Toisen uskonelämän arviointi

Kääntyminen, Uudestisyntyminen, Kaste, SRK, Jumalan Valtakunta

Re: Toisen uskonelämän arviointi

ViestiKirjoittaja Natanael » 01.05.2020 13:55

Hyvällä perusteella voimme ymmärtää Paavalin ratkaisuakin. Hän teki sen ratkaisun, minkä hän näki tuossa tilanteessa oikeaksi ja hyväksi. Seurakunnan tehtäviin tulee valita uskollisimmat, ei välttämättä niitä, joista eniten pidämme tai jotka ovat meille läheisiä.

Paavalin ratkaisu tuntuu järkevältä, sillä saamme lukea, että Paavali ja Silas kokivat äärimmäisen suuria vastoinkäymisiä vankilassa virumisineen ja kidutuksineen – luotettava Silas pysyi ahdistuksissa Paavalin rinnalla. Kaiken huipuksi seuranneista tapahtumista käynnistyi Paavalin seuraava suuri lähetysmatka.

Työhön vielä hieman heikosti sitoutunut Markus ei olisi tuolla tiellä kenties kestänyt noita koettelemuksia. Raamatussa kerrotaan, että Paavalia ja Silasta lyötiin raipoilla ja ”pieksettiin paljon”.

Sydämessäni puolustan lämpimästi Barnabasta. Hieman kokemattomalle, epäonistuneesta aikaisemmasta työmatkasta todennäköisesti syyllisyyttä kantaneelle Markukselle tuli antaa uusi mahdollisuus. Markus itse oli uuteen yritykseen valmis. Rohkaisijan armolahjalla varustetulla Barnabaalla oli sydän paikallaan ja rakkautta antaa tässä tilanteessa tukensa Markukselle.

Mistään pysyvämmästä kaunasta ei ollut kysymys, sillä toisessa Timoteuksen kirjeessään Paavali kirjoitti:
:bible3: ”Vain Luukas on täällä kanssani. Ota Markus mukaasi, sillä hänestä olisi minulle paljon apua.” (2.Tim.4:11) :bible3: .

Olihan Markus nyt jo huomattavasti kokeneempi ja kypsempi kristitty. Paavali oli elämää paljon kokenut kristitty, joka uudessa tilanteessa osasi tehdä toisenlaisia johtopäätöksiä suhteessa Markukseen.
Jumalan johdatuksessa kaikki näyttää lopulta menneen paremmin kuin hyvin! Meidän on otettava tästä kaikesta oppia: uskovinakaan emme voi välttää kaikkia ristiriitoja, mutta me emme saa antaa niiden jäädä sydämiimme kuin syöpäsoluina tuhoamaan lopullisesti keskinäistä rakkauttamme.
Avatar
Natanael
 
Viestit: 511
Liittynyt: 09.06.2015 07:28

Re: Toisen uskonelämän arviointi

ViestiKirjoittaja Natanael » 01.05.2020 14:03

Kalamos viittasi Ilmestyskirjan kohtaan 2:4, jossa Efeson seurakunnalle sanotaan: :bible3: Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi. :bible3:
Toivottavasti kaikki tätä ketjua lukeneet ovat huomanneet, että Jumalan Sanan lukuisat kehotukset oikeaan arvioimiseen on suunnattu ainoastaan uskoville, Jeesuksen omille. Seurakunnan on valvottava omaa tilaansa. Paavali rohkeni arvioida ja kutsua eräitä julistajia ”valheapostoleiksi” ja joitakin uskovan nimikylttiä kantavia ”valheveljiksi”. Kaiken takana oli rakkaus, jotta eksyksiin joutuneet tekisivät parannuksen ja pelastuisivat ja muut varjeltuisivat harhalta.
Mitä tarkoittaa lIlmestyskirjassa ensimmäisen rakkauden hylkääminen? Löydämme käsitteen Ilmestyskirjan viestissä Efeson seurakunnalle.
:bible:
Johannes (Ilm.2:4) kirjoitti:Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi. Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet tee parannusta.”

Ensimmäisestä rakkaudesta luopunut on kulkemassa eroon Jumalasta, eikä hän millään tavalla voi arvioida mitään ilmiöitä hengellisesti eikä hän siihen pyrikään. Eihän hän osaa itseäänkään enää oikein arvioida eikä nähdä tilannettaan oikeassa valossa! Juuri tästä sokeudesta Ilmestyskirjassa Efeson seurakuntaa Jumalan arviossa nuhdellaan. Efeso on sokea sokeain taluttaja!

Ensimmäinen rakkautemme, nuo mainitut ”ensimmäiset teot”, kohdistui Golgatan keskimmäisellä ristillä syntimme sovittaneeseen Herraamme ja Vapahtajaamme. Muistat varmaan, kun Jeesus sinut pelasti. Jeesuksen ristillä tekemä sovitustyö oli meille kaikki kaikessa. Sen hylännyt ei kaipaa ristin lähelle kohtaamaan Herraansa. Hän ei halua tunnustaa syntejään eikä näin ollen voi iloita armostakaan. Vain uskova, joka rakastaa Jumalan Sanan totuutta voi sen tehdä.

Tämän vuoksi kaikki Raamatun lukuisat kehotukset Jumalan armon evankeliumissa pysymiseen ja oikeanlaiseen arvioimiseen on suunnattu yksinomaan Jeesukseen uskoville – sinulle ja minulle. Meitä Jumala Sanassaan oikeaan arvioimiseen kehottaa. Vain ensimmäisessä rakkaudessa, lähellä Jeesusta, pysyvä voi tehdä oikeita hengellisiä arvioita.

Vain uskova tahtoo pysyä Jumalan puhtaan Sanan viitoittamalla elämän tiellä ja neuvoa kaikkia muitakin kanssakulkijoita välttämään väärään suuntaan vieviä harhaoppeja. Lapsenomaisesti saamme turvautua meille yksinkertaisille tarjottavaan puhtaaseen evankeliumiin sekoittamatta elämän leipään vääriä aineksia. Niin saamme turvallisesti luottaa siihen, että Jumala meidät pelastaa ja varjelee kaikelta sielunviholliseen valheen viettelyksistä. Jeesuksen sovitustyö Golgatan keskimmäisellä ristillä on uskomme ydin – vain siinä meillä on syntien anteeksiantamus ja siinä on meidän ensimmäinen rakkautemme.
:bible:
Paavali (Gal.6:1) kirjoitti:”Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, niin ojentakaa te, hengelliset, häntä sävyisyyden hengessä; ja ole varuillasi, ettet sinäkin joutuisi kiusaukseen.”
Avatar
Natanael
 
Viestit: 511
Liittynyt: 09.06.2015 07:28

Re: Toisen uskonelämän arviointi

ViestiKirjoittaja Natanael » 01.05.2020 14:08

On mahdollista, että sanat, arvioida ja arvostella menevät sekaisin. Selvitin noita käsitteitä jo aikaisemmin, joten totean uudelleen, että parempi sana on ”arvioida” ja se oikein ymmärrettynä. Kriitikon roolissa arvostelemisestahan ei ole edes kysymys.

Englanti on kieli, jossa on enemmän sanoja kuin missään muussa maailman kielessä. Siellä käytetään tässä yhteydessä erittäin osuvaa sanaa ”discern”, joka suomennettuna tarkoittaa nähdä, huomata, erottaa ja havaita. Juuri tästä on kysymys. Meidän tulee havaita, huomata, mikä on Raamatun Sanan mukaista totuutta ja rakkautta ja missä taas on lihallista, sielullista puhetta tai jossain tapauksissa peräti väärien henkivaltojen vaikutusta. ”Discern” –sanaa käyttää mmm. monien arvostama King James -käännös. Yleisin sana englannin kielessä tässä yhteydessä on ”distinguish” (erottaa havaitsemalla) ja myös alkukielen kreikan ”diakriseis” –sanalla on sama merkitys.

Uskova ei itse asiassa arvioimiseen edes pyri, hän yksinkertaisesti vain havaitsee, tuntee (discern) sisimmässään, että jotain on pielessä. Tätä varten meillä on totuuden puolustajana Pyhä Henki. Oletko koskaan lukenut kristillistä nimeä kantavaa sekulaarista kirjaa, joka jossain vaiheessa saa sisimmässäsi hälytyskellot soimaan? Tai oletko koskaan kuullut paatoksellista saarnaa, jossa suureen ääneen korostetaan voimaa ja voittoja. Jälkeenpäin saatamme rukouksessa kysyä: missä oli kirkas evankeliumi, missä oli sanoma ristillä syntini sovittaneesta Jeesuksesta Kristuksesta? Sisältyikö puheeseen millään tavalla lakia ja evankeliumia? Oliko Kristus julistuksen keskipisteenä?
:bible:
Johannes (1.Joh.4:1) kirjoitti:”Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.”

Kauan elämän tiellä vaeltaneet ja Sanaan perehtyneet Jeesuksen seuraajat antavat tuollaisessa tilanteessa tärkeää ”vertaistukea”. Sisäinen kokemus on yhteinen ja antaa meille voimaa vaeltaa kaitaa tietä eteenpäin tässä pimenevässä maailmassa. Joillakin on erityinen henkien erottamisen armolahja, josta 1.Kor.12 sanoo ”toinen lahjan arvostella henkiä”. Näinä viimeisinä aikoina tuo armolahja olisi seurakunnalle mitä tärkein.

Ainoa pyrkimys uskovilla, kuten oli Paavalillakin, on viedä eteenpäin puhtaan veren evankeliumin sanomaa, että mahdollisimman moni pelastuisi iankaikkiseen elämään. Sielujen pelastumisen vuoksi Paavali näki vaivaa evankeliumin puhtaana säilymisen puolesta. Paavali pysyi arvioidessaan Jeesuksessa – ensimmäisessä rakkaudessaan ja torjui voimakkaasti harhaopettajien hyökkäykset.

Jumala on antanut meille parhaan mahdollisen työvälineen erottamaan hengellisen muunlaisesta tarjonnasta. Kun tutkimme Raamattua rukoillen, niin me harjaannumme kuulemaan aina vain selvemmin Hyvän Paimenen äänen. Siinä äänessä on rakkautta ja totuutta.
:bible:
Hebr.4:12 kirjoitti:”Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;”

:bible:
Hebr.5:14 kirjoitti:”mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.”

:bible:
Paavali (2.Tess.2:10) kirjoitti:”ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sen tähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.”
Avatar
Natanael
 
Viestit: 511
Liittynyt: 09.06.2015 07:28

Re: Toisen uskonelämän arviointi

ViestiKirjoittaja Natanael » 01.05.2020 14:14

Ed kirjoitti:Arvioinnissa on paikallaan aina myös itsearviointi: mikä on minun sydämeni tila?


Kiitos,
sillä tämä Edin huomautus ei ole ainoastaan tärkeä, vaan se on kaiken hengellisen arvioinnin lähtökohta. Tämän oman sydämen tutkimisen otinkin jo esille viestissäni kirjoittaessani, että ”Jos arvioija ei koe rakkautta ja tee arviota murtuneella sydämellä, on parempi, että hän pitää suunsa kiinni.”
Meille kaikille tekee hyvää toistaa itsellemme 1.Kor.13:ta, tuota suurenmoista rakkauden lukua ja katsoa sisimpämme peiliä toimiaksemme Jumalan vaikuttaman rakkauden hengessä – ellei sinulla ei ole rakkautta, sanasi ovat aivan turhia.
Totuus ilman rakkautta on kovuutta.
Avatar
Natanael
 
Viestit: 511
Liittynyt: 09.06.2015 07:28

Re: Toisen uskonelämän arviointi

ViestiKirjoittaja kalamos » 01.05.2020 19:42

Siis ...
toisen uskon elämää
minä ainakaan en halua arvioida.

Mutta sen sijaan
esimerkiksi profeetallisen julistuksen
Sana kehottaa arvostelemaan
- ei julistajaa.
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6559
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Re: Toisen uskonelämän arviointi

ViestiKirjoittaja Kirjoittaja » 01.05.2020 20:58

eikös jonkinlainen arvostelu tule väistämättä tehtyä ihmisen vaelluksesta, ja toisen sydämen tilasta, jos noudattaa seuraavaa kohtaa?

:bible:
Paavali (Room 16:17) kirjoitti:Mutta minä kehoitan teitä, veljet,
pitämään silmällä niitä,
jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta
vastoin sitä oppia,
jonka te olette saaneet;
vetäytykää pois heistä.
Avatar
Kirjoittaja
 
Viestit: 1515
Liittynyt: 14.10.2017 20:50

Re: Toisen uskonelämän arviointi

ViestiKirjoittaja kalamos » 02.05.2020 08:30

Seuraava lause osoittaa,
että nyt puhutaan ihmisistä, jotka
:bible3: eivät palvele
meidän Herraamme Kristusta
:bible3:
Näistä meidän on vetäydyttävä pois.

Mutta esimerkiksi ihminen,
joka ei oikein mitään puhu uskonasioista,
voi olla paljon rikkaampi
uskonsuhteessaan Jeesukseen
kuin minä.

Tuli mieleen yksi neitokainen
vuosikymmenien takaa.
Tuli töihin virastoon.
Olin esimiesasemassa häneen nähden.

Jokin hänessä sai minut ajattelemaan,
että ehkä hän on uskossa.

Tätä aistimusta hengessäni
mikään ulkonainen ei kuitenkaan
mitenkään puoltanut. Päinvastoin.

Sitten kerran loppupäivästä,
kun muut olivat jo poissa
liukuvan työajan tähden,
minä aloin vähän jututtamaan
uutta työntekijäämme.

Ja kohta kävi ilmi,
että hän todella oli uskovainen.
Oli yhdelle kollegalleni jo todistanutkin,
ja tullut pahasti rökitetyksi.

Minä totesin sitten,
että minä kyllä jotenkin
tunsin hengessäni sen,
että Sinä voisit olla uskossa,
mutta ...
esimerkiksi tuo
malboro-aski käsilaukussasi?

Siinä muutama ajatus vaihdettiin,
ja kohta hän jo opetti minulle
joitakin uskon perusasioita:
"Ei se niin mene,
että tänään ollaan uskossa ja huomenna ei"
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6559
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Re: Toisen uskonelämän arviointi

ViestiKirjoittaja עֵד » 03.05.2020 16:47

Nyt kun olen lukenut vain evankeliumeita, niin siellä kirkkaasti loistaa Jeesuksen sanat: ”Minä en tuomitse ketään” ( Joh. 8:15) - omassa asiayhteydessään.
Avatar
עֵד
 
Viestit: 1463
Liittynyt: 06.06.2015 07:37

Re: Toisen uskonelämän arviointi

ViestiKirjoittaja Natanael » 04.05.2020 14:15

Kalamos kirjoitti:”Siis ...toisen uskon elämää minä ainakaan en halua arvioida. Mutta sen sijaan esimerkiksi profeetallisen julistuksen Sana kehottaa arvostelemaan - ei julistajaa.”

Soisin kovin mielelläni, että tuo yllä oleva Kalamoksen viesti veisi meitä kohti sopua ja yhteisymmärrystä tässä asiassa. Me pelastumme vain Jumalan Sanan voimasta ja sen vuoksi Jumalan Sanan olisi pysyttävä puhtaana. Jos jossakin saarnassa, kirjassa, laulussa, todistuksessa, puheessa tai filmissä on jotain selvästi täysin epäraamatullista harhaoppia, niin Pyhä Henki varoittaa Sanassa harjaantuneita uskovia heidän hengessään. Esille tuotavaa Sanaa Jumala kehottaa meitä arvioimaan ja se tapahtuu ilman meidän yritystämme Pyhän Hengen vaikutuksesta. Pyhä Henki on rakkauden Henki, halu arvosteluun on lihallista kriittisyyttä.
Kirjoittaja kirjoitti:”eikös jonkinlainen arvostelu tule väistämättä tehtyä ihmisen vaelluksesta, ja toisen sydämen tilasta, jos noudattaa seuraavaa kohtaa?”

:bible3: ”Mutta minä kehotan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä.”(Room.16:17) :bible3:
Olet, Kirjoittaja, oikeassa. Huomaat varmaan kuitenkin, että nuo jotkut aiheuttavat pahennusta vastoin oikeaa Jumalan Sanan mukaista oppia. Uskova saattaa kokea sisäisesti, että jotain selitetään Raamatun totuuden vastaisesti tai että puheessa tai kirjassa ei kirkasteta Jeesusta Kristusta syntiemme sovittajana. Arvioitavana on siis ensi sijassa julistuksen sisältö.

Emme kuitenkaan voi mitään sille, että arvioitaessa profeetallista Sanaa, niin samalla tuota Sanaa jakanut henkilö kokee olevansa arvostelun kohteena. Ovathan tarjottu julistus tai kirja, jossa voi olla räikeääkin harhaoppia, päässeet julkisuuteen tietyn ihmisen kautta. Jos seurakunta ei millään tavalla puutu mahdollisiin harhaoppeihin ja sen sijaan antaa väärien julistajien temmeltää saarnastuolissa, niin pahan vaikutus vain jatkuu. Heistä on vetäydyttävä yhdessä pois, kuten siteeraamasi roomalaiskirjeen kohtaa meitä oikein neuvoo. Jos niin ei tehdä, niin seurakunta saastuu ja syntielämä saa enemmän tilaa.
:bible:
Paavali (1.Kor.15:33) kirjoitti:”Älkää eksykö. "Huono seura hyvät tavat turmelee."”

Julistuksen on oltava sopusoinnussa julistajan elämän kanssa. Korintissa tuosta oltiin hyvin kaukana ja maailmallisen, synnillisen elämän hyväksyminen ja suosiminen olivat tulleet harhaoppien mukana seurakuntaan. Oppi ja elämä kulkevat käsikädessä. Jos puhut yhtä ja elät toisin, niin maailma kuulee enemmän sinun elämääsi kuin sanojasi.
:bible:
Paavali (1.Kor.5:9-13) kirjoitti:”Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa; en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta. Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa. Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella? Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha."

Paavali kertoo Timoteukselle, että hän on toiminut tuon viimeisen lauseen mukaisesti tuomiten kaksi nimeltä mainittua henkilöä seurakuntayhteyden ulkopuolelle. Tavoitteena on, että jouduttuaan ulkopuolelle he näkisivät oman tilansa, tekisivät parannuksen ja palaisivat ”ruotuun”. Paavalin tavoin tuollaisissa tilanteissa motiivina täytyy olla rakkaus – suurinta rakkautta on opastaa lähimmäisiä parannuksen kautta iankaikkiselle tielle ja palauttaa eksyneet Jeesuksen luokse.
:bible:
Paavali (1.Tim.1:18-20) kirjoitti:”Tämän käskyn minä annan sinun toimitettavaksesi, poikani Timoteus, aikaisempien, sinusta lausuttujen ennustusten mukaisesti, että niiden nojalla taistelisit jalon taistelun, säilyttäen uskon ja hyvän omantunnon, jonka eräät ovat hyljänneet ja uskossaan haaksirikkoon joutuneet. Niitä ovat Hymeneus ja Aleksander, jotka minä olen antanut saatanan haltuun, kuritettaviksi, etteivät enää pilkkaisi.”


Pitkän kirjoitukseni loppuun haluan tuoda vielä julki tärkeän asian, jota olen jo aikaisemmin korostanut. Onko sydämessäsi rakkaus Jumalaa ja lähimmäistäsi kohtaan? Muista, että on huomattava ero harhaopin ja väärin opin välillä. Harhaoppi vie kokonaan ohi Kristuksen. Nöyrästi meidän on myönnettävä, ettei meillä kenelläkään ole kaikissa Raamatun kysymyksissä sitä yhtä ja ainoaa oikeaa oppia. Jos julistus vie kuulijoita kohti Jeesuksen ristiä, jossa syntimme kerran sovitettiin, niin suuntamme on silloin oikea.
Avatar
Natanael
 
Viestit: 511
Liittynyt: 09.06.2015 07:28

Re: Toisen uskonelämän arviointi

ViestiKirjoittaja Natanael » 04.05.2020 16:47

Ed kirjoitti:”Nyt kun olen lukenut vain evankeliumeita, niin siellä kirkkaasti loistaa Jeesuksen sanat: ”Minä en tuomitse ketään” ( Joh. 8:15) - omassa asiayhteydessään.”

Oikein Ed huomauttaa Jeesuksen sanoja siteeratessaan, että Jeesuksen sanat, aivan kuten muutkin Raamatun lauseet, on otettava vastaan omassa asiayhteydessään. Noilla sanoilla on aivan oma, tuossa tilanteessa esille tuleva merkitys.

Edin noukkima kohta on pala jakeesta 15, joka kokonaisuudessaan kuuluu näin: ”Te tuomitsette lihan mukaan, minä en tuomitse ketään”.
Kyseisessä tilanteessa Jeesus kohtasi sielullisia, sydämessään tuomionhaluisia fariseuksia. He torjuivat Jeesuksen puheet ja todistuksen siitä, että Hän olisi koko maailman valkeus. :bible3: ”Sinä todistat itsestäsi, sinun todistuksesi ei ole pätevä” (jae 13) :bible3: , fariseukset väittivät. Fariseukset tuomitsivat Jeesuksen tyhjänpuhujaksi.

Juutalaiset odottivat Israelin vapauttajaa, Messiasta. Jeesuksessa he eivät nähneet, eivätkä voineetkaan nähdä merkkejä maailmallisesta ruhtinaasta. Niinpä he katsoivat, ettei Jeesus voi olla Messias, vaan he pitivät Häntä pelkkänä tavallisena ihmisenä. Tämän ulkoisen olemuksen mukaan fariseukset tuomitsivat Jeesuksen todistuksen itsestään.
Jeesus itse alistui maallisen tuomioistuimen eteen ja antoi tuomita itsensä ristiinnaulittavaksi. Hän itse ei sen sijaan suostunut toimimaan maallisten asioiden tuomariksi eikä siis tuominnut ketään -kuten Joh.8:15:ssa todetaan.
:bible:
Luukas (Luuk.12:13-14) kirjoitti:”Niin muuan mies kansanjoukosta sanoi hänelle: "Opettaja, sano minun veljelleni, että hän jakaisi kanssani perinnön. Mutta hän vastasi hänelle: "Ihminen, kuka on minut asettanut teille tuomariksi tai jakomieheksi?"

Näyttää siis siltä, että Jeesuksen sanoessa ettei Hän tuomitse ketään Hän viittaa maallisen tuomarin toimintaan, jolla tavalla ihmisten välisiä kiistakysymyksiä ratkaistaan. Kuten yllä oleva jae osoittaa, niin sellaiseen tehtävään Taivaan Isä ei ole Häntä asettanut. Hän toki halusi ihmisten toimivan keskenään oikeudenmukaisesti ja sen vuoksi hän neuvoi:
:bible:
Johannes (Joh.7:24) kirjoitti:”Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio."

Taivaallisella tuomioistuimella viimeisellä tuomiolla Jeesus kuitenkin on Raamatun mukaan juuri se, joka kerran toimii tuomarina. Jeesukselle on annettu kaikki valta ja kerran Jeesus tuomitsee kaikki. Tämä on suurenmoinen asia, sillä meillä on tuolloin edessämme hyvä, meitä rakastava ja meidän puolellamme oleva tuomari. Jeesuksen omien ei tarvitse pelätä kadotustuomiota, sillä kaikki syntivelkamme on etukäteen Jeesuksen verellä jo maksettu.
Avatar
Natanael
 
Viestit: 511
Liittynyt: 09.06.2015 07:28

Edellinen

Paluu USKO ja ELÄMÄ

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa