jatkuvasti sen jännitteen,
mikä vallitsee esimerkiksi
juutalaisten ja pakanoiden välillä.
Tämä jännite jatkui usein,
vaikka pakanat olivat tulleet
uskoviksi samaan Jumalaan
kuin juutalaisetkin.
Tuo suoranainen suurjännite
tulee esiin myös
Paavalin evankeliumissa
eli kirjeessä roomalaisille
alusta loppuun saakka.
Ja ohjeistus niin juutalaisille
kuin pakanauskoville kuuluu:
Paavali (Room 15:5) kirjoitti:
olisitte yksimieliset keskenänne
Se vaatii
kärsivällisyyttä ja samaa mielenlaatua
kuin Jumalalla on meihin.
Se on mahdollista taustoista huolimatta,
kun olemme mielenmuutoksen kautta
syntyneet uudesti Hengestä
Kärsivällisyyden ja Lohdutuksen Jumalan
lapsiksi,
ja meillä on nyt Kristuksen mieli.
Paavali (Room 15:5) kirjoitti:
Mutta
kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala
suokoon teille,
että olisitte yksimieliset keskenänne,
Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan
Tämä päämäärä ei toteudu,
jos emme ole Isämme kaltaisia
eli rakasta Hänen lapsiaan niinkuin
Jumalakin heitä Rakastaa.
Rakkaus on pitkämielinen eli kärsivällinen.
Paavali luetteleekin
Jeesuksen ominaisuuksia Korinttolaisille,
kun kertoo Rakkaudesta,
joka on pitkämielinen eli kärsivällinen.
Jos Jumala lapsi ei tätä ole,
niin hän ei myöskään ole
astia jaloa käyttöä varten.
Kun Paavali jatkaa
Rakkauden ominaisuuksien kuvausta,
niin heti toisena on
Lempeys.
Alkutekstin sana,
joka on käännetty lempeydeksi,
viittaa siihen,
että olemme käyttökelpoisia.
Rakastava Isä ei latista lapsiaan.
Hän on heitä kohtaan
pitkämielinen ja lempeä
eli
kärsivällinen ja lohduttava/rohkaiseva.
Ja tällaisia meidänkin tulisi olla,
jotta olisimme käyttökelpoisia astioita.
Kärsivällisyys ei ole helppo asia.
Se tietää kärsimystä.
Tällä foorumilla on nimimerkki
Hypomenoo.
Ja voi kuinka
rakkaudellista ja lohduttavaa
tekstiä Hypomenoo kirjoittaa.
Tuossa jakeessa,
jossa puhutaan yksimielisyydestä,
joka on mahdollista
Kärsivällisyyden Jumalan
sen meille antaessa,
käytetään juuri tuota sanaa
hypomenoo.
Me olemme
Kärsivällisyyden Jumalan lapsia,
ja siksi meidänkin pitäisi olla kärsivällisiä.
Kärsivällisyys on
kirjaimellisesti kääntäen
taakan kantamista.
Ja tuo luku alkaakin
kehotuksella taakan kantamisesta.
Paavali (Room 15:1) kirjoitti:
Mutta meidän, vahvojen,
tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia,
eikä elää itsellemme mieliksi.
Siis jos haluamme olla
käyttökelpoisia astioita,
niin me emme voi elää
itsellemme mieliksi.
Paavali (Room 15:2) kirjoitti:
Olkoon kukin meistä
lähimmäiselleen mieliksi
hänen parhaaksensa,
että hän rakentuisi.
Ja juuri näin Kristus toimi.
Ja meillä on etuoikeus
toimia Hänen mielenlaatunsa mukaisesti.
Paavali (Room 15:3) kirjoitti:
Sillä ei Kristuskaan
elänyt itsellensä mieliksi,
vaan niinkuin kirjoitettu on:
"Niiden herjaukset,
jotka sinua herjaavat,
ovat sattuneet minuun".
Paavali lainaa Messiaanista Psalmia 69,
Herran Kärsivän Palvelijan rukousta.
Paavali (Room 15:4) kirjoitti:
Sillä kaikki,
mikä ennen on kirjoitettu,
on kirjoitettu meille opiksi,
että meillä kärsivällisyyden
ja Raamatun lohdutuksen kautta
olisi toivo.
Sama rukous,
jonka Daavid rukoili,
on meidänkin rukouksemme,
jos meillä on Kristuksen mieli
ja olemme osalliset Kristuksen kärsimyksistä.
Silloin me olemme osalliset
myös lohdutuksesta.
Silloin me voimme Kristuksen lailla
kantaa toisten taakkoja,
ja olla lohdutuksena myös muille.
Ja silloin lopputuksena
on automaattisesti yksimielisyys:
Paavali (Room 15:5-6) kirjoitti:
Mutta
kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala
suokoon teille,
että olisitte yksimieliset keskenänne,
Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan,
niin että te yksimielisesti
ja yhdestä suusta
ylistäisitte Jumalaa
ja meidän Herramme
Jeesuksen Kristuksen isää.
Tässä Rakkauden ja ylistyksen ilmapiirissä
ei ole mahdollsta muu kuin
yksimielisyys Kristuksen mielen mukaan.
Kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumalan lapsina,
me emme missään tapauksessa lisää
toisten Jumalan lasten taakkoja kinasteluilla
vaan aivan päinvastoin
kevennämme niitä lempeydellä
niinkuin lohdutuksen Jumala tekee.
Kohtelemme lähimmäisiämme
samalla hoivalla kuin
Taivaan Isä lohduttaa lastaan.
Paavali (Room 15:7) kirjoitti:
Hoivatkaa sentähden
toinen toistanne,
niinkuin Kristuskin
on teidät hoivaansa ottanut
Jumalan kunniaksi.
Olimme sitten ympärileikattuja tai pakanoita,
niin muistakaamme,
että Jeesus oli ympärileikattu.
Pelastus on juutalaisista eli ympärileikatuista.
Paavali (Room 15:8) kirjoitti:
Sillä minä sanon,
että Kristus on tullut
ympärileikattujen palvelijaksi
Jumalan totuuden tähden,
vahvistaaksensa isille annetut lupaukset
Näin Paavali on päässyt loppusuoralle
saattaakseen yksimielisyyteen
juutalaiset ja pakanat.
Paavali (Room 15:8) kirjoitti:
mutta että pakanat
laupeuden tähden
ovat ylistäneet Jumalaa,
niinkuin kirjoitettu on:
"Sentähden minä ylistän sinua
pakanain seassa
ja veisaan kiitosta sinun nimellesi".
Paavali lainaa nyt
Daavidin Messiaanista Psalmia 18.
Jeesuksen ristinkuolema
ja ylösnousemus täytti
kaiken Vanhan Liiton ennustukset,
ja nyt Uudessa ja paremmassa liitossa
me pakanatkin saamme olla osallisia.
Emme kuitenkaan saa missään tapauksessa
jotenkin vähätellä juutalaisia.
Päinvastoin meidän tulee iloita heistä.
Pelastus on lähtöisin heistä.
Ja tämä Pelastus on meidän yhteinen
ylistyksen aiheemme.
Paavali (Room 15:10) kirjoitti:
Ja vielä on sanottu:
"Riemuitkaa, te pakanat,
hänen kansansa kanssa".
Siis Israel on Jumalan kansa.
Mutta me pakanat kiitämme Herraa,
ja saamme panna toivomme Häneen.
Paavali (Room 15:12) kirjoitti:
Ja myös Esaias sanoo:
"On tuleva Iisain juurivesa,
hän,
joka nousee hallitsemaan pakanoita;
häneen pakanat panevat toivonsa".
Paavali on puhtaasti
Vanhan Testamentin Kirjoitusten avulla
saattanut Rooman uskovat,
- juutalaiset ja pakanat -
yksimielisyyteen,
joka johtaa todelliseen
iloon ja rauhaan Herrassa.
Paavali (Room 15:13) kirjoitti:
Mutta toivon Jumala
täyttäköön teidät
kaikella ilolla ja rauhalla
uskossa,
niin että teillä olisi runsas toivo
Pyhän Hengen voiman kautta.
Ja nyt Paavali voi jättää
Rooman uskovat Herran haltuun,
joka vaikuttaa heissä yksimielisyyttä.
Paavali (Room 15:14) kirjoitti:
Veljeni,
minä kyllä olen varma teistä,
että te jo ilmankin
olette täynnä
hyvyyttä ja kaikkinaista tietoa,
niin että myös kykenette
neuvomaan toinen toistanne.
Jäljellä on enää loppusanat.
Mutta sitten vielä
kirjeen aivan viimeisillä riveillä
Paavali palaa tähän yksimielisyyteen
tai paremminkin erimielisyyteen.
