Kuinka kauan?

[עֵד]

Otin puhtaan lautasen, vaikka aihetta on jossain määrin käsitelty jo, nimittäin raamatullista ajan määrettä/määreitä.

Vastasyntyneen kohdalla lohdutetaan vauva-arkea aloittelevaa, kuinka ne vuodet kuluvat niin äkkiä, ja asianosaisen valvoessa yöllä huokaistaan, kun olisi jo aamu.

Otollinen aika, sopiva ja sopimaton aika ja tietenkin lopun aika ynnä ahtaat ja vaikeat ajat kertovat tietystä hetkestä tai ajanjaksosta.

Niinikään Hän, Herramme, on itse sanonut

Ei ole teidän asianne
tietää aikoja eikä hetkiä,
jotka Isä oman valtansa voimalla
on asettanut

Kyselenkin itseltäni, millaista aikaa minä elän, mihin aikani käytän, mitä seuraan, mitä odotan ja olenko valmis?

[kalamos]

Kiitos kun otit puhtaan lautasen.
Minulle teettää aina paljon töitä,
jos joku ammentaa vaikka jälkiruokaa lautaselle,
josta on syöty pääruoka.

Lainauksesi Raamatusta oli Jeesuksen vastaus kysymykseen:

Herra,
tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat
Israelille valtakunnan?

Tältä pohjalta sijaintiamme aikajanalla
voidaan tarkastella muun muassa Hesekielin kirjan pohjalta

Mutta nyt tässä ketjussa kysyisin,
mitä vastaat itsellesi asettamiisi kysymyksiin.

[עֵד]

Taidan olla vasta itsetutkistelun asteella. Aikaikkuna hahmottuu usein jälkeenpäin, jolloin voi tyynesti todeta 'kaikella on aikansa'.

Millaistahan on olla ilman aikaa? Onko ikuisuuden tila (taivaassa) jotenkin jaksotettu?

[Jukka]

Jäin pohtimaan opettaako Raamattu, että on olotila ilman aikaa? Tai opettaako Raamattu, että ikuisuuden tila on jaksotettu? Kerrotaanko Raamatussa tällaisista asioista?

[עֵד]

Muistan vain jonkun joskus ihmetelleen, miten taivaassa on aikaa käydä läpi jokaisen ihmisen asiat viimeisellä tuomiolla, johon toinen totesi, että se ei ole ongelma, kun taivaassa ei ole 'aikaa', vaan siellä on ikuisuus.

Jaksotuksella hain jotakin sellaista, mitä täällä maan päällä kutsumme päiväksi tai yöksi, viikoksi tai kuukaudeksi jne. Raamatun sana 'eikä yötä ole enää oleva' kertoo jotakin. Tarkoitetaanko sillä sitten pimeää yötä vai synnin yötä, en tiedä.

[Jukka]

Muistan vain jonkun joskus ihmetelleen, miten taivaassa on aikaa käydä läpi jokaisen ihmisen asiat viimeisellä tuomiolla, johon toinen totesi, että se ei ole ongelma, kun taivaassa ei ole 'aikaa', vaan siellä on ikuisuus.

Tästä asiasta ei lienee kannata tehdä 'kovin suurta ongelmaa tai numeroa'. Iankaikkisuus kätkee sisäänsä monia asioita, joista emme osaa sanoa mitään lopullisen varmaa täällä ajassa eläessämme.

Ilmeisesti seuraava raamatunpaikka viittaa tuomioihin

Loppusana kaikesta,
mitä on kuultu, on tämä:

Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä,
sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.
Sillä Jumala tuo kaikki teot tuomiolle,
joka kohtaa kaikkea salassa olevaa,
olkoon se hyvää tai pahaa.

Jeesus kertoi tuomioista paljon, mm tällaisen yksityiskohdan

Mutta minä sanon teille:
jokaisesta turhasta sanasta,
minkä ihmiset puhuvat,
pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä

Jaksotuksella hain jotakin sellaista, mitä täällä maan päällä kutsumme päiväksi tai yöksi, viikoksi tai kuukaudeksi jne. Raamatun sana 'eikä yötä ole enää oleva' kertoo jotakin. Tarkoitetaanko sillä sitten pimeää yötä vai synnin yötä, en tiedä.

Se mitä olen tällä sanonnalla ymmärtänyt Raamatun ilmoituksesta, merkitsee minulle, että synnin yötä ei ole enää oleva niille, jotka ovat katsottu arvollisiksi iankaikkiseen elämään.

[kalamos]

Ikuisuutta kuvataan VT:n sivuilla erityisesti sanalla olam
Toinen tärkeä sana aikajaksolle VT:ssa on ad
Olam tarkoittaa itse asiassa vain salaista/kätkettyä.
Kumpikaan ei varsinaisesti tarkoita mitään alutonta tai päättymätöntä.
Ikuisuus ei siis ole yksi päättymätön suora ilman jaksoja.
Uuden Testamentin puolella käytetään sanaa aion
Se tarkoittaa aikakautta/aikajaksoa.

Esimerkiksi kun Raamatun aivan viimeisillä riveillä
kerrotaan meidän ihmisten tehtävästä ikuisuudessa,
niin sanotaan:

he hallitsevat aina ja iankaikkisesti

Kirjaimellisemmin tämän kohdan kääntää Saarisalo:

Saarisalo

hallitsevat mailmanajasta mailmanaikaan

Alkutekstissä lukee tus aionas ton aionon

Me siis tulemme hallitsemaan aikakaudesta aina uuteen aikakauteen.
Mikään tylsä tai toimeton tulevaisuus ei edessämme siis ole.

[Jukka]

Esimerkiksi kun Raamatun aivan viimeisillä riveillä
kerrotaan meidän ihmisten tehtävästä ikuisuudessa,
niin sanotaan:

he hallitsevat aina ja iankaikkisesti

Kirjaimellisemmin tämän kohdan kääntää Saarisalo:

Saarisalo

hallitsevat mailmanajasta mailmanaikaan

Alkutekstissä lukee tus aionas ton aionon

Me siis tulemme hallitsemaan aikakaudesta aina uuteen aikakauteen.
Mikään tylsä tai toimeton tulevaisuus ei edessämme siis ole.

Tahdon tässä muistuttaa -nyt kun palstalla esiintyy kohtalaisen runsaasti alkuteksteistä poimittuja sanoja ja sanontoja- että Uuden Testamentin kieli Κοινὴ Ἑλληνική (koiné helléniké eli yhteinen kreikka), ei ole helppo eikä läheskään aina vain yhdellä tavalla selitettävissä ja ymmärrettävissä oleva kieli. Sanoilla voi olla monia eri merkityksiä tai merkitysvivahteita riippuen siitä yhteydestä, missä ne esiintyvät (ts. konteksti jossa jokin tietty asia tapahtuu tai mainitaan; ympäristö, tausta ja olosuhteet jotka vaikuttavat tapahtumaan, mukaanlukien tässä seemiläinen kulttuuri ja Raamatun historia).

Kieliasiantuntioiden mukaan kreikan kielen voimakkain ilmaisu iankaikkisuudesta on εις τους αιωνας των αιωνων (eis tús aiónas tón aiónón). Useimmissa tekstilaitoksissa se käännetään kuten suomalaisessakin Raamatussa ”aina ja iankaikkisesti”. Jaakon käännöksessä ”for ever and ever”, Svenska bibeln 1917 ”i evigheternas evigheter” ja Latin Vulgatassa ”in saecula saeculorum”. Aapeli Saarisalo kääntää sen UT:sta laatimassaan käännöksessä ”maailmanajasta maailmanaikaan”. Tämä on tietenkin hyvä käännös, mutta ei juurikaan avaa sanan αιων (aión = aika, aikakausi, ajanjakso, maailmanaika, iäisyys) moninaista merkitystä. Ilmaisu maailmanajasta maailmanaikaan voi mielestäni jopa hämärtää Raamatun kokonaisvaltaista iäisyys- ja iankaikkisuuskäsitettä, vaikkakin se nostaa esille ajatuksen, että iankaikkisuus ei ole ajaton olotila.

Otan tähän jatkoksi lähipäivinä jonkun tutun raamatunkohdan, joka voidaan kääntää useammalla eri tavalla. Sen jälkeen ”puhun ja kirjoitan vain suomeksi”. Minulla kun ei ole riittävää osaamista alkutekstien kääntämiseen ja arvioimiseen. Esittämäni raamatunkohdat ovat vanhan kreikankielen asiantuntioiden laatimia ja ilmoitan lähteet.

Nyt lienee aika mennä levolle. Hyvää yötä, Jeesus myötä.

[kalamos]

Siis alkutekstissä on kaksi kertaa sana aion,
ja silloin täydellisessä käännöksessä on tietenkin samoin,
niinkuin esimerkiksi AS:n käännöksessä on kaksi kertaa
sanaa maailmanaika.

Aapeli Saarisalon käännös on nimenomaan käännös ei tulkinta.
Siksi se on minulla avattuna ruudulla aina, kun täällä kirjoittelen.

Samoin minulla on ruudulla aina avattuna UT:n interlineaari,
jossa näkyy järjestyksessään jokainen alkutekstin sana
kirjoitettuna, äännettynä ja käännettynä.

εις τους αιωνας των αιωνων (eis tús aiónas tón aiónón)
on tuossa interlineaarissa käännetty kirjaimellisesti:
aikakausiin aikakausien

Nyt nuo molemmat aion-sanat ovat alkutekstissä
tässä ilmaisussa monikkomuodossa,
ja monikkomuodossa oleva aion tarkoittaa myös maailmaa.

Ja niin Aapeli Saarisalon käännös on kyllä todella hyvä käännös
ottaen huomioon tuon sanan koko merkityksen:
maailmanajasta maailmanaikaan

Ikuisuus merkitsee uusia aikoja ja uusia maailmoja,
ja me tulemme hallitsemaan näitä maailmoja,
niinkuin ihmiselle alunperinkin annettiin tehtäväksi
hallita tätä yhtä pientä planeettaa.

[Jukka]

Vastaus veljelleni Kalamokselle hänen viestiinsä Kuinka kauan To Heinä 09, 2015 8:34 am

Jotta väärinkäsityksiltä vältytään, niin kerron tässä kaikille, että olen pitänyt ja pidän itämäisten seemiläisten kielten edesmennyttä professori Aapeli Saarisaloa yhtenä merkittävimpänä opettajanani. Siunattu olkoon hänen muistonsa ja työnsä. Lienee olen lukenut useimmat hänen kirjansa ja raamatunkäännöksensä sekä myös hänen tyttärensä kirjat.

Aapeli Saarisalo oli maailmanlaajuisestikin arvostettu ja tunnustusta saanut kielitieteilijä ja argeologi. Koska minulla ei ole kykyjä (eikä tarvetta) arvioida hänen käännöstöitään, niin totean vain, ettei hänkään johdonmukaisesti kääntänyt iankaikkisuuskäsitettä aina samoin kuin UT:ssa laatimassaan laitoksessa (esim. kääntäessään VT:n kirjoituksia Septuagintasta suomeksi). Siellä hän käänsi esimerkiksi käännöksemme "iankaikkisesta iankkiseen" sanoin "iäisestä iäiseen" eikä "maailmanajoista maailmanaikoihin".

Yritän lähitulevaisuudessa saada tähän jatkoksi raamatunkohtia, joita voidaan kääntää ja ymmärtää eri tavoin, lähtökohdista riippuen. Lopuksi tulemme varmasti huomaamaan, että lopputuloksena ne tulevat tukemaan toisiaan ja rikastuttamaan Sanan tuntemustamme. Nyt juuri aika ei siihen riitä. Ymmärrettähän, etten ole enää töissä vaan eläkkeellä - ja silloin ei aika meinaa millään riittää kaikkeen, mitä haluaisi tehdä. En oikein ymmärrä tätä, mutta siltä se näyttää.