn ja profeetallisia unia. Olen rukoillut sairasten puolesta ja ne ovat tulleet terveeksi. Kuolleista en ole ketään VIELÄ herättänyt, mutta sekin on mahdollista.

[kalamos]

No, onko mielestäsi kuitenkin ajassamme
apostoleja, evankelistoja, opettajia, profeettoja ... ?

[Annora]

Jos armolahjat toimivat tänä päivänä, ovat myös palveluvirat voimassa.