Sitominen/päästäminen?

[Annu]

Raamattu kansalle

Minä olen antava sinulle
taivasten valtakunnan avaimet.
Minkä sinä sidot maan päällä,
se on oleva sidottu taivaissa,
ja minkä sinä päästät maan päällä,
se on päästetty taivaissa.

Totisesti minä sanon teille:
kaikki,
minkä te sidotte maan päällä,
on oleva sidottu taivaassa,
ja kaikki,
minkä te päästätte maan päällä,
on oleva päästetty taivaassa.

Mitä tarkoittaa tuo sitominen ja päästäminen?
Onko se esimerkiksi jonkun päästämistä
synneistään ja sitominen esimerkiksi perkeleen
valtaan jättämistä
(vaikka ei kai kenenkään toivota jäävän ikuisiksi
ajoiksi perkeleen valtaan?)?

(Taas tulee esiin tietämättömyyteni )

[NäilläNäppäimillä]

Myös minä jään kuulolle.

[kalamos]

Otetaan vaikka tuo jälkimmäinen
tarkempaan tarkasteluun
koko katkelma huomioiden.

Raamattu kansalle -käännös
on otsikoinut tuon katkelman:

Voita veljesi takaisin

Käytit tuossa kohden
ja minäkin käytän
perinteistä kirkkoraamattua
eli vanhaa käännöstä.

Mutta jos veljesi
rikkoo sinua vastaan, 
niin mene ja nuhtele häntä
kahdenkesken; 

jos hän sinua kuulee,
niin olet voittanut veljesi. 

Mutta jos hän ei sinua kuule,
niin ota vielä yksi tai kaksi
kanssasi, 

'että jokainen asia
vahvistettaisiin
kahden tai kolmen
todistajan sanalla.' 

Mutta jos hän ei kuule heitä,
niin ilmoita seurakunnalle. 

Mutta jos hän
ei seurakuntaakaan kuule, 
niin olkoon hän sinulle,
niinkuin olisi pakana ja publikaani. 

Totisesti minä sanon teille: 

kaikki,
minkä te sidotte maan päällä,
on oleva sidottu taivaassa, 
ja kaikki,
minkä te päästätte maan päällä,
on oleva päästetty taivaassa. 

Vielä minä sanon teille: 

jos kaksi teistä maan päällä
keskenään sopii
mistä asiasta tahansa, 
että he sitä anovat,
niin he saavat sen minun Isältäni,
joka on taivaissa.

Sillä missä kaksi tahi kolme
on kokoontunut minun nimeeni, 
siinä minä olen heidän keskellänsä. 

Sitominen ja päästäminen liittyy
toista vastaan rikkovaan veljeen. 

Kun joku rikkoo
Kristuksen omaa vastaan, 
niin silloin hän rikkoo
itse asiassa Kristusta vastaan, 
jonka ruumiin jäsen uskova on. 

No,
maailman taholta tätä tietysti tapahtuu. 
Mutta nyt kysymys on siitä,
että veli rikkoo veljeä vastaan. 

Silloin pitäisi kääntyä
tuon rikkovan veljen puoleen
kahden kesken. 

Ja asetelma on silloin siis se,
että rikkova veli on
rikkonut Kristusta vastaan. 

Jos rikkova veli kuulee sinua,
olet voittanut veljesi takaisin 
eheään yhteyteen Kristuksen kanssa. 

Jos rikkova veli ei kuule sinua, 
Jeesuksen Rakkaus vaatii, 
että otat
yhden tai kaksi muuta veljeä
mukaasi, 
ja käytte yhdessä tämän asian
rikkovan veljen kanssa
tarkoin läpi. 

Jos rikkova veljesi kuulee sinua
jo tuossa ensimmäisessä vaiheessa,
niin silloin
te kaksi anotte keskenänne sopien
Jeesukselta 
vapautusta tästä rikkomuksesta,
ja saatte sen. 

Jos rikkova veljesi
kuulee vasta toisessa vaiheessa, 
jolloin sinulla on
yksi tai kaksi sinun kanssasi, 
niin silloin rikkova veli ja sinä
ja sinun kanssasi oleva(t)  
anotte keskenänne sopien
vapautusta tälle asialle, 
ja te saatte sen. 

Mutta jos sopimista
ei löydy näinkään,
täytyy asia viedä
seurakuntaan saakka.  

Silloin ja vain silloin
voi tulla kysymykseen
myös sitominen.

Eli jos rikkova veli
ei vieläkään suostu sopimaan,
niin silloin seurakunnan täytyy
tämä asia rukouksessa
viedä Herralle, 
jotta Kristuksen ruumis
ei tee asiassa väärää päätöstä. 

Jos rikkova veli
ei sitten kuule seurakuntaakaan, 
olkoon hän sinulle sitten
kuin pakana tai publikaani.

Ja silloin veljesi on siis
Sinulle sellainen ihminen,  
jolle Sinun pitäisi pystyä 
jollain tavalla
välittämään ilosanoma
siitä vapaudesta, 
joka Kristuksessa on meille tarjolla. 

Sinun tulee siis rakastaa
Kristuksen agape-rakkaudella häntä, 
jotta hän voisi kääntyä
takaisin Kristuksen puoleen. 

[kalamos]

Tuo ensimmäinen lainauksesi
on erilaisesta tilanteesta.

Jeesus on juuri ilmoittanut
olevansa Kristus eli Messias.

Hän tekee sen kysymällä ensin,
mitä ihmiset
Hänestä sanovat.
Ja sitten
mitä he hänestä sanovat.

Ja Pietari on tietenkin heti
suuna ja päänä.

Kun Jeesus tuli
Filippuksen Kesarean tienoille,
kysyi hän opetuslapsiltaan sanoen:

"Kenen ihmiset sanovat
Ihmisen Pojan olevan?"

Niin he sanoivat:

"Muutamat Johannes Kastajan,
toiset Eliaan,
toiset taas Jeremiaan
tahi jonkun muun profeetoista".

Hän sanoi heille:

"Kenenkä te sanotte minun olevan?"

Simon Pietari vastasi ja sanoi:

"Sinä olet Kristus,
elävän Jumalan Poika".

Jeesus sanoo Pietaria autuaaksi,
koska Isä on tämän hänelle ilmoittanut.

Jeesus vastasi ja sanoi hänelle:

"Autuas olet sinä,
Simon, Joonaan poika,
sillä ei liha eikä veri
ole sitä sinulle ilmoittanut,
vaan minun Isäni,
joka on taivaissa.

Ja nyt sillä perusteella,
että Pietari on taivaasta
saanut ymmärryksen siitä asiasta,
että Jeesus on Kristus,
Jeesus sanoo jotain järisyttävää:

Ja minä sanon sinulle:

sinä olet Pietari,
ja tälle kalliolle
minä rakennan seurakuntani,
ja tuonelan portit eivät sitä voita.

Tuon jakeen sisältöä tulkitaan monin tavoin.
Mutta kun yritän olla tulkitsematta sitä,
niin mielestäni siinä sanotaan niin,
että Pietari on järkäle,
jota ei ohiteta eikä voiteta.

Pietari saa avaimet
päästää ihminen sisälle
taivasten valtakuntaan.

Minä olen antava sinulle
taivasten valtakunnan avaimet,
ja minkä sinä sidot maan päällä,
se on oleva sidottu taivaissa,
ja minkä sinä päästät maan päällä,
se on oleva päästetty taivaissa.

Eli me pietarit eli elävät kivet,
olemme niitä,
jotka avaamme oven
taivasten valtakuntaan.

Kuitenkin Jeesus itse on Kristus.
Hän avaa, eikä kukaan sulje.
Hän sulkee, eikä kukaan avaa.

Jeesus on paljastanut
Uuden Liiton seurakunnan salaisuuden.

Mutta kuitenkin Jeesus
varoittaa opetuslapsia kertomasta
kellekään, että Hän on Kristus.

Ja sitten Jeesus alkaa puhua
kärsimisestään.

Ja jälleen kerran Pietari
törttöilee heti tuon ihanan hetken jälkeen.
Rupesi oikein nuhtelemaan Jeesusta.
Pietari oli vähän ylimitoittanut valtuutensa,
joita hänellä ei vielä edes ollut.

Pietari ei ymmärtänyt vielä
eikä vielä omistanut noita avaimia.

Ne voitiin jakaa opetuslapsille
vasta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen.

Ja se tarkoittaa sitä,
että me julistamme evankeliumia.
Ja joka ottaa vastaan sen,
niin meillä on valtuus
julistaa synnit anteeksi.

Eli kun Jeesus oli kuollut
ja ylösnoussut
ja opetuslapset kohtasivat
Hänet,
he syntyivät uudesti ylhäältä Hengestä,
kun Jeesus puhalsi heihin,
ja nyt heillä oli valtuus
käyttää taivasten valtakunnan avaimia.

Samana päivänä,
viikon ensimmäisenä,
myöhään illalla,

kun opetuslapset olivat koolla
lukittujen ovien takana,
juutalaisten pelosta,

tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään
ja sanoi heille:

"Rauha teille!"

Ja sen sanottuaan hän näytti heille
kätensä ja kylkensä.

Niin opetuslapset iloitsivat
nähdessään Herran.

Niin Jeesus sanoi heille
jälleen:

"Rauha teille!

Niinkuin Isä on lähettänyt minut,
niin lähetän minäkin teidät."

Ja tämän sanottuaan
hän puhalsi heidän päällensä
ja sanoi heille:

"Ottakaa Pyhä Henki.

Joiden synnit te anteeksi annatte,
niille ne ovat anteeksi annetut;
joiden synnit te pidätätte,
niille ne ovat pidätetyt."

Tästä on kysymys
ensimmäisessä lainaamassasi kohdassa.

Meillä on valta avata
taivasten valtakunnan ovet
ihmisille,
jotka haluavat ottaa vastaan Jeesuksen.

Jälkimmäisessä avauksen kohdassa
on kysymys veljen kohtaamisesta.

Hän ei ole uskosta osaton,
mutta voimme joutua
kohtelemaan häntä
niin kuin hän olisi sellainen.

[kalamos]

Eli kysymys on todellakin juuri siitä,
minkä Annu ilmaisi avauksessaan
näin:

Onko se esimerkiksi jonkun päästämistä
synneistään ja sitominen esimerkiksi perkeleen
valtaan jättämistä
(vaikka ei kai kenenkään toivota jäävän ikuisiksi
ajoiksi perkeleen valtaan?)?

Kysymys voi olla ihmisestä,
joka ei vielä tunne Jeesusta.
Hän vapautuu synneistään
Jumalan lasten vapauteen.

Tai kysymys voi olla uskovasta ihmisestä,
joka jo tuntee Jeesuksen,
mutta on joutunut synnin sitomaksi.

Paholainen sidotaan tuhanneksi vuodeksi.
Silloin ihmiset ovat vapaita sen kahleista.

Ja me olemme sitä jo nyt,
kun Jeesus on meidät vapauttanut.

Jeesuksessa me olemme kuolleet synnille.
Synnin ja kuoleman laki täytettiin Golgatalla
ja niin me olemme vapautetut siitä.

Mutta jos annamme vapauden
olla yllykkeenä lihalle,
niin me olemme kohta uudelleen sidotut.

Yleensä kuuluu,
että teidän keskuudessanne
harjoitetaan haureutta,
jopa semmoista haureutta,
jota ei ole pakanainkaan keskuudessa,
että eräskin pitää isänsä vaimoa.

Ja te olette paisuneet pöyhkeiksi!
Eikö teidän pikemminkin
olisi pitänyt tulla murheellisiksi,
että se,
joka on tuommoisen teon tehnyt,
poistettaisiin teidän keskuudestanne?

Ja nyt tällainen ihminen
vapautetaan lihansa vallasta
seuraavasti:

Herran Jeesuksen nimessä
hyljättävä saatanan haltuun
lihan turmioksi,
että hänen henkensä pelastuisi
Herran päivänä.

Ja näin sitten kävikin
tuon ihmisen kanssa.
Hän huomasi syntinsä
ja sai jälleen kokea
todellista Rakkautta
haureuden sijaan.

Jos seurakunta on leväperäinen,
niin siitä seuraa se,
että kohta kaikki happanee.
Koko seurakunta elää haureudessa.

Ei ole hyvä, että kerskaatte.
Ettekö tiedä,
että vähäinen hapatus
hapattaa koko taikinan?

Peratkaa pois vanha hapatus,
että teistä tulisi uusi taikina,
niinkuin te olettekin happamattomat;
sillä onhan
meidän pääsiäislampaamme, Kristus,
teurastettu.

Viettäkäämme siis juhlaa,
ei vanhassa hapatuksessa
eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa,
vaan puhtauden ja totuuden
happamattomuudessa.

Minä kirjoitin teille kirjeessäni,
ettette seurustelisi
huorintekijäin kanssa;

en tarkoittanut yleensä
tämän maailman huorintekijöitä
tai ahneita tai anastajia
tai epäjumalanpalvelijoita,
sillä silloinhan
teidän täytyisi lähteä pois maailmasta.

Vaan minä kirjoitin teille,
että jos joku,
jota kutsutaan veljeksi,
on huorintekijä
tai ahne tai epäjumalanpalvelija
tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja,
te ette seurustelisi
ettekä söisikään semmoisen kanssa.

Sillä onko minun asiani tuomita niitä,
jotka ovat ulkopuolella?
Ettekö tekin tuomitse vain niitä,
jotka ovat sisäpuolella?
Mutta ulkopuolella olevat
tuomitsee Jumala.

"Poistakaa keskuudestanne se,
joka on paha."

Tuo katkelma tulee helposti
väärin ymmärretyksi.

Korinttolaisillakin meni
ilmeisesti useinkin överiksi.
Ja Paavali joutuu korjaamaan
laivan kurssia,
joka on menossa karille.

Raamattu kansalle

Jos joku on tuottanut murhetta,
hän ei ole tuottanut sitä
vain minulle vaan teille kaikille
- ainakin jossain määrin,
etten liioittelisi.

Sellaiselle riittää se rangaistus,
jonka useimmat teistä
ovat hänelle antaneet.

Nyt teidän päinvastoin
tulee antaa anteeksi ja lohduttaa,
ettei hän menehtyisi
liian suureen murheeseen.

Sen vuoksi kehotan teitä
osoittamaan hänelle rakkautta.

Siksi kirjoitinkin teille,
jotta saisin tietää,
kestättekö koetuksen,
oletteko kaikessa kuuliaisia.

Kenelle te jotakin annatte anteeksi,
hänelle annan minäkin.

Sen, mitä olen antanut anteeksi
- jos minulla on ollut
jotakin anteeksi annettavaa -
sen olen antanut anteeksi
teidän tähtenne
Kristuksen kasvojen edessä,

ettei Saatana pääsisi meistä voitolle.
Eiväthän hänen aikeensa
ole meille tuntemattomia.

Paavali ei koskaan tietenkään
kehottanut vihaamaan ketään ihmistä.

Mutta on rakkaudetonta
antaa ymmärtää,
että kaikki on hyvin,
jos ihminen elää esimerkiksi
sellaisessa synnissä,
jossa tuo aiemmin mainittu oli elänyt.

Loppujen lopuksi on niin,
että me elämme koko ajan
Pääsiäistä.

Pääsiäisenä sai talossa
olla vain happamatonta leipää.

Meidän kuuluu olla pyhiä.
Siksi meidän on perattava
koko ajan pois vanhaa hapatusta.
Ensisijaisesti itsestämme.
Omasta kodistamme.
Juuri eilenkin huomasin
leivän olevan homeessa.

No toisaalta iloitsin.
Poistin leivän leipälaatikosta
ja heittelin paahtoleivän siivut
pensaiden alle linnuille syötäväksi.

Mutta kävi niin,
että orava kiitollisena
alkoi raahata niitä korkeuksiin
talomme kattorakenteisiin.

[Annu]

Kiitos, Kalamos, että selitit molemmat kohdat,
etenkin ensimmäisen! Nyt ne tulivat selviksi.

Asiasta toiseen, olen siinä käsityksessä, että
linnuille ei saisi antaa homeista leipää.
Homeessahan on myrkkyä. Olen ainakin
lukenut, että homevaaran vuoksi talvellakaan
ei saisi antaa linnuille leipää tai kauraryynejä,
koska ne kostuessaan voivat pilaantua. En
ole varma tuosta asiasta kuitenkaan, miten
se todellisuudessa lienee.

[kalamos]

Voi kuinka ihanaa,
että sait selvää vastauksista.

Minä pelkäsin,
että ei kukaan ymmärrä,
vaikka aina kirjoitankin
koko ajan huokaillen Jeesuksen puoleen.

Tuollaiset viiden tähden kysymykset,
ovat aina todella opettavaisia
ainakin minulle itselleni.

Ja kun sitten etsin vastausta,
niin olen niin valtavan iloinen,
että nyt minäkin ymmärrän.

Laitin tuon leipäjutun tuohon loppuun,
kun se jotenkin ilmensi sitä,
että ei siitä hapatteesta
täällä maan päällä koskaan
lopullisesti pääse.
Talomme katolle
päätyivät nuokin leipäviipaleet.


PS

Tuo huomautuksesi oli tärkeä.
Olemme varsinaisesti ruokkineet
lintuja auringonkukan siemenillä.

Mutta sitten kaurislaumat ahmivat
noita siemeniä niin valtavat määrät,
että viime talvena ruokimme
vain siemenrasvaseos pötkylöillä.

Niihin kauriit eivät päässeet käsiksi.
Mutta oravat tahtovat aina löytää
jonkun reitin.

Ja oravien ruoaksi nuokin
leivät sitten menivät.

Myös kauriit syövät yleensä
yhdessä yössä leivät.

Eli yksi ratkaisu onglemaan on se,
että vien leivät illalla,
kun linnut eivät enää ruokaile.

Saattaa olla,
että ensi talvena ei uskalla enää
ruokkia lintuja
lintuinfluenssan tähden.

Kovin arvokkaita linnuille
nuo leivänpalat ovat olleet,
eivätkä ne yleenä ole vielä
homeessa,
vaan vasta esimerkiksi kovettuneet,
enkä uskalla hapertuvilla
hampaillani niitä syödä.

Mustis saattaa seisoa pitkin päivää
jonkun paahtoleipäviipaleen ääressä,
ja vartioida sitä,
kun ei enä itse jaksa sitä syödä.

Mutta kauriit kyllä
sen sitten yöllä vievät sen
vartiosta huolimatta.

[kalamos]

δέω
deō

sitoa, kääriä

Jeesuskin
sidottiin eli käärittiin liinoihin.

Ja näin tapahtui myös
Lasarukselle vähän aikaisemmin.

Jeesus herätti
Lasaruksen kuolleen ruumiin.

Ja Lasarus tuli ulos haudasta
täysin liikuntakyvyttömänä
ja mitään näkemättömänä pakettina.

Ja kuollut tuli ulos,
jalat ja kädet siteisiin käärittyinä,
ja hänen kasvojensa ympärille
oli kääritty hikiliina.

Jeesus sanoi heille:

"Päästäkää hänet
ja antakaa hänen mennä".

Ja tämän ihmeen
mekin saamme kokea
jo täällä ajassa,
kun me synteihimme kuolleet
synnymme uudesti eläviksi.

Ja silloin toisten tehtävä
on auttaa tällaista ihmistä
uuden elämän alkuvaiheessa
ja päästää hänet siteistä,
niin että hän voi astua vapauteen.

Mutta sitä,
mikä tapahtui
Jeesuksen ylösnousemuksen yhteydessä,
ei ole vielä koettu,
eikä koeta ennenkuin
tapahtuu seurakunnan tempaus.

Silloin meidän käärinliinamme
ja sidoksemme jäävät lopullisesti tänne,
ja me vapaudumme kertakaikkisesti
tämän maailman kahleista.