Minun piti aamulla kirjoittaa
S24-palstalle avaus otsikolla
Puhtaus.
Mutta sitten tuhrasin ajan siihen,
että keräsin
linkit viime aikoina tekemiini S24-aloituksiin.
Halusin varmistaa,
että en ole jo
herättänyt keskustelua aiheesta.
Mutta nyt kun luin avauksesi,
niin olen varma,
että se oli Herrasta,
että tuon pienen avauksen sinne teen.
Sinun upeassa avauksessasi on paljon asiaa.
Ja silti vähän palstamillimetrejä.
Monilla on tuollainen armoitus.
Minulta se puuttuu.
Nuo hengelliset vaatteemme saimme,
kun meissä tapahtui mielenmuutos,
niinkuin tuhlaajapojassakin.
Vanhemmalla veljellä
ei niitä ollut eikä niitä tullut.
Peltovaatteet päällä
jäi pihalle seisomaan.
Ne olivat hänen ylpeytensä.
Näin oli uskollisesti palvellut.
Mutta kääntymystä ei tapahtunut.
Isän suosio olisi pitänyt saada
ansiosta eikä armosta.
Jumalan Karitsa ristiinnaulittuna
antaa meille aiheen juhlaan.
Jeesuksen veri puhdistaa.
Ja syntinen jälleen nousta saa.
Tuo valkopesu on jatkuvaa.
Johannes (1 Joh 7:19) kirjoitti:
Mutta jos me valkeudessa vaellamme,
niinkuin hän on valkeudessa,
niin meillä on yhteys keskenämme,
ja Jeesuksen Kristuksen,
hänen Poikansa, veri
puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
Jos sanomme,
ettei meillä ole syntiä,
niin me eksytämme itsemme,
ja totuus ei ole meissä.
Jos me tunnustamme syntimme,
on hän uskollinen ja vanhurskas,
niin että hän antaa meille
synnit anteeksi
ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
Jos sanomme,
ettemme ole syntiä tehneet,
niin me teemme hänet valhettelijaksi,
ja hänen sanansa ei ole meissä.
Kun luen viestisi
ja tuon Johanneksen johdannon
ensimmäiseen kirjeeseensä,
niin minulle on täysin selvää,
että Sinä kuulut siihen sarjaan,
jonka vaatteiden
jatkuva puhdistus on kunnossa.
Me olemme jo valkeus Herrassa.
Mutta toki tosi on sekin,
että me saamme aikanaan
pukeutua katoamattomuuteen.
Savimajamme vaihtuu
taivaallisen majaan.
Mutta jo nyt me olemme
riisuneet vanhan ihmisen tekoinensa.
Paavali (Kol 3:3-10) kirjoitti:
Sillä te olette kuolleet,
ja teidän elämänne
on kätkettynä Kristuksen kanssa
Jumalassa;
kun Kristus, meidän elämämme,
ilmestyy,
silloin tekin hänen kanssaan
ilmestytte kirkkaudessa.
Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne:
haureus, saastaisuus, kiihko,
paha himo ja ahneus,
joka on epäjumalanpalvelusta,
sillä niiden tähden tulee Jumalan viha,
ja niissä tekin ennen vaelsitte,
kun niissä elitte.
Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki:
viha, kiivastus, pahuus,
herjaus ja häpeällinen puhe suustanne.
Älkää puhuko valhetta toisistanne,
te,
jotka olette riisuneet pois
vanhan ihmisen tekoinensa
ja pukeutuneet uuteen ...
Ja kun tämä on
Jumalan Sanan ilmoitus,
niin mikä minä olen
vastaan väittämään.
Joten,
kun tulee halu täräyttää,
niin ei muuta kuin
pieni rauhoittava sana
kalamoksen kiivaasti hakkaavaan
sydämeen:
No way!
Sillä varmaa on,
että tuolla tiellä minä häviän aina,
kun en kerran sillä kilparadalla enää ole.
Jos astun nyrkkeilykehään,
niin sillä silmäräpäyksellä
olen kanveesissa.
Muuten.
Minä ymmärrän niin,
että Aadamilla ja Eevalla
oli nuo valkeuden vaatteet.
Mutta kun Aadam
söi kielletyn hedelmän,
niin tuo kirkkaus
riisuttiin alastomuudeksi.
Ja niin tarvittiin peittäminen (sovitus).
Verinen vaippa peitti alastomuuden.
Ja sen kanssa mennään perille asti.