Voi olla, että minä olin vielä Tampereella joulumerkkikodissa,
kun äiti yritti myydä isän maalaamia tauluja.
Tuosta dramaattisesta tapahtumaketjusta kerroin bogini
tällä hetkellä viimeisimmässä
viestissäni.Tämä taulu, jolla aloitin isäni taidenäyttelyn,
on sitten vuosikymmeniä vanhempaa tuotantoa.
Muistan kyllä lapsuusajaltani sen,
kuinka jännää oli äidin kanssa hiipiä katsomaan,
mitä isä oli yön aikana saanut aikaiseksi,
kun illalla oli ollut vasta pohjustettu kangas telineellä.
Ei taulu tietenkään yhdessä yössä valmiiksi tule.
Siinä se jännyys olikin. Ensin oli vain jonkinlaista hahmoa,
josta ei oikein vielä mitään auennut.
Tuleeko tuohon kohtaan meri vai pelto jne.
Näitä sitten äidin kanssa mietimme.
Mutta välillä tuo maalaaminen jäi kovin vähiin.
Eikä sitä hirmu raskaan työpäivän jäljiltä
niin paljon olisi jaksanutkaan.
Kotona kun odotti työpäivän jälkeen niin paljon töitä muutenkin.
Veden kantamista, puiden pilkkomista jne.
Mutta sitten vanhana, kun isä vielä riittävästi näki silmillään,
hän alkoi uudelleen maalata.
Luultavasti tuokin taulu on siltä ajalta.
Voi, olla että juuri tuo taulu on yksi kolmen taulun sarjasta,
jotka isä ja äiti lahjoittivat minulle jonkin asian johdosta.
En muista mikä juhla se olisi ollut
- ups -
olisiko tuo lahja ollutkin minulle ja vaimolleni.
Luultavasti sain tai saimme itse valita nuo kolme taulua.
Ja sitten muistan, kuinka myöhemmin kerroin isälle siitä,
kuinka nuo kolme taulua puhutteliat minua.
Hiukan samaan tyyliin kuin puhutteli nyt Sinua.
En ole tuota portin tarkoitusta oikein ymmärtänyt.
Nyt tiedän, että se on lammasportti.
Valitettavasti tuossa ottamassani valokuvassa
ei nyt tule kontrasti ihan aidosti esiin.
Ja tietenkin se on muutenkin vain sarja pikseleitä.