Sydämen hiljaisuus

[עֵד]

Kyseessähän voi olla jotakin samaa kuin ’Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä’ (Luuk. 2:19).

[kalamos]

Aivan.
Ja ennen Mariaa monet pyhät vaimot
kuten teksti viitejakeesi jälkeen kertoo.

Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista,
ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne ripustamista
eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista,
vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen,
hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa;
tämä on Jumalan silmissä kallis.
Sillä näin myös muinoin pyhät vaimot,
jotka panivat toivonsa Jumalaan, kaunistivat itsensä

[עֵד]

Tähän 'raamattuvisaan' sopii myös 'iloinen sydän kaunistaa kasvot', kun saa elää anteeksiantamuksessa ja iloita henkilökohtaisesta uskosta.

Ajattelen, että uskovat ovat aikanaan etupäässä kokoontuneet yhteen iloitsemaan, kiittämään ja palvomaan Jumalaa.

Myöhemmin on tulleet liturgiat ja opit, jotka ovat muotoutuneet säännöiksi ja siitä vielä suorittamiseksi.

Kuinkahan paljon seurakuntien penkkiriveissä onkaan heitä, jotka ovat antaneet anteeksi sisarille ja veljille, mutta pitävät välimatkaa ja sydämen hiljaisuudessa vain siunaavat heitä.

Stefanuksen kasvot loistivat hetkellä ennen kivitystä, ja se kohta raakuudessaan on yksi kauneimpia Uudessa Testamentissa: meillä on usko, jota kukaan ei voi koskaan ottaa pois; se on se sydämen usko, amen. Pidetään se.