Hänen nimensä

[Sirkuttaja]

Ei taida olla Jeesus? Ajattele, jos oma nimenne olisi, vaikka Emil ja joku sanoisi että ei, sinä olet eelim..

Hänen ninensä on....Yeshua? Siis minkä nimen Hän tunsi ja minkä Hän sai Jumalalta.

[עֵד]

Hepreasta kreikkaan ja sieltä anglosaksisen kieliperimän kautta Jesus, josta 'meidän' Jeesus.

Nimi 'Jeesus' on kovin runneltu: puhutaan jeesustelusta, jeesusteipistä ym.

Varmasti pääasia, että tulemme kuulluiksi ja ymmärretyiksi, kun Hänen nimessään rukoilemme

[kalamos]

Tuo kreikankielinen ilmaisu
on Uuden Testamentin alkutekstissä.

Siis esimerkiksi Paavali käytti sitä.

[Sirkuttaja]

Jos historian valossa asiaa pohtii, niin perin kummallista olisi, jos Paavali juutalaisena olisi käyttänyt toista nimitystä kuin millä opetuslapset Hänet tunsivat.

Meillähän ei välttämättä ole kaikkia alkutekstejä enää saatavilla.

[Natanael]

Jos historian valossa asiaa pohtii, niin perin kummallista olisi, jos Paavali juutalaisena olisi käyttänyt toista nimitystä kuin millä opetuslapset Hänet tunsivat.

Paavali oli sekä juutalainen, että – huomioikaa - myös Rooman kansalainen.

Niin päällikkö meni Paavalin luo ja sanoi hänelle:
"Sano minulle: oletko sinä Rooman kansalainen?"
Hän vastasi:
"Olen."

Hän ei kuulunut Galileassa, nykyisen Israelin alueella, asuneiden 12 opetuslapsen joukkoon, jotka lausuivat Vapahtajamme nimen heprealaiseen tyyliin ”Jeshua”. Paavali ei oppinut tuntemaan Jeesusta opetuslasten rinnalla vaan vasta myöhemmin kohdatessaan Herransa Damaskoksen tiellä.

Paavalin äidinkieli oli kreikka, ja siitä todistaa hänen kirjoittamansa kirjeiden niin taitava retoriikka, jotta vain kreikan kielen todellinen hallitsija pystyisi siihen. Jeesuksen 12 opetuslapsista poiketen Paavali tuli Tarsuksesta Ciliciassa, joka oli hyvin Kreikan kulttuurin ja kielen kyllästämä kaupunki. Nykyään Tarsus sijaitsisi Turkissa, tarkemmin sanottuna Etelä-Turkissa. Jeesuksen aikana juutalaisia asui hajaantuneina moniin maihin, eikä suvun juutalaisuus viitannut mitenkään kenenkään äidinkieleen tai ympäröivään kulttuuriin. Diasporassa, hajaannuksessa, asuvat juutalaiset oppivat ensimmäiseksi puhumaan sitä kieltä, minkä kielisessä maassa he sattuivat syntymään.
On huomioitavaa, että lainatessaan pyhiä kirjoituksia, kreikankielinen Paavali tekee sen nimenomaan Septuagintan kreikkalaisesta käännöksestä.

Paavali kuvaa itseään farsiseukseksi, juutalaisten pyhän kirjan Tooran opiskelijaksi. Sellainen opiskelu ei onnistuisi ilman hyvää heprean kielen taitoa. Voitaneen vetää sellainen johtopäätös, että kreikankielinen Paavali osasi sujuvasti myös Juudean alueen arkikieltä, arameaa, halliten myös heprean kielen taidon.
Tiivistetysti sanottuna: Paavalin äidinkieli oli kreikka, hän kirjoitti kaikki kirjeensä kreikan kielellä ja hän toimi lähetystyöntekijänä vahvasti kreikankielisessä kulttuurissa. Rooman kansalaisena hän hallitsi Rooman valtakunnan virallisen kielen, latinan – latina oli tosin vain eliitin käyttämä kieli, mutta Paavalin vetoaminen keisariin kielii hänen olleen Rooman valtakunnan yläluokkaa.
Meidän käyttämämme nimi Jeesus tulee latinalaisesta Iesus –nimestä, joka kreikankielellä on Ἰησοῦς (Iesous). Kaiken pohjana on toki heprealainen nimi ישוע‎ (Yeshua), sillä Jeesus sai nimensä juutalaisessa kulttuurissa juutalaisten omassa maassa ja juutalaisten vanhempiensa kautta.

On hyvin luonnollista, että Rooman kansalainen, äidinkieleltään kreikkaa puhuva ja Kreikan kulttuuriympäristössä evankelistana toiminut Paavali käytti nimeä Iesous, joka ääntyy hyvin samaan tapaan monilla kielillä. Me olemme tulleet uskoon huutamalla sydämessämme Jeesusta elämäämme, ja
Jeesus-nimeä me käytämme rukoillessamme Herraamme ja Hän on luvannut kuulla meitä. Kysymys on koko ajan sydämen suhteesta Jumalaan ja meidän tapamme lausua ”Jeesus” on kaikkien suomalaisten uskovien todistusten mukaan tuottanut ja vahvistanut uskoa Herraamme kaikkialla, missä Hänen puoleensa vain on synnin hädässä käännytty. Lausumistavalla ei onneksi ole merkitystä maailman uskovien suhteeseen Herraamme ja Vapahtajaamme.