kalamos.foorumi.eu

kalamos.foorumi.eu

ViestiKirjoittaja kalamos » 19.12.2017 17:27

Kerron tarkemmin osiossa
Tervehdys
mitä pitääkään sisällään foorumin nimi
Kalamos

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa
ja tarkoittaa ruokoa.
Tämä on siis tuulessa huojuvien
heiveröisten ruokojen keskustelufoorumi.
Ruoko on Raamatussa kuva ihmisestä.

    Särjettyä ruokoa Hän ei muserra

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Minkälainen kynänpyörittäjä sitten on itse καλαμος
joka tämän foorumin perusti.

Jos tämä olisi elokuva,
niin tässä kohden kuva muuttuisi mustavalkoiseksi.
Siis muisteloksi.

Muistan kuinka katselin ihmeissäni ja ihastuksissani
minua vuotta vanhemman aherrusta,
kun hän kirjoitti aakkosia paperille.
Hänen äitinsä oli neuvonut,
että laita piste ensin sinne ja toinen tänne jne.
Ja piirrä sitten vasta itse kirjain.

Esimerkiksi yksi kirjain syntyi siten,
että laitettiin yksi piste keskelle ruutua ylös
ja toinen keskelle ruutua alas
ja sitten ne yhdistettiin viivalla.

Minä ihailin vieressä tuota suoritusta.
Ja odottelin innolla sitä,
että vuoden eli ikuisuuden päästä
minäkin pääsen kansakouluun,
ja sitten minäkin opin piirtämään kirjaimia - jos opin.

No, kyllä minä sitten opinkin, mutta ei se ollut niin hohdokasta,
kuin miltä se vuosi takaperin oli näyttänyt.
Tikkukirjaimilla ei kauan pelattu.
Piti opetella kaunokirjoitusta.
No, sekin sitten jotenkin meni.
Mutta sitten tuli ainekirjoitus.
Tavaan puoli tuntia taululle kirjoitettuja aineen aiheita.
Ja totesin, että mistään en osaa kirjoittaa lausettakaan.
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6544
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Re: kalamos.foorumi.eu

ViestiKirjoittaja Magda-sisko » 20.12.2017 21:01

Tiesitkö tämän?

http://www.hamewiki.fi/wiki/Veijo_Meri

"Veijo Meri kävi Riihimäen yhteislyseota vuosina 1941 – 1946. Riihimäeltä häneltä jäi niin hyviä kuin huonojakin muistoja. Ikävimpiä lienee ollut tulevan akateemikon saama nelonen äidinkielestä ja ainekirjoituksesta lyseon toisella luokalla."

Kouluajat ja kehno opettaja voi nujertaa kaiken luovuuden.
Magda-sisko
 

Re: kalamos.foorumi.eu

ViestiKirjoittaja kalamos » 21.12.2017 08:20

En tiennyt. Kiitos.
No, mennäänpä sitten oppikouluun.
Eli kansakoulun neljännellä luokalla opettaja alkoi selittää jotain vaikeatajuista.
Lopuksi hän luetteli joukon nimiä.
Kauhistuksekseni huomasin, että minunkin nimeni mainittiin.
Öh. Mitä minun pitikään tehdä.
No, kyllä minulle sitten kirkastui, että niiden,
joiden nimet mainittiin, pitää pyrkiä oppikouluun. Ja niin minä sitten pyrin.
Ja huomasin kauhistuksekseni, että pääsykokeisiin sisältyi ainekirjoitus.
No pääsin kuitenkin ja vieläpä aika maineikkaaseen ison kaupungin lyseoon.

Mutta oppikoulussa sama taitamattomuus jatkui.
Luin liitutaulusta taas ainekirjoituksen aiheita.
Löysin yhden, josta ehkä jotain osaisin kirjoittaa.
Samalta pihapiiristä yksi poika kun oli pudonnut jäihin.
No, kun minä en ollut se poika, enkä edes ollut nähnyt tapausta,
niin faktat olivat vähissä. Ja minähän en satuile.
Ja niin tosiasiat mahtuivat muutamaan lauseeseen.
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6544
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Re: kalamos.foorumi.eu

ViestiKirjoittaja kalamos » 24.02.2018 10:02

Vuodet kuluivat. Koulut oli käyty.
Uraputki oli todella kova.
Ja kaiken ohessa minä ... kirjoitin ... kirjan,
jossa jokainen rivi ja kirjain olivat tosiasioita.

Kirjan tarkasti eräs varatuomari.
Hän kiinnitti huomion vain kolmeen sanaan kirjassani,
joista muistaakseni yhden sitten muotoilinkin toisin.
Asia oli siinäkin kohdassa oikein, mutta käyttämäni verbi huonoa suomea.

Varsinainen työni oli todella rankkaa ja vei kaiken ajan.
Työpäivät olivat hirvittävän pitkiä.
Eikä työajan ulkopuolellakaan ollut koskaan oikeasti vapaa-aikaa.
Ja siinä jossain raossa minä kirjoitin tuon kirjankin.
Kirjan kirjoittaminen kesti kauan.
Ja kaiken ohessa rakensin vaimoni kanssa omakotitaloa.

Ja sitten eräänä päivänä minusta ei ole mihinkään.
Olin oksentanut kolme päivää ja lojun lattialla voimattomana,
kun vaimo alkoi raahata minua vastoin tahtoani lääkäriin.

Lääkärin luota matka jatkuu suoraan sairaalaan.
Lopulta löytyy jotakin.
Edessä oli iso leikkaus, joka kesti koko päivän.
Selvisin siitä hengissä.
Jatkoin rankkaa ja vastuullista työtäni.
Muutaman vuoden päästä istun taas erikoiskirurgin vastaanotolla.
Hän luettelee mangeettikuvauksen tuloksia.
Välillä hän vaikenee. Katselee minua.
Sitten hän taas jatkaa kertoen mitä vielä kuvissa näkyy.

Olin yli vuoden sairaslomalla ja minulle tehtiin useita kriittisiä leikkauksia.
Heti ensimmäisen jälkeen minä melkein kuolin.
Tuona aikana minä opin monia asioita.
Tiedän, mitä on kipu ja kärsimys isolla Koolla.

Kaiken jälkeen, minä menin taas takaisin työhöni.
Kunnes eräänä päivänä keskellä päivää
menin ilmoittamaan esimiehelleni,
että olen kovin kipeä ja menen nyt kotiin.
Menin työterveysaseman kautta ja pyysin hoitajalta
viisi päivää sairaslomaa.

Sain myös audienssin kääkärille.
Koskaan tuon puolenpäivän jälkeen en enää palannut takaisin töihin.

Jälleen kerran olin erikoiskirurgin vastaanotolla.
Uutiset olivat sellaiset, että maailma romahti päälle.

Olin vaikeiden ratkaisujen edessä.
Armonaika oli umpeutumassa.
Istuin vaimoni kanssa vanhassa kivikirkossa, joka oli täynnä ihmisiä.
Lopuksi menen rukouspalveluun pyytämään esirukousta.
Tulin maininneeksi rovastille myös toisen rukousaiheen.

Kohta minä ja tuo rovasti ja eräs evankelista
polvistumme kirkkon alttarikaiteen eteen.
Evankelista puhuu kielillä. Vanha rovasti selittää kielet.

Katso,
Minä olen antanut sinun käteesi kynän.
Sinä saat kirjoittaa.

Vaimoni kuuli tuon kohdan kirkon penkkiin asti
ja näki ilmestyksessä ... puukynän.
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6544
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Re: kalamos.foorumi.eu

ViestiKirjoittaja kalamos » 13.03.2018 17:08

Olin kirjoittanut jo nuoruudessa ... tosin mustekynällä ... kirjeitä.
Joulu on ollut otollinen aika ilosanomalle Jeesuksesta Kristuksesta.
Silloin on erityisesti lupa tervehtiä hyvällä sanomalla.

Muistan kuinka kirjoitin eräille kohtuullisen lähellä asuville sukulaisilleni
käsin mustekynällä joulutervehdyksen
ja sitten jouluaattoiltana ajelin autorämällä, jonka takalasissa oli 80-lätkä,
ja soitin ovikelloa ja ojensin hämmästyneelle sukulaiselleni
kirjeen sanoen, että tässä olisi joulutervehdys,
ja jatkoin matkaa seuraavan sukulaiseni aattoiltaan.

Vuosia myöhemmin evankelioin kaikki sukulaiseni kerralla
kirjoittaen sähkökirjoituskoneella pitkän kirjeen,
tuo kone kun osasi naputtaa itse kirjeen uudelleen.

Ja sitten keksittiinkin jo kotitietokone.
Ja vielä kerran kirjoitin kaikille sukulaisilleni.
Tällä kertaa se oli lähinnä todistusluonteinen teksti,
jossa kerroin vakavasta sairaudestani ja kokemuksistani sairaalassa,
kun melkein kuolinkin ja sitten pitkään olin kovissa kivuissa
ja tein edelleen kuolemaa, kunnes eräänä yönä tapahtui ihme.

Koskaan kukaan ei millään tavoin häiriintynyt tai kiusaantunut kirjoittamisestani.
Eräs ulkomailla asuva tätini, jolle olen paljon kirjoittanut,
elää vielä joskin on jo kuuro ja näkökin huono,
mutta pystyy vielä lukemaan ja kirjoittamaankin,
kirjoitti minulle, että hänellä on vielä kaikki minun kirjeeni tallella.
Ymmärsin, että ne olivat hänelle tärkeitä.

Kerran eräs jo hyvin iäkkääksi tullut sukulaiseni
seisoi edessäni juuri hautaan lasketun äitini arkun äärellä.
Tuo sukulaismies katseli minua ja sanoi:
    "Se on hyvä, kun sinulla on tuo usko".
Ja siinä paikassa minä vastasin hänelle.
    "Kyllä sinäkin voit sen uskon saada".
Ja jatkoin:
    "Tässä ja nyt".
Ja vielä jatkoin:
    "Me voimme pyytää sitä uskoa nyt".
Vuosia tai vuosikymmeniä sitten hän oli sanonut minulle,
että ei niistä asioista tiedä. Entä nyt.
Tämä vanha mies sulki välittömästi silmänsä tietäen,
että näin tehdään, kun rukoillaan.
Hän todellakin halusi tuossa hetkessä ottaa tuon uskon vastaan.
Ja minä rukoilin.
Valitettavasti puitteet olivat niin erikoiset,
että pitkään en voinut rukoilla.
Hän olisi sitä kyllä selvästikin halunnut.
Mutta joka tapauksessa hän kuittasi tuon rukouksen kiittäen:
    "Tämä olikin hieno asia".
Tämän maan päällä emme enää koskaan tavanneet,
vaan pian oli hänen aikansa lähteä täältä maan päältä.

Kun oli keksitty sähköposti, niin se oli niin hieno juttu,
että oli suoranainen täky kysyä kotiimme tulleilta Jehovantodistajilta,
että voisimmeko jatkaa keskustelua sähköpostitse.
No, useimmat eivät pitkään kanssani sähköpostitsekaan keskustelleet,
mutta oli joitakin, joiden kanssa sain varsin syvällisesti vaihtaa ajatuksia.
Erään henkilön kanssa keskustelimme satojen viestien verran.
Ja minun viestini olivat joskus kuin pieniä kirjasia,
jotka alkoivat otsikoilla joista pääsi klikkaamalla suoraan tuohon teemaan.

No Jehovantodistajat lakkasivat kyllä sitten käymästä meillä,
mutta kerran yksi kaksikko vielä eksyi tänne.
Olivat jo menossa pois, kun vielä poislähtiessä kääntyivät
ja oli heidän tapoihinsa kuuluvan loppukehumisen aika.
    "Sinä olet kovin perehtynyt näihin asioihin".
Ja minä taas kysymään:
    "Voisimmeko jatkaa keskustelua sähköpostitse".
Täti katseli minua hymyillen ja sanoi:
    "Ei kukaan enää nykyään keskustele sähköpostitse".
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6544
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Re: kalamos.foorumi.eu

ViestiKirjoittaja kalamos » 24.03.2018 09:40

Puukynälleni ei oikein löytynyt enää käyttöä.
Muutaman kerran kirjoitin seurakuntani lehteen.

Välillä koin erikoiskutsumuksen tehdä yhden pöytälaatikkoäänitteen
Jotain toki aina oli, mutta tuo puukynä.
Mitä minun nyt oikein kuuluisi sillä tehdä.
Lupaus kun oli: "Sinä saat kirjoittaa".
Mihin minä nyt sitten kirjoittaisin.

En muista mitä kautta löysin S24-foorumin.
Mutta sitä nyt ihmeissäni selasin.
Ja siellähän oli vaikka mitä. Ja erityisesti vaikka mitä.
Havaitsin ihan kummallisen väittämän.
Joku oli kirjoittanut, että Jeesuksen ennustama tapahtuma ei olisikaan toteutunut.
Nyt minulla olisi käyttöä puukynälle.
Pitää vielä vain ratkaista tekninen toteutus.

Tuosta klikataan ... viesti tarvitsee otsikon ...

Toki toteutui


... sitten viestikenttään kirjoitetaan ...

Ja vain kuusi päivää myöhemmin.


Puukynä oli tehnyt tehtävänsä. Vielä nimimerkki ...

Mark 9:2


Tekninen toteutus vaati vielä temppunsa,
mutta onnistuin lähettämään elämäni ensimmäisen keskusteluviestin internetiin.

Katselin pitkään tuota ihmettä. Sitten nukkumaan.
Seuraavana päivänä menin katsomaan viestiäni.
Siihen oli tullut merkintä ... +

Puukynäni oli löytänyt paikan, mihin kirjoittaa.
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6544
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Re: kalamos.foorumi.eu

ViestiKirjoittaja kalamos » 02.05.2018 18:22

Aloin siis kirjoittaa S24-foorumin eri palstoille.
Palaute oli kannustavaa:
Todella hyviä kirjoituksia ... joo olen lukenut ne kaikki ... jne.

Ja minä kirjoitin sydämen kyllyydestä.
Ja kirjoittamista riitti.
Kirjoitin antaumuksella.
Ja aina tuli uusia kysymyksiä.
Ja taas minä vastasin rukoillen.

Kirjoitin siis vain S24-foorumilla eri palstoilla.
Esimerkiksi kreationismi-palstalla avaamani viestiketjut täyttyivät.
Olisikohan ollut puoli tuhatta viestiä, jossa ne sulkeutuivat
ja käskettiin avata uusi viestiketju.
Minulla oli välillä jopa satoja viestejä jonossa,
joihin pitäisi vastata.
Yhteenkään en halunnut vastata huitaisten.

Aluksi kirjoittelin vähän eri nimimerkeillä.
Mutta pian otin nimimerkiksi pelkän ristin.
Siis
    +

Mutta sitten oli joitakin, luultavasti ihan muutama,
jotka halusivat häiritä runsaaksi paisunutta keskustelua kanssani.
Jotkut näistä kirjoittivat samalla nimimerkillä ikäänkuin olisivat minä.
Olisin halunnut kirjoittaa vain vierailijana.
Mutta tuon häiriköinnin takia päätin rekisteröityä foorumille S24.
Kukaan ei enää voinut väittää olevansa minä.

Jostain syystä, minulle oli heti selvää, mikä olisi nimimerkkini.
Se on kalamos.
Ja sitten menin ottamaan kuvan kalamoksesta.
Siis menin kaislikkoon ja otin kuvan ruovikosta.

Pieni ote tuosta kuvasta on edelleen avatar-kuvani eri foorumeilla.
Tälläkin perustamallani foorumilla vieraskielisissä osioissa.

Kun olin kirjoittanut tuhansia, ehkä jopa lähes 10 000 viestiä S24-foorumille,
koin hengessäni, että tämä ei nyt ehkä kuitenkaan olekaan se alusta,
jota varten olen saanut työkalukseni puukynän.
Vaivalla kirjoittamani viestit hukkuvat sekamelskaan,
josta niitä ei kukaan koskaan löydä,
eikä niistä enää ole siten kellekään mitään hyötyä.

Aloin katsastaa muita foorumeita.
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6544
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Re: kalamos.foorumi.eu

ViestiKirjoittaja kalamos » 03.03.2020 09:28

Jätin S24-foorumin
muun muassa edellä mainitsemistani syistä
hiukan sivuun
kirjoitettuani sinne tuhansia viestejä.

Keskustelin erään toisen foorumin
ylläpitäjän kanssa ja kerroin ajatuksistani.
Myötämielinen vastaus
sai minut liittymään tuohon foorumiin.

Kaikki alkoi lupaavasti,
kunnes eräs totesi muistaakseni:
"Ennen tällä foorumilla oli hyvä kirjoittaa".
Hän kylläkin liittyi foorumiin vasta
minun jälkeeni,
mutta oli ilmeisesti aiemminkin siellä ollut.

No,
minä sitten otin askeleen takavasemmalle
todeten mielessäni,
että ei tuo foorumi ollutkaan vastaus
siihen kutsumukseen,
jota sisimmässäni koin.

Menin toiseen foorumiin.
Jälleen ajauduin karikolle.
Lainaamani Raamatunkohdat kuulemma
edustivat jotain sellaisia oppia,
josta tuolla foorumilla ei saa keskustella.
Minä en käsittänyt alkuunkaan.
Ja toin edelleen esiin Sanan ilmoitusta
puhtaasti Raamatun tekstien pohjalta.

Ensin minulta pyydettiin anteeksi.
Mutta jonkun ajan kuluttua,
sain taas nootin,
ja kahden varoituksen jälkeen,
pyysin poistamaan käyttäjätunnukseni.
Sitä he eivät kuitenkaan
koskaan suostuneet tekemään,
vaan antoivat minulle muistaakseni
vuoden pituisen porttikiellon.

Silloin minä ymmärsin Jumalan johdatuksen.
Minun tulisi perustaa ihan oma
ja kaikista aikaisemmista poikkeava
keskustelufoorumi.

Kuten jo aiemmin olen kertonut,
minä koen erityistä Rakkautta
niitä ihmisiä kohtaan,
jotka eivät tunne Jumalaa.

Kun perustin tämän foorumin,
tein sen sillä ajatuksella ja kutsumuksella,
että tämä foorumi olisi paikka,
jossa jokainen ihminen,
oli hän sitten ateisti tai agnostikko
tai ihan mikä tahansa,
voisi kaikessa rauhassa
esittää sydämensä ajatukset
ja kysymykset Jumalasta
ja Jumalan ilmoituksesta
Hänen Sanassaan ja teoissaan,
jotka ovat nähtävillä
esimerkiksi Hänen luomakunnassaan.
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6544
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Re: kalamos.foorumi.eu

ViestiKirjoittaja kalamos » 12.05.2021 18:43

Tässä vaiheessa toivoisin
Sinun lukevan uudellen
aiemman viestini
ja sitten jatkavan tämän viestin lukemista.

kalamos kirjoitti:
Kohta minä ja tuo rovasti ja eräs evankelista
polvistumme kirkkon alttarikaiteen eteen.
Evankelista puhuu kielillä. Vanha rovasti selittää kielet.

Katso,
Minä olen antanut sinun käteesi kynän.
Sinä saat kirjoittaa.

Vaimoni kuuli tuon kohdan kirkon penkkiin asti
ja näki ilmestyksessä ... puukynän.


Tuosta on aikaa jo vuosikymmeniä.
Vähän aikaa sitten
aamukahvilla tuli tästä puhetta.

Vaimoni muistutti minua tuosta
(nyt jo kirkkauteen siirtyneen)
rovastin lauseesta.

Minä lainasin tuolla edellä
siitä vain osan,
sillä rovasti oli sanonut tuossa kohden:

Katso,
Minä olen antanut sinun käteesi kynän.
Sinä saat kirjoittaa
puhdasta Jumalan Sanaa.


Vaimoni siis kuuli tuon kohdan kauas
kirkon penkkiin asti,
eli hyvin painokkaasti
rovasti oli tuon lausunut.

Mutta minä olin tuossa mainitsemassani
aamukahvihetkessä pudota tuoliltani,
kun vaimoni kertoi nuo loppusanat
puhdasta Jumalan Sanaa.

Minä en ole ollenkaan niitä muistanut.
Ehkä en siinä tilanteessa edes huomioinut.

Vaimoni oli suuresti ihmetellyt,
että mitä tuo oikein tarkoittaa.
Eihän kukaan nyt voi kirjoittaa
puhdasta Jumalan Sanaa.
Hän oli ajatellut,
että ei kai tuo nyt
uutta Raamatunkäännöstä ala kirjoittaa.

Nyt hän ymmärtää sen,
kun joitakin vuosia sitten
ja kauan tuon profetian sanan jälkeen
perustin tämän foorumin,
jonka nimi on
Raamattu on Jumalan omasivu.
Foorumin,
joka on pyhitetty keskustelulle
Jumalan ilmoituksesta Hänen Sanassaan,
jossa kaikki vastaukset etsitään
puhtaasti Jumalan Sanasta.

Tuo yllättävä aamukahvihetki
ja muistutus asiasta,
joka on jäänyt minulta totaalisesti unholaan
ja ehkä alunperinkin kokonaan huomaamatta,
oli minulle kovasti tarpeellinen.

Aina joskus tulee heikkona ja sairaana
sellainen olo,
että miksi minä vaivaa näen.

Mutta kun tänä päivänä
katson nettitarjontaa,
niin aina vaan murheellisemmaksi siitä tulen.

En enää löydä toista foorumia,
joka olisi pyhitetty vastaavalla tavalla
keskustelulle puhtaasta Jumalan Sanasta.
Jossa ei ollenkaan keskustella
yksittäisistä ihmisistä tai ihmisryhmistä,
uskonnoista, uskonsuunnista eikä uskonryhmistä,
eikä myöskään kenenkään ihmisen
tai minkään ihmisryhmän oppirakennelmista.

:agape:

Kaikessa etsimme yhdessä
Rakkauden ilmapiirissä
Jumalaa ja lähimmäistä kunnioittaen
Jumalan ilmoitusta Hänen Sanassaan.

:bible2:
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6544
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Re: kalamos.foorumi.eu

ViestiKirjoittaja kalamos » 03.09.2022 17:59

Viikko sitten lauantaina
tuli kuusi vuotta täyteen
tämän foorumin perustamisesta.

27.8.2016
Avasin tämän foorumin.
Ja olin tietenkin täällä ensin yksin.

Eli nyt on sitten jo
seitsemän päivää takana
seitsemättä vuotta.

Saakoon tämä vuosi olla
erityisen pyhitetty
Rakkauden ilmapiirissä
käytävälle keskustelulle
Jumalan ilmoituksesta
Hänen Sanassaan ja teoissaan.

En olisi uskonut kuusi vuotta sitten,
että tälle foorumille kirjoitetuista
teksteistä syntyy jopa kirjoja.

Ihmeellisiä armoituksia
on foorumin kirjoittajilla.

Kaikkia kirjoittajia ja lukijoita
Siunaten

kalamos
Avatar
kalamos
 
Viestit: 6544
Liittynyt: 27.08.2014 07:31

Seuraava

Paluu Teemablogit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa