Minnekäs on matka

Avaa oma blogisi. Kuvablogit. Teemablogit.
Blogeja muualta.
ViestiLähetetty: 03.07.2015 17:47
Isäni syntyi vuosisadan vaihteen tuntumassa
ja kuoli vuosituhannen vaihteen tuntumasa.
Hän siis eli noin sata vuotta.
Vanhoilla päivillään hän alkoi kirjoittaa.
Hänellä oli suoranainen pakko niin tehdä.

Hän jätti minulle perinnöksi nuo tekstit saatesanoin:
saa lukea sellainen, joka jotain näistä ymmärtää.
Tämä foorumi on varmasti oikea paikka minun täyttää lupaukseni,
ja julkaista nyt yksi kirjoituskokoelma,
joka hyvin sopii jaettavaksi blogin muodossa.

Meitä tervehtii ”syntinen jätkä”,
jolla on lähes 90 vuotta vaellusta takanaan elämän polulla
- kysyen itseltään ja koko maailmalta:
”Minnekäs on matka?”

Isäni kirjoitti:
HEIPÄ VAAN HEI!
Minnekäs on matka, ja mistä sitä ollaan tulossa?

Tuolta sitä kerran lähdettiin synnyinkehdosta.
Ensin konttaamalla, sitten jo kävellen ja juosten, kun jalat kantoivat.
Ja nyt ollaan jo loppusuoralla.
Ja kohta katkeaa maalinauha. Ja sitten ollaankin jo perillä!

MUTTA MISSÄ? Niin ollaanko vai eikö olla.
Se ... ja se ... onkin kysymys,
jota on vaikea ratkaista.
Epämielekästä edes ajatella, mutta myös olla ajattelematta.
Sille, joka jotakin kykenee ajattelemaan.

RAAMATTU - kirjojen joukossa - on kirja,
joka oikealle etsijälle antaa oikean vastauksen.
Ja se antaa varman vastauksen.
Mutta vain sille, joka etsii todellista tietoa ja totuutta.

MUTTA! RAAMATTU ei voi estää ketään valehtelemasta itselleen,
jos joku niin tahtoo tehdä.
Mutta ei se kai viisasta ole, että valehtelemalla pettää oman sielunsa.
Sielunvihollinen kyllä iloitsee jokaisesta sielusta,
jonka hän onnistuu pettämään.
Sitä ei kenenkään pitäisi kuunnella,
sillä se on mestarivalehtelija.
Se tuntee ihmisen heikkouden sekä oman lumouskykynsä.

JOS EI ihmisellä ole turvaa JUMALASSA, on hän turvaton tässä elämässä.
Sillä me elämme vääryyden maailmassa ilman toivoa ja lupauksia
yhä pahenevassa maailmassa.

Ihminen - niin kuin koko luomakunta -
kaipaisi jotain parempaa, ja näin on ollut aina.
Mutta mitä se mahtaisi olla,
ja onko olemassa toivossakaan mitään paremman odotusta.
Ja jos ei, niin eikö ihminen ole syntynyt toivottomaan maailmaan,
ja mikä on toivottoman odotus.
Tai onko ihmiselämän kohtalo tosiaan vain
syntyä, kärsiä ja kuolla, ei mitään muuta.
ViestiLähetetty: 06.11.2015 15:33
Kun nyt on kulunut neljännesvuosisata siitä,
kun isäni kirjoitti tätä tekstiä, niin täytyy tunnustaa,
että päivä päivältä ymmärrän paremmin isäni ajatuksia.
On kuin hän olisi elänyt juuri tätä päivää juuri tänään.
Näin hän jatkaa kirjoitustaan, joka alkoi kysymyksellä
"Minnekäs on matka".

Isäni kirjoitti:
Rehellisesti sanottuna oma näkemykseni on se,
että yksikään tässä maailmassa, tämän ajan nyky­tilanteissa,
ei parhaimmalla tahdollaankaan voi luoda jotain
toivorikasta kuvaa tulevaisuudenkaan näkökulmiin.
Elementtejä on kyllä suunnitteilla ja tarjolla,
mutta niiden kokoamisessa tuntuu olevan vaikeuk­sia:
ERIMIELISYYTTÄ JA EPÄVARMUUTTA.

Ei taideta suinkaan varmuudella sanoa, miten on aloitettava, ja mistä aloitetaan!
Onko ensin kor­jattava virheet: purettava ja tasoitettava,
ja sitten sovittava rakennusmallista, ja hyväksyttävä se.
Tai vieläkö lyödään alas sekin, mikä yritettiin säästää jälkipolville säilytettäväksi.

Maailmassa nykyään mielet herkästi kuohahtavat.
Ja sormet ovat lähellä liipaisinta kaikkialla.
Ja jol­la ei ole asetta, hän yllyttää mielenosoituksel­la ja yllytyshuudollaan
liikkeelle ne, joilla on tappoaseet.
TUNTUUKO VAKAVALTA?

VARMASTI TÄLLAINEN KUVAILU ON TARPEETONTA JA EPÄ­OIKEUDENMUKAISTA
PARJAUSTA – monenkin arvoste­lijan mielestä.
Mutta, entä ne, jotka juuri nyt, tänään kun tätä kirjoitan,
kärsivät vilua ja nälkää, ja kuolevat kylmyyteen, eikä ole auttajaa, ei lohduttajaa.
Kuolema kintereillä, armoton, säälimätön vihollinen,
kylvämässä kauhua ja kuolemantuskaa … säälimättä … nauraen.

ONKO SE TOTTA! EN TIEDÄ. Ei kukaan todista.
Ja syylliseksi syytetty kiistää.
Mutta mikä todella on viassa, kun maailma on tällaiseen tilaan saatettu?
JOS ME VOISIMME OSOITTAA OIKEAN VIHOLLISEN,
NIIN MIKSEMME OTA HÄNTÄ KIINNI, PANE KAHLEISIIN.
Ja sillä päästäisiin koko pahasta. Ja koko maailma olisi vapaa ja onnellinen.

Tai olisiko? Miksi ei olisi? TAI MIKSI OLISI?
Nämä kysymykset ovat kohdallaan, kun niihin löydetään kohdistettu vastaus.
Ja silloin se paljon valaisee koko suurta kysy­mystä, joka kerran ratkeaa.
ViestiLähetetty: 03.04.2017 14:52
Jumalan teot ja ihmisen teot.
Jälkimmäinen pilasi ensimmäisen, mutta ei lopullisesti.
Ajattele: Taivaan Isän oikealla puolella istuu jo nyt Ihmisen Poika.

Isäni kirjoitti:
ENSIMMÄISELLÄ SIVULLA MAINITSIN JOTAIN RAAMATUSTA.
Ja siitä puhun lopuksikin.
Kunhan vähän ensin katsellaan tämän maailman kasvoja.
Sillä jos ihminen ei enää löydä maan päältä mitään kiinnos­tavaa,
niin JUMALA katsellessaan kaikkea, mitä Hän oli luonut,
näki kaiken hyväksi, sangen hy­väksi (1 Moos 1:31) !

Mutta jos tehdään lyhyt loikkaus,
ja katsotaan ­kuudetta lukua,
niin ei enää näyttänytkään JUMALAN silmissä mikään hyvältä:
JA HÄN TULI MURHEELLISEKSI SYDÄMESSÄNSÄ (1 Moos 6:5-7) .

Siis ensimmäinen murhe, jonka ihminen maan päällä aiheutti,
tuli murheeksi JUMALALLE.
Mutta ei se ihmiselle itselleenkään iloa tuottanut.

JUMALA teki tarkkaa työtä luodessaan taivaan ja maan.
Ja toisin Hän ei olisi voinut tehdä kuin Hän kaiken teki.
Sillä Jumala ei ole sellainen kuin moni ajattelee – että Hän voisi tehdä mitä vaan haluaa.
Ja kyllä se tosiaan niinkin on, mutta Hän ei halua tehdä mitä vaan,
kos­ka Hän haluaa tehdä sellaista, joka pysyy ai­niaan ”iankaikkisesti …”

IHMINEN ON SE, JOKA TEKEE MITÄ VAAN, ja hän ky­kenee tekemään.
Mutta hänen tekonsa lahoaa ja sortuu kerran,
sillä hänen tiileissään ja laas­tissaan on katoavuusvirus, niin kuin meissä itsessämmekin.

MUTTA!
JUMALA on Jumalana iankaikkinen, Hän on Sanassaan iankaikkinen,
sekä Luojana teoissaan iankaikkinen.
Ja tämä tietoisuus antaa JUMALASTA oikean kuvan meidän tajuntaamme ymmärtääk­semme
”Hänen tekojensa tarkoitusta ja luotettavuutta”.

On ilo huomauttaa, että vaikka Jumala lepäsi seitsemännen päivän kaikista teoistaan,
ei Hän jäänyt lepotuoliin.
Vaan Hän istuu omalla ”valtaistuimellaan”,
jossa on ihmeellinen järjestys, niin kuin Raamatusta ilmenee:
”Ihmisen Poika Isän oikealla puolella”.
ViestiLähetetty: 14.04.2017 17:02
Mitä ja mistä on valhe?

Isäni kirjoitti:
Ihmisen mielenkiinto on nykyään kuin sidot­tu
tämän maailman näkemyksiin ja kannanottoihin,
jotka perustuvat tiedemaailman monimutkaisiin ja todistamattomiin tutkimuksiin,
jotka aivan hel­posti osoittautuvat todeksi, jos niihin vain haluaa uskoa!

Tuntuu siltä kuin valhe ja totuus olisivatkin melkein sukua keskenään.
Sillä niin todennäköi­seksi valhe voidaan naamioida.
Ja kuulee sitä monesti sanottavan:
Näyttää todenmukaiselta – ja niin kuin vaan usein näyttääkin.
Mutta totuus on varma itsestään – ja itsensä näköinen.
SILLÄ SE ON JUMALASTA, ja pysyy Jumalassa!

Jumalan Poika varoitti:
”KATSOKAA, ETTEI KUKAAN TEITÄ EKSYTÄ,
sillä monta tulee minun nimessäni, ja sanoo: ’aika on lähellä’, ja he eksyttävät mon­ta!”.
Mutta, mitä sitten on eksytys – aivan sanatarkasti kysyttynä.

VOIMME TEHDÄ ENSIN VÄLIKYSYMYKSEN:
”MITÄ JA MISTÄ ON VALHE?”
JA siihen löytää helpoimmin vastauksen paratiisista.
Jossa muuten on hyvä vähän aikaa viipyä ja seurata tapahtumia paikan päältä.
On todettava, kun luomishistoriaa lukee
(eikä tarvitse olla niinkään Jumaluusoppinut,
vaan Jumalaan uskovainen – ja moni kyllä uskoo Jumalaan luonnollisella uskollaan),
että kaikella täytyy olla tekijänsä.

Mutta mikä sitten on se tekijä tai vaikuttaja, teon pelkistäjä tai luoja
”ELÄVÄ TEKIJÄ”, ”jumala” - niin kuin RAAMATTU OPETTAA
TAI JOTKUT tieteellisesti löydetyt ja tutkitut PÖLYHIUKKASET,
Joiden alkuperä on arvelujen varassa,
ja jotka on huomannut ihminen – myöhäisin tulokas maan päälle.

EN TAHDO väitellä enkä kinastella niiden kanssa,
jotka tahtovat kieltää Jumalan majesteettiuden.
Sillä ei ketään voi saattaa väkisin uskomaan,
jos hän mieluummin haluaa liittyä uskottomiin,
vaan jokaisen on itse tehtävä ratkaisunsa.
Itse valittava se oikea ratkaisu – joka löytyy Jumalan sa­nasta.

On hyvä ymmärtää, uskoa ja käsittää,
että JUMALA TUNSI IHMISEN ENNEN KUIN HÄN ihmisen loi,
ja me olemme juuri sitä tekoa tänäänkin.
Olemme joko uskossa, mikä on ylistettävä asia,
mutta myös jumalattomat ”JUMALA” TUNTEE KAUKAA.

Mutta minusta vaan tuntuu, että HÄN TUNSI VANHURSKASTEN TIEN,
NIIN KUIN JUMALATTOMlEN TIEN,
ennen kuin vielä kumpaakaan oli olemassa.
”SILLÄ HÄN ITSE ON VANHURSKAS”.
ViestiLähetetty: 26.04.2017 17:00
Ilo Herrassa ei ole ilo maailmassa

isäni kirjoitti:
MUTTA JUMALA ON KAIKKIEN IHMISTEN JUMALA.
JA LÄHELLÄ JOKAISTA. HÄN ON LÄHELLÄ JUMALATONTA.
EI SIKSI, että Hän tahtoisi hukuttaa sinut; vaan siksi, että Hän tahtoo pelastaa sinut.
Sillä jos sinä mil­loinkaan haluat JUMALAN YHTEYTEEN,
TÄYTYY SEN TAPAHTUA TÄSSÄ ELÄMÄSSÄ.
SILLÄ MAAN PÄÄLLÄ JUMALA MAKSOI MEISTÄ LUNASTUSHINNAN,
ja osti meidät va­paiksi maailman orjuudesta.
Ja vapautti meidät sen syntikahleista JUMALAN LASTEN VAPAUTEEN
palvelemaan elävää Jumalaa.

Me puhumme hyvin mielellämme ihanasta pelastuk­sesta,
ja on syytä ja oikein niin sanoa,
mutta – on mielestäni aiheetonta kuvailla uskon elämää
väärällä tavalla riemukkaaksi ja ihanaksi,
sillä se on ennen kaikkea myös kieltäymysten ja koetus­ten tie.
Ja se on otettava huomioon ja pidet­tävä mielessä:
Että ILO HERRASSA ei ole ILO MAAILMASSA.

Ilo Herrassa on iankaikkinen, ja se on iloa AINA.
OLI sitten ILO TAI MURHE.
Mutta mitenkä sen sanoisi ja us­kaltaa sanoa.
Ainakin pitäisi sanoa viisaasti!

Sillä toisinaan tuntuu siltä,
että monen uskos­sa on paljon omaperäistä intoa
ja esiintymisen halua ja halua tulla huomatuksi,
joka ei taida niinkään olla JUMALASTA LÄHTÖISIN.

ON MONIN VERROIN RIKKAAMPAA ETSIÄ JUMALAN KUNNIAA
KUIN OMAA KUNNIAANSA.

Me ihmiset erehdymme, mutta Jumala ei erehdy.
Ja siksi pitäisi oppia tekemään korjaukset varovas­ti, Sanan mukaan,
eikä virheittemme mukaan.
Ja ottamalla huomioon,
että silmissämme voi olla niin kutsuttu taittovirhe, joka pitäisi korjata.
Et­tä oppisimme näkemään Raamatun kirjoituksina, ei­kä kirjaimina.

Raamattu ei ole aapinen vaan oppikirja.
Ei tehty maan päällä – kirjoitettu kylläkin,
mutta sana on Jumalasta ja Jumalan,
joka suunsa sanalla on kaiken tehnyt.
Ja vahvistanut, niin että ne pysyvät NIINKUIN HÄN ON NE ASETTANUT.

Se mikä muuttuu, se on pantu muuttumaan ALUSTA asti,
ja sen muuttumisen huomaa tekijä,
ja tekijä ymmärtää sen merkityksen, sillä Hän itse tekonsa tarkasti.

Jumalalle minun ei tarvitse esitellä omia tekojani.
Hän tuntee "ne" omistaan.
Tämä kirjoittaminenkin on joko hänestä tai minusta itsestäni.
Ja jos se on minusta, niin ei se ole muuta kuin Hänen sanansa sotkemista.
Mutta olen pannut tekoni kaikki, joita en itse tunne,
Hänen kasvojensa tutkittavaksi.
Sillä Hän on elävä Jumala ja kaikkialla lähellä oleva!

ViestiLähetetty: 04.05.2017 07:41
Iankaikkisen Jumalan iankaikkiset lupaukset

Isäni kirjoitti:
Minut pysäytettiin ja tehtiin toimettomaksi kerran,
mutta en minä sitä pahoittele enää.
Sillä se ehkä oli Jumalan tahto, vaikka en sitä silloin ymmärtänyt.
Nyt tuskin on ketään kieltämässä, ja kun jos, HERRA TARTTUU
KÄTEENI, JA SANOO: ”LOPETA”, NIIN SE loppui siihen. Mutta siihen
asti en voi toimettomana pysyä.

Minulla ei ole mitään ketään vastaan, vaan siunaan kaikkia uskovaisia
kaikkialla, niin seurakunnissa ja eri yhteisöissä, kuin yksityisiä kilvoittelijoita,
että totisia hapuilijoitakin……………….

JA RUKOUKSENI ON JA TULEE OLEMAAN, että HERRA – JOS AIKAA
VIELÄ ON, ANTAISI VIRVOITUKSEN AJAT,
niin että vielä ihmeet ja merkit seuraisivat, ja sairaat paranisivat.
”SE” OLISI SILLOIN SE, MITÄ VIELÄ MONET KAIPAAVAT JA EHKÄ
TOIVOSSA ODOTTAVATKIN.

Ja voi kun itsekin vielä saisin nähdä, että
Jumala on näkyvästi toimiva Jumala maan päällä.

Hän totisesti on Jumala,
niin maan päällä kuin taivaassa.
Tai koko oppi Jumalasta on todella
hämäystä, niin kuin monet nykyään tahtovat uskotella.

Mutta Jumala ei anna itseään pilkata. Vaikka se kyllä tässä elämässä
käy ja onnistuu, niin kuin kaikki muukin jumalattomuus.
Mutta kaikesta tulee loppu. Siitä mitä nyt on.
Ja jos ei näin olisi, NIIN JUMALAKAAN EI
VOISI OLLA IANKAIKKINEN, ja mitäs siihen sanotaan?

Iankaikkisuus on eteville saarnamiehille selittämätön ja käsittämätön totuus.
MUTTA SE on TOTUUS, johon uskotaan.
Ja jota ilman usko ei uskoa olekaan.
Sillä mihin me muuhun uskoisimme kuin IANKAIKKISEEN
JUMALAAN JA HÄNEN IANKAIKKISIIN LUPAUKSIINSA.

Vaikka meillä on avuntarpeita täällä alhaallakin ja monia murheita,
niin ne on kehotettu heittämään Hänen päällensä joka meitä rakastaa ja joka
on luvannut auttaa ja olla joka päivä meidän kanssamme. Ja taas kysymys:
Jos ei näin olisi ja ole, niin mitä me siihen sanomme muuta kuin kysymme:
Miksi ei ole? Onko Jumala kieltänyt lupauksensa?
Olisiko kysymykseen joku vastaamassa!
ViestiLähetetty: 16.05.2017 17:48
Syntyminen ja kasvaminen

Isäni kirjoitti:
Me tarvitsemme todellista taivasikävää,
ja silloin meidän kaipauksemme täytetään ylhäältä
ja saamme maistaa HENGEN HUNAJAA, TAIVAASTA TARJOTTUNA.

Siinä on se voima, jossa taas kuljetaan
USKON JA HENGEN VOIMASSA JALAT MAASSA, MUTTA MIELI TAIVAASSA.
JUMALAN JA KARITSAN VIITOITTAMAA TIETÄ SILMÄT TÄHYILLEN SIUNAUKSEN PILVIÄ.

Ei tähyillä enää lupausten merkkejä, vaan odote­taan lupausten täyttymistä:
Ylös ottamista, ja Yljän tuloa, JOKA EI VOI ENÄÄ OLLA KAUKANA.

JA VAIKKA JOKU EHÄTTÄIS HUOMAUTTAMAANKIN ”siitä ei kukaan tiedä”,
eikä tosiaan tiedäkään hetkeä,
niin kuitenkin sen, koska se on lähellä, sen HERRA KEHOITTI TIETÄMÄÄN SANOEN:
”TIETÄKÄÄ, SE ON OVEN EDESSÄ”.

Määrittelemään ei pidä kenenkään ryhtyä, niin kuin on monesti tehty.
Mutta rukoilla ja valvoa, olla valmiina,
se on JEESUKSEN kehotus jo opetuslapsille,
ja siksi olisikin hyvä ajatella mitä oike­astaan on valmiina oleminen tai valmiiksi tuleminen.

Mutta on selvää, että kun Jeesus kehottaa ole­maan, eikä tulemaan;
HÄN TODELLA TARKOITTAA USKOSSA OLEMISTA JA SIINÄ KASVAMISTA.

Kun ihminen tulee uskoon, hän on uskossa.
Ei us­kovaiseksi voi kukaan ruveta, vaan uskovaiseksi synnytään,
ja niin kuin luonnollisessa elämässä
niin syntymisen jälkeen alkaa välittömästi kasvaminen, ja se on tärkeää!

Kasvatus ja kasvaminenkin ovat taas asia erikseen.
Sillä eikö ”kasvatus” tarkoita ”opettamista”?
Ja siihenkin Jeesus kehottaa.
Mutta kääpiö on ai­na kääpiö oli hän vaikka kuinka korkeasti oppi­nut.

Luonnollisessa elämässä on näin, mutta on erotettava se tosiasia,
että hengellinen ihminen ei ole enää luonnollinen ihminen,
jos on syntynyt hengestä.
SILLÄ SE, MIKÄ HENGESTÄ ON SYNTYNYT, SE ON HENKI,
mutta mikä lihasta on syntynyt se on lihaa.

Nykyään saa kuulla jos jonkinlaista opetusta,
ja kuinka kirjava mahtanee olla opiskelijoitten joukko,
jotka opiskelevat jotain erikoista,
jota ehkä paremminkin voisi nimittää
jumal-ideaksi kuin jumaluussopiksi
(jumaluustieteeksi, joka ei perustu millään muotoa Jumalaan ja Ju­malisuuteen),
josta myös löytyy vaikka mitä.
Mahtaneeko monilla ihmisillä olla sellainen käsitys,
että usko Jumalaan on vain ihmisten omaa keksimää?

Jumalasta on hahmoteltu sellainen kuva,
joka hyvin sopisi pöyhkeilevän aapiskukon rinnalle lasten aapiseen.

Ja josta voisi luulotella lapsi-ikäisille mitä vaan.
Muistan itse, kuinka narrattava lapsena olin.
Kun aapisen välistä löytyi penni tai viisipenninen,
niin kävin näyttämässä mitä kukko taas oli tiputellut.
Ja vaikka hyvin ymmärsin,
että ei se paperiin piirretty kukko munia voi,
niin ihan leikisti vaan olin uskovinani.
Ja tepsihän se aapiskukkoon, vaikka vähän laiska oli munimaan.
ViestiLähetetty: 04.10.2017 11:12
Evankeliumi on Jumalan voima, pelastukseksi jokaiselle, joka uskoo.

Isäni kirjoitti:
Mutta nyt olen jo vanhuusiässä, ja saan uskoa siihen Jumalaan,
joka on tehnyt tämän suuren ja kauniin, "ihmeellisen maan"
ja hehkuvan ja ihmeellisen auringon, loistavan kuun ja tähdet
ja sen ylle äärettömän "tutkimattoman" äärettömyyden,
Jossa Hän itse asuu ja jossa on Hänen kirkkautensa valtaistuin.
Jota ei ole nähnyt kuin ”HÄN" joka sanoo Jumalaa Isäksensä.
Josta juutalaiset kauhistuivat ja vainosivat ristille asti odotettua Messiastaan.
Koska he eivät käsittäneet,
että ihmisen muotoinen ja neitsyestä syntynyt voisi olla Jumalan Poika.

Kyllä juutalaisilla tietenkin oli tieto Raamatun kirjoituksista.
Mutta kun he eivät oppineet Jumalaa tuntemaan, eivät he myös tunteneet Hänen Sanaansa.
Kyllä he Jumalaan uskoivat, mutta kun he eivät kysyneet Hänen tahtoaan,
he tekivät kaiken oman ymmärryksen mukaan.
Ja lihan mieli oli turmeltunut niin kuin se on tänä päivänä.

Ihminen tunsi oman luonteensa ja synnin syylli­syyden, josta ensimmäinen ihminen jo kärsi.
Ja Kain yrittäessään lepyttää Jumalan joutui veritekoon.
Ja siitä asti on Jumala kärsinyt nois­ta verisistä uhreista. Koska Hän muuten olisi joutunut hävittämään hurskaatkin maanpäältä (1 Moos 6:8) .

Jumala tunsi synnin syvyyden, sen vakavuuden ja sen murtamattomat kahleet.
Ja ne tietää myös saatana.

Jos perkele ei olisi tuntenut mahdollisuuksiaan, se ei suinkaan olisi tehnyt sitä, minkä se teki.
Mutta tuo paratiisin murhetapahtuma todistaakin vahvasti,
että Jumalaa vastaan ei kannata ryhtyä, ei suurten, ei pienten, ei heikon, niin kuin ei vahvankaan.
Sillä Jumalan viisaus ja voima on ylempänä kaikkia muita,
ja Hän on ottanut KAIKKI HUOMIOON ENNEN KUIN HÄN MITÄÄN PANI ALULLE
JA HÄN OTTI HUOMIOON JO VIHOLLISENSAKIN ENNEN KUIN TÄMÄ OLI OLEMASSA.

Mutta sen tiesi vihollinen, että Jumala on totinen ja vakaa Jumala, sanoissaan ja teoissaan.
Ja että se, minkä hän Jumalana sanoo, on totta.
Ja niin ollen saatana valehteli suoraan ihmiselle: Ette suinkaan kuole.

Mutta ei tämä ole mikään mennyt ja historiaan jäänyt tapaus, eikä sattuma.
Vaan vihollisesta on tullut myös vai­mon ja hänen siemenensä vainooja,
ja siksi on siunattua ja tärkeää, että me uskoisimme Juma­lan sanaan
ja ymmärtäisimme sen omaksi pelas­tukseksemme.
Sillä meitä ei kehoteta tutkimaan menneisyyden historiaa, että pelastuisimme.
Vaan uskomaan evankeliumi, joka on Jumalan voima, pelastukseksi jokaiselle, joka uskoo.
Ei kaikille jotka kuulevat vaan niille, jotka uskovat.
ViestiLähetetty: 18.05.2018 09:07
Usko Jumalaan on uskomista Hänen Sanaansa.

Isäni kirjoitti:
Usko on niin ihmeellinen asia, että sitä on vaikea käsittää,
ja siitä puhutaan paljon ja se lausutaan usein,
mutta sen merkitystä ei ole helppo ymmärtää.

Jeesus puhui paljon us­kosta ja lausui tuon sanan hyvin useasti,
ja koko hänen valtasuuruutensa perustui uskoon.

Ja hän uskoi ISÄÄNSÄ JUMALAAN, eikä omaan itseen­sä.
Me ihmiset kohdistamme hyvin helposti uskomme, aivan kohteettomaan pisteeseen
vain sanomalla ”kyllä minä uskoisin”, ja niin poispäin,
mutta se tarkoittaa melkein samaa kuin, ”kyllä minä luuli­sin”.
Virallisessa uskontunnustuksessa kyllä lausutaan ”Minä uskon Jumalaan”,
mutta se on vähän kuin väärän valan teko, koska ei kuitenkaan uskota.

Sillä jos uskomme Jumalaan, on myös uskottava Sanaan,
joka on Jumalan suusta lähtenyt.
Ja koko Jumalakokonaisuus perustuu siihen.
Niinkuin on TAIVAS JA MAA NIMITETTY JUMALAN TYÖKSI,
NIIN NE OVAT HÄNEN TEKONSA KOKONAISUUS,
JOSSA TOISTA EI VOI EROTTAA TOISESTA,
VAAN NE OVAT JUMALAN SUUNNITELMISSA YHTÄ IANKAIKKISESTI.

Jumala on sanallaan tehnyt kaikki,
ja koska se on elävä sana joka tekee sen, minkä Jumala sanoo,
niin Sana on se Jumalan voima, joka toteuttaa Hä­nen tahtonsa,
ja jota ei kukaan muu voi käyttää, koska se on kuuliainen vain Jumalalle.
Johannes kirjoittaa Sanasta näin:

    ALUSSA OLI SANA,
    JA SANA OLI JUMALAN TYKÖNÄ,
    ja SANA OLI JUMALA.
    HÄN OLI ALUSSA JUMALAN TYKÖNÄ.
    Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan,
    ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
    Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten vaikeus.
    Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.
    (Joh 1:1-5)

Nämä muutamat jakeet, ymmärrettynä, sisältävät sellaisen rikkauden,
että jos sen kuka tahansa itsellänsä omistaa,
niin kuin omistetaan tallen­nettu pankkitili,
jonka voi kirjasta tarkistaa, niin sitä pitääkin useasti katsella,
että onko se mitenkään totta,
että minulla on sellainen o­maisuus talletettuna, ja kirjaan merkittynä.

Tässä maailmassa on köyhän ihmisen pankkikirja usein niin lähellä miinuslukemia,
että se herättää huolestumista.
Ainakin jos on tehnyt harkitsemattoman virheen,
niin joutuu ajattelemaan, miten saa vajautuman peitetyksi.
Mutta taivaan pankki on lupausten luottopankki, eikä ottopankki.
Ja jos sieltä jotain puuttuu, niin se ei ole pankin vaan tallettajan vika,
kun emme osaa tallettaa luottotilille.

Paluu Blogit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa