Tämä on minun vereni

[Sirkuttaja]

Tuosta konkreettisuudesta..." Tehkää se minun muistokseni" tai jotenkin niin Jeesus asian ilmaisee...kun Jeesus aterioitsi opetuslasten kanssa ei ollut sen kaltaista ehtoollista kuin tänä päivänä....he oikeasti aterioitsivat keskenään, viettäen aikaa...tavallaan ehkä ehtoollisen pitäisi olla muistojuhlan viettämistä heidän seurassaan, jotka meille edustaa seurakuntaa...sen ei pitäisi olla toimitus....

Uudestisyntymisestä voisi tehdä uuden aiheen mitä se on...

[kalamos]

Kyllä me muistelemme tuossa Herran kuolemaa.
Me nostamme katseemme Häneen,
joka on ruoskittu veriseksi lihahyytelöksi.
Ja sitten me juomme maljasta, josta Jeesus
keskustelumme otsikon mukaisesti sanoi:
tämä on minun vereni

Ja silloin tapahtuu ihmeellisiä asioita.
Olen itse kokenut esimerkiksi sairaalavuoteella,
miten elinvoimani palautuivat,
kun sain ehtoollisen.

Minä uskon,
että sen ihmeen sai aikaiseksi
osallisuus Kristuksen vereen.

[Sirkuttaja]

Sinulla on joskus tuo kuvailun taito, olihan hänet ruhjottu, mutta ei sentään veriseksi lihahyytelöksi....kun kerran uskot suoraan viestintään, et itsekään näy sitä käyttävän. :)

En usko että kyse on toimituksesta itsestään, ei sille voi antaa ylisuurta arvoa, toki sen arvoa ei tule madaltaakaan, uskon, että kyse on ollut enemmän siitä uskosta, miksi ... En koe traditioita kovin merkittävinä, tai itsessään olevan parantavia, mutta voihan niissäkin uskoa olevan jotain, ei se minun uskostani ole pois...tärkeintä on kait uskoa Jeesukseen kuitenkin...pidän ehkä mieluummin ehtoollista yhteisenä kokoontumisena, muistamaan Jeesusta vapahtajana.

Mieluummin söisin ja kokoontuisin esimerkiksi pääsiäisenä rakkaan perheeni seuraan, yhdessä Hänen läsnäolossaan olemaan, kuin söisin kuivan pahvisen öylätin pienen viinitilkan(mehun) kanssa tuntemattomien kesken ringissä tai jonossa tms... ihmisten, jotka tervehtivät eikä paljon muuta....
Mutta sen kokoontumisen pitäisi olla silloinkin aitoa, eikä muodostua pakolliseksi sunnuntaitraditioksi.


Mutta tietenkin jos perheen kesken emme pysty samoin ajattelemaan edes ehtoollisesta, niin vaikea kait se on samanmielisyyttä löytää asiaan.

[kalamos]

Hänen muotonsa on Raamatussa kerrottu.

Ehtoolisessa on aina kysymys tästä:


Sillä niin usein
kuin te syötte tätä leipää
ja juotte tämän maljan,
te julistatte Herran kuolemaa,
siihen asti kuin hän tulee

[Sirkuttaja]

Verinen lihahyytelö???? Hmmm.


Eikö Hän toisaalta ole elävä Henkensä kautta uskovassa? Hän ei ole minulle kuollut, vaan elävä jo nyt. Mitä se tarkoittaa ehtoollisessa? Laittamasi kohta on varmastikin Raamatussa, miksi miksi julistetaan kuolemaa, kun Hän on elävä.

[kalamos]

Niin.
Voisin kertoa tarkemminkin,
mutta oleellista nyt oli se,
että ehtoollisella me julistamme Herra kuolemaa.
Se antaa meille Elämän.

[Sirkuttaja]

Mutta kun Hän on minulle Elävä. Miksi sanoisi tai julistaisi elävän kuolleeksi.

[kalamos]

Hän on minullekin Elävä.
Mutta minä Elän Hänen kuolemansa tähden.

[Natanael]

Tähän alkuun lainaan otteen omasta kirjoituksestani. Tämä sen vuoksi, että me niin helposti torjumme Jumalan Sanaa silloin, kun me emme voi niitä omalla ymmärryksellämme sisäistää. Ehtoollisen siunaus on otettava vastaan uskolla.
Kirjoitin: ”Koska ehtoollisleipä on Herramme sanojen mukaan Hänen ruumiinsa ja viini Hänen verensä, niin niitä vain tavallisina aineina nauttiva torjuu ja halveksii ehtoollisaineiden todellista merkitystä. Vaikka aineiden atomit ja molekyylit eivät muutu ehtoollisella koostumukseltaan miksikään, niin Jeesuksen sanoihin uskoen otan ne vastaan Hänen ruumiinaan ja Hänen verenään. Ehtoollista nauttiessani uskon vain lapsenkaltaisesti sen, mitä Jeesus sanoo.”

Keskenään riitelevät juutalaiset jäivät oman ymmärryksensä varassa täysin ymmälleen kuunnellessaan Jeesuksen puhetta.

Niin Jeesus sanoi heille:
"Totisesti, totisesti minä sanon teille:
ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni,
sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.”

Meidän, eikä opetuslastenkaan, tarvitse jäädä pysyvästi epätietoisuuteen kysellessämme ehtoollisen sisällöistä. Hyvä lähtökohta on se, että annamme Raamatun selittää itse itseään. Suhteessa ehtoolliseen sen tekee itse meidän Herramme ja Vapahtajamme. Viimeisellä ehtoollisella toistuvat jälleen sanat ”minun lihani (=ruumiini)” ja ”minun vereni” – ehtoollisen leivässä ja viinissä.

Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: "Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini." Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä kaikki; sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.”

Koska ehtoollisleipä on Herramme sanojen mukaan Hänen ruumiinsa ja viini Hänen verensä, niin niitä vain tavallisina aineina nauttiva torjuu ja halveksii ehtoollisaineiden todellista merkitystä.
Hyvin Kalamos totesi ehtoollisviinistä: ”Osallisuus Hänen vereensä tulee, kun juomme sen.” sekä mitä tarkoittaa se, että ehtoollisella me julistamme Jeesuksen kuolemaa: ”Hän on minullekin Elävä. Mutta minä Elän Hänen kuolemansa tähden.”
Ehtoollinen on tarkoitettu vain Jeesuksen seuraajille, Häneen uskoville. Raamattu kehottaa meitä koettelemaan itseämme – ehtoollisleivässä ja –viinissä on kysymys aivan jostain muusta kuin vain tavallisesta leipäpalasta ja tilkkasesta viiniä. Ehtoollisella tarjottava Herran ruumis on erotettava muusta.

Koetelkoon siis ihminen itseänsä,
ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta;
sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta,
syö ja juo tuomioksensa.

Ehtoollinen on syvimmiltään salaisuus, joka voidaan ottaa vastaan vain uskolla. Siihen on helppo loukkaantua, kuten monet Jeesuksen kuulijat tekivätkin. Ja kautta aikain on kummasteltu ”ihmissyöntiä”. Mutta kun lukee evankeliumeista ja Paavalilta ehtoollisen asettamisesta ja merkityksestä, salaisuus alkaa avautua. On kysymys ristillä toteutuneesta pelastustyöstä. Jeesus antoi uhriksi ruumiinsa, vuodatti verensä ihmiskunnan syntien sovitukseksi. Tämän lahjan saa uskolla omistaa, kun ottaa vastaan ehtoollisen. Jumalan Pyhä Henki toimii uskoa synnyttäen ja vahvistaen näkyvien aineiden, ehtoollisen leivän ja viinin välityksellä.

[kalamos]

Raamattu kehottaa meitä koettelemaan itseämme – ehtoollisleivässä ja –viinissä on kysymys aivan jostain muusta kuin vain tavallisesta leipäpalasta ja tilkkasesta viiniä. Ehtoollisella tarjottava Herran ruumis on erotettava muusta.

Koetelkoon siis ihminen itseänsä,
ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta;
sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta,
syö ja juo tuomioksensa.

Mitä tuo koetteleminen ja tuomio tarkoittavat?