Älä ole kerkeä panemaan käsiäsi kenenkään päälle

Kääntyminen, Uudestisyntyminen, Kaste, SRK, Jumalan Valtakunta
ViestiLähetetty: 15.08.2018 18:30
Hebrealaisille kirjoittava hebrealainen mainitsee opin
:bible3: kätten päällepanemisesta :bible3: yhdeksi alkeisopiksi.

Mutta varsinaisesti haluan nyt herättää keskustelua
Paavalin ohjeistuksesta Timoteukselle.
Onkohan seuraavassa
yksi vai kaksi vai kolme kehotusta.

:bible:
Paavali (1 Tim 5:22) kirjoitti:Älä ole liian kerkeä panemaan käsiäsi kenenkään päälle,
äläkä antaudu osalliseksi muiden synteihin.
Pidä itsesi puhtaana.


Eli voiko ihminen saastua
ja tulla osalliseksi toisen synneistä,
jos laittaa kädet tämän päälle?
Näin ehkä voisi olla riivatun ihmisen kohtaamisessa?
LainaaIlmoita tämä viesti
ViestiLähetetty: 16.08.2018 17:40
Ymmärrän tämän niin, että ei synneistä osalliseksi tulla jos käsi laitetaan toisen päälle, ellei se jonka puolesta rukoillaan ole syntinen joka ei edes halua ja yritä tehdä parannusta. Kätten päälle laitto kun on uskon teko jossa Jumalan voima ilmenee ja jos liian kerkiästi ollaan käsiä laittamassa toisten päälle niin tulee vaara että siunataan synnintekijää tai rukoillaan syntisen puolesta joka ei edes halua tehdä parannusta ja silloin kätten päälle laittaja syyllistyy tietämättään synnin suosimiseen ja Jumalan Sana voi joutua täten pilkatuksi. Syntistä tulee nuhdella, ei hyväksyä sitä syntiä. Jumalan voima tuli kätten päälle laittamisen kautta ja näin ei käy jos rukoiltava on epärehellinen ja haluaa jatkaa syntielämää ja on edelleen vaikka avoimesti tai salaa saatan palvoja tai saatanan eksyttämä ja sen vietävissä, eikä ole aitoa katumusta, eikä aitoa parannuksen tekoa.

Riivattu voi myös hyökätä siinä tilanteessa, ellei sitä ole ajettu ensin pois Jeesuksen Kristuksen nimessä ja sovintoveressä uskon aukotoriteetillä käskien. Jos rukoiltava on riivattu ja hän ei halua ottaa Jeesusta vastaan, niin riivaajan ulos ajaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa tulee puhdistettuun asuntoon joukko entistä pahempia riivaajia. Siksi on tärkeätä evankelioida ja rukoilla pelastusrukous. Jos riivaaja tai riivaajat estää riivattua ottamasta evankeliumia vastaan ja Jeesusta sydämeen asumaan, on riivaaja tai riivaajat ajettava kuitenkin ensin pois. Heti perään olidi johdatettava uskon rukoukseen, jotta synnit pyyhitään pois ja Jeesus tulee Pyhän Hengen kautta sydämen valtaistuimelle ja silloin ei riivaajat pääse takasin. Riivatun päälle käsien laittoa en suosittele, ennenkuin se tai ne on käsketty ulos Jeesuksen Kristuksen nimessä ja sovintouhriveressä. Siunattu riivattu tai Jumalan voiman pyytäminen ruivatulle on väärä järjestys kuten on katumattomankin kohdalla.


Toivottavasti olen ymmärtänyt tämän oikein. Kukin vastaa Jumalan edessä omista synneistään, ei toisten. Synnin hyväksyntä on myös syntiä. Esim. julkisyntisen siunaaminen joka ei edes halua tehfä mielenmuutosta julkisyntiinsä. Ei sellaista saa tai tule siunata kätten päälle laiton kautta.
LainaaIlmoita tämä viesti
ViestiLähetetty: 17.08.2018 09:58
Edellä puhutaan seurakunnan vanhimmista.
Ja jotkut ymmärtävätkin niin,
että tuo käsien päällepaneminen tarkoittaisi
vanhimmistoon siunaamista.

Jälleen kerran tulemme siihen,
mitä Paavali korosti juuri Timoteukselle,
eli Jumalan Sanan oikeaan jakamiseen.

Minä ehkä laittaisin jakoviivan
edellä olevan vanhimmistoa koskevan osuuden
ja sitten tuon kätten päällepanemisen väliin.

Eli mielestäni tuossa, mistä nyt keskustelemme,
ei enää ole ollenkaan kysymys vanhimmistosta,
vaan uudesta pykälästä tai momentista.

Ja näkisin nuo kolme asiaa
kättenpäällepaneminen,
toisen synneistä osalliseksi tulemisen
ja itsensä puhtaana pitämisen
yhtenä pakettina.

Tuon paketin avaaminen olisi ehkä
hyvä alkaa tuosta keskimmäisestä.
Mitä tarkoittaa:
:bible3: älä antaudu osalliseksi muiden synteihin :bible3:
LainaaIlmoita tämä viesti
ViestiLähetetty: 20.08.2018 10:53
Tässä on kyseinen kokonaisuus:

:bible:
Paavali (1 Tim 5) kirjoitti:17 Vanhimpia, jotka seurakuntaa hyvin hoitavat, pidettäköön kahdenkertaisen kunnian ansainneina, varsinkin niitä, jotka sanassa ja opetuksessa työtä tekevät.
18 Sillä Raamattu sanoo: "Älä sido puivan härän suuta", ja: "Työmies on palkkansa ansainnut".
19 Älä ota huomioosi syytettä vanhinta vastaan, ellei ole kahta tai kolmea todistajaa.
20 Syntiä tekeviä nuhtele kaikkien kuullen, että muutkin pelkäisivät.
21 Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen ja valittujen enkelien edessä, että noudatat tätä, tekemättä ennakolta päätöstä ja ketään suosimatta.
22 Älä ole liian kerkeä panemaan käsiäsi kenenkään päälle, äläkä antaudu osalliseksi muiden synteihin. Pidä itsesi puhtaana.


Tässä jaksossa puhutaan selkeästi vanhimmista alusta loppuun.

Ensin (jakeet 17-18) opetetaan kunnioittamaan tehtäväänsä hyvin hoitavia vanhimpia.

Sitten (jakeet 19-21) opetetaan siitä miten tulee toimia jos joku syyttää vanhimpia jostakin, sekä siitä miten tulee toimia jos on todistettua että joku vanhin tekee syntiä.

Sitten (jae 22) kirjoittaja opastaa apostolia siitä, että hänen ei tule liian kevyesti ylipäätään asettaa ketään vanhimmaksi, koska apostoli on tietyllä tavalla vastuussa asettamastaan vanhimmasta. Ei tietenkään 100% vastuussa, koska vanhin voi myös esim langeta syntielämään. Mutta jos apostoli toimii ohi Jumalan tahdon asettaessaan vanhimmaksi sellaisen henkilön joka ei ole tehtävään sovelias, niin silloin tulee osalliseksi tämän synneistä. Kätten päällepanemisesta voisi pitää pitkän raamattutunnin, mutta lyhyesti tiivistäen yksi sen oleellisimpia merkityksiä UT:ssa on nimenomaan tehtävään asettaminen (esim Paavali ja Barnabas erotettiin apostolin tehtävään kätten päälle panemisen kautta).

Kummallista, että näin harvinaisen selkeä asiakokonaisuus koitetaan jakaa.
LainaaIlmoita tämä viesti
ViestiLähetetty: 20.08.2018 19:25
Kiitos kommentistasi Muukalainen.
Noin tuon monet ymmärtävät.
Mutta esimerkiksi KR38
aloittaa uuden kappaleen jakeesta 22.

Jae 23 ainakin puhuu sitten jo ihan eri asioista.
Mutta jakeessa 24 Paavali puhuu jälleen ihmisten synneistä.

Luulisi, että edellä (jae 20) ollut maininta
syntiä tekevien nuhtelemisesta
koskisi muitakin
kuin vanhimmistoon kuuluvia syntiä tekeviä.

VT:n puolella kätten päällepaneminen oli toimenpide,
jolla muun muassa siirrettiin ihmisten synnit toiseen elävään olentoon.

Joten ei ole ihan mahdotonta,
että Paavali varoittaisi tuossa kohden siitä,
että tällainen käsikontakti pään päälle
voi asettaa kätten päällepanijan alttiiksi
esimerkiksi riivatun ihmisen synteihin.
LainaaIlmoita tämä viesti
ViestiLähetetty: 21.08.2018 09:21
καλαμος kirjoitti:Luulisi, että edellä (jae 20) ollut maininta
syntiä tekevien nuhtelemisesta
koskisi muitakin
kuin vanhimmistoon kuuluvia syntiä tekeviä.


Minun ymmärtääkseni tuo ohje koskee nimenomaan vanhimpia, koska he ovat vastuullisemmassa asemassa lauman sielun paimenina. Heitä täytyy siis pitää tarkemman suurennuslasin alla, ja siksi apostoli voi nuhdella heitä kaikkien kuullen. "Riviuskovaa" täytyy kohdella hellempikätisesti, sillä hän ei välttämättä edes ymmärrä mikä on syntiä, ja hän saattaa tarvita ohjausta ja opetusta. Julkinen nuhtelu toisi monelle vain tarpeetonta häpeää. Mutta vanhin tietää varsin hyvin koska hän itse opettaa, ja siksi hän ei tarvitse enää siitä opetusta ja ohjausta.

καλαμος kirjoitti:
VT:n puolella kätten päällepaneminen oli toimenpide,
jolla muun muassa siirrettiin ihmisten synnit toiseen elävään olentoon.

Joten ei ole ihan mahdotonta,
että Paavali varoittaisi tuossa kohden siitä,
että tällainen käsikontakti pään päälle
voi asettaa kätten päällepanijan alttiiksi
esimerkiksi riivatun ihmisen synteihin.


Ensinnäkin tuo on VT:n puolelta. UT:n puolelta ei tällaista löydy ollenkaan. En tarkoita että VT:n asiat tulisi kaikki hyljätä, mutta pääsääntönä on että ne VT:n asiat jotka myös löytyvät sellaisenaan UT:n puolelta, ovat meille päteviä ja tarpeellisia. VT:ssa on paljon asioita joita ei sellaisenaan löydy UT:sta, ja ne on tulkittava vertauskuvallisesti.

Toiseksi, tuon logiikan mukaisesti siirtymä ei tapahtuisi sen suuntaan joka laittaa kätensä toisen päälle. Mistään Raamatusta ei löydy sellaista tapahtumaa, jossa joku laittaisi kätensä toisen päälle ja jotain siirtyisi kätten päälle panijan suuntaan. Eli vaikka tuo olisikin meille pätevä, ei sitä voisi noin päin soveltaa.
LainaaIlmoita tämä viesti
ViestiLähetetty: 21.08.2018 11:07
Ensinnäkin tuo on VT:n puolelta. UT:n puolelta ei tällaista löydy ollenkaan. En tarkoita että VT:n asiat tulisi kaikki hyljätä, mutta pääsääntönä on että ne VT:n asiat jotka myös löytyvät sellaisenaan UT:n puolelta, ovat meille päteviä ja tarpeellisia. VT:ssa on paljon asioita joita ei sellaisenaan löydy UT:sta, ja ne on tulkittava vertauskuvallisesti.

Toiseksi, tuon logiikan mukaisesti siirtymä ei tapahtuisi sen suuntaan joka laittaa kätensä toisen päälle. Mistään Raamatusta ei löydy sellaista tapahtumaa, jossa joku laittaisi kätensä toisen päälle ja jotain siirtyisi kätten päälle panijan suuntaan. Eli vaikka tuo olisikin meille pätevä, ei sitä voisi noin päin soveltaa.[/quote]

Kiitos Muukalainen näistä vastauksistasi ja täysin samoilla linjoilla olen
kyseisen kohdan suhteen ja Jumalan puoleen huokaillen olen lukenut
näitä tekstejä, mutta en ole löytänyt oikein oikeita sanoja, miten tuon
ilmaisisin ja siksi olen pyytänyt vain Jumalalta, että Hän antaisi
vahvistusta ja viisautta sille, miten tuo tulee oikein ymmärtää.
Ja koen tämän esiintulosi olevan juurikin tuota vahvistusta.

Tämä oli yksi niistä kohdista, jonka tarkistin myöskin juuri ilmestyneestä
Sana Elämään kommentaariraamatusta hetimiten ja kyllä siellä kyseisen
kappaleen 1 Tim.5:17-25 otsikkokin on: "Seurakunnan vanhimmat" ja
kommentaarit tuovat esiin juuri tuota samaa, kuin Sinäkin Muukalainen tuot esiin.
LainaaIlmoita tämä viesti
ViestiLähetetty: 21.08.2018 11:40
Minä olen sitä mieltä että se koskee ensisijaisesti vanhimpia seurakunnassa (vanhimmistoon siunaaminen) mutta myös muitakin joiden puolesta rukoillaan kätten päälle panemisen kautta, esim. armolahjoja jne. Armolahjaa ei saa rukoilla sellaisen ylle joka ei ole uskossa ja tehnyt mielenmuutosta syntiin. Seurakunnan vanhimmistoon ei myöskään saa siunata kätten päälle panemisen kautta ketään, joka ei ole jo uskossa Jeesukseen ja tehnyt totaalisen mielenmuutoksen entiseen syntielämään.
LainaaIlmoita tämä viesti
ViestiLähetetty: 21.08.2018 12:26
Me emme voi ihmisinä tietää varmaksi kenenkään sieluntilaa, joten
en kykene uskomaan, että Raamattukaan meiltä sellaista vaatisi.

Toki eri asia ovat sitten ne tilanteet, missä ihminen itse kertoo, ettei
ole uskossa ja tuskin kukaan uskova lähteekään sellaisessa tilanteessa
rukoilemaan kenelekään armolahjoja.

Ja tuskin vanhimistoonkaan siunataan sellaista, joka ei ole uskossa ja
antaahan Raamattu aika selkeät ohjeet siitäkin, minkälaista tulle olla
sen uskovan vaellus, jota vanhimistoon harkitaan.

Ja tuo lienee kaikkinensakin sellainen asia, samoin kuin paimenenkin
valinta, että niin vanhimpien, kuin seurakuntalaistenkin tulisi olla
hyvinkin herkällä korvalla Jumalan edessä noiden valintojen suhteen,
että valituiksi tulisivat oikeat henkilöt ja ne, jotka Jumala on juuri siihen
tehtävään siinä kohdassa kutsunut.
LainaaIlmoita tämä viesti
ViestiLähetetty: 21.08.2018 13:00
Emil, mihin perustuu tuo ajatus armolahjojen rukoilemisesta kätten päälle panemisen myötä?
LainaaIlmoita tämä viesti
Seuraava

Paluu USKO ja ELÄMÄ

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa