Raamattu on Jumalan omasivu

Ilmestyskirjasta, Harmagedonin sota.

Ilm.16:12-16
Ja kuudes enkeli vuodatti maljansa suureen Eufrat-virtaan, ja sen vesi kuivui,
että tie valmistuisi auringon noususta tuleville kuninkaille.
Ja minä näin lohikäärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta
lähtevän kolme saastaista henkeä, sammakon muotoista. Sillä ne ovat riivaajain henkiä,
jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät
sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä.
- Katso, minä tulen niinkuin varas; autuas se, joka valvoo ja pitää vaatteistansa vaarin,
ettei hän kulkisi alastomana eikä hänen häpeätänsä nähtäisi! -
Ja ne kokosivat heidät siihen paikkaan, jonka nimi hebreaksi on Harmagedon.

Aina puhutaan Googin sodasta, joka on eri sota kuin tämä, ja ne sekoitetaan toisiinsa. Googin sota tulee vasta tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen. Harmagedonin (Megiddon) sodasta ei paljon puhuta, ehkä siksi, että se katsotaan erään lahkon höpinäksi. Sillä kuitenkin on merkittävin paikkansa tulevassa historiassa.

Kertomus jatkuu Ilm 19:19-21
Ja minä näin pedon ja maan kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa kokoontuneina
sotiaksensa hevosen selässä istuvaa vastaan ja hänen sotajoukkoansa vastaan.
Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa,
joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet;
ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa.
Ja ne muut saivat surmansa hevosen selässä istuvan miekasta, joka lähti hänen suustaan;
ja kaikki linnut tulivat ravituiksi heidän lihastansa.

Lyhytkestoisessa Harmagedonin sodassa saavat nopeasti ikuisen tuomionsa peto ja väärä profeetta, niitä kumartaneet sekä Jeesusta vastaan hyökkäävät kuninkaat. Paikka on siten sen sotaisuudesta huolimatta myönteinen.

Kuten tiedämme, VT on erittäin profeetallinen. Samassa paikassa voitti Joosua taistelun, samoin Debora ja Baarak kanaanilaisia Jaabinia ja Siiseraa vastaan tuomarien aikana.

Osa Deboran ja Baarakin duetosta:

Tuom.5:19-23
Kuninkaat tulivat ja taistelivat, silloin taistelivat Kanaanin kuninkaat Taanakissa,
Megiddon vesien varsilla; mutta hopeata he eivät saaneet saaliiksensa.
Tähdet taivaalta kävivät sotaa, radoiltaan ne sotivat Siiseraa vastaan.
Kiisonin puro tempasi heidät mukaansa, taistelujen puro, Kiisonin puro.
Astu esiin, minun sieluni, voimallisesti! Silloin hevosten kaviot tömistivät maata,
kun urhot laskivat, laskivat laukkaa. Kirotkaa Meeros, sanoo Herran enkeli,
kiroamalla kirotkaa sen asukkaat, koska eivät tulleet Herran avuksi,
Herran avuksi sankarien joukkoon.

Karmelin vuoren lähettyvillä sijaitsevat Taanak (Tel Tanach) ja Megiddo ovat yhä Israelin kartalla. Ne sijaitsevat tasankoalueella, johon sinne kokoontuvien kuninkaiden sotakalustot voidaan tuoda.

Aina puhutaan Googin sodasta, joka on eri sota kuin tämä, ja ne sekoitetaan toisiinsa. Googin sota tulee vasta tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen.

Hesekielin Googin sota ja Ilmestyskirjan Googin sota poikkeavat toisistaan mielestäni sen verran, että kyse on eri sodista. Edellä mainitussa esim. vain osa kansoista hyökkää Israeliin ja jälkimmäisessä kaikki hyökkäävät "pyhien leiriin ja sen rakastettuun kaupunkiin".

Johannes (Ilm 16:12-16) kirjoitti:
Ja kuudes enkeli vuodatti maljansa
suureen Eufrat-virtaan,
ja sen vesi kuivui,
että tie valmistuisi
auringon noususta tuleville kuninkaille.

Ja minä näin
lohikäärmeen suusta
ja pedon suusta
ja väärän profeetan suusta
lähtevän kolme saastaista henkeä,
sammakon muotoista.

Sillä ne ovat riivaajain henkiä,
jotka tekevät ihmeitä;
ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo
kokoamaan heidät sotaan
Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä.

- Katso,
minä tulen niinkuin varas;
autuas se,
joka valvoo ja pitää vaatteistansa vaarin,
ettei hän kulkisi alastomana
eikä hänen häpeätänsä nähtäisi! -

Ja ne kokosivat heidät siihen paikkaan,
jonka nimi hebreaksi on Harmagedon.

Siis kolme saastaista henkeä
villitsee maan kuninkaat
ja niin valtaisat sotajoukot
kootaan Harmagedonille.

Paholaisen tarkoitus on,
että ihmiskunta tuhoaisi itsensä
lopullisesti.

Mutta jälleen kerran tulee
epäonnistuminen paholaisen osaksi.

Vain pahat ihmiset tulevat tuomion alle
ja Jumala pelastaa muut.

Johannes (Ilm 17:1-2) kirjoitti:
Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä,
joilla oli ne seitsemän maljaa,
ja puhui minulle sanoen:

"Tule,
minä näytän sinulle
sen suuren porton tuomion,
joka istuu paljojen vetten päällä,
hänen,
jonka kanssa maan kuninkaat
ovat haureutta harjoittaneet
ja jonka haureuden viinistä
maan asukkaat ovat juopuneet".

Ja kohta savu nousee raunioista.
Tuomion pasuunat ovat kajahtaneet.
Vihan maljat on vuodatettu.

Ihmiset ovat olleet
sotimassa toisiaan vastaan
riivattuina.

Johannes (Ilm 16:19-21) kirjoitti:
Ja se suuri kaupunki
meni kolmeen osaan,
ja kansojen kaupungit kukistuivat.

Ja se suuri Babylon
tuli muistetuksi Jumalan edessä,
niin että hän antoi sille
vihansa kiivauden viinimaljan.

Ja kaikki saaret pakenivat,
eikä vuoria enää ollut.

Ja suuria rakeita,
leiviskän painoisia,
satoi taivaasta ihmisten päälle;
ja ihmiset pilkkasivat Jumalaa
raesateen vitsauksen tähden,
sillä se vitsaus oli ylen suuri.

Elokuva on päättynyt.
Suuren kaupungin valot
ovat vaihtuneet mustaksi savuksi.
Suuri kaupunki on kolmena palasena.

Elokuvan loppuhimmenyksen aikana
valkokankaalla nähdään
syventävän kertauksen luontoisesti
helakan punaisen pedon,
jolla nainen ratsasti.

Johannes (Ilm 17:4-6) kirjoitti:
Ja nainen oli puettu purppuraan
ja helakanpunaan
ja koristettu
kullalla ja jalokivillä ja helmillä
ja piti kädessään kultaista maljaa,
joka oli täynnä kauhistuksia
ja hänen haureutensa riettauksia.

Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi,
salaisuus:

"Suuri Babylon,
maan porttojen ja kauhistuksien äiti".

Ja minä näin sen naisen
olevan juovuksissa
pyhien verestä
ja Jeesuksen todistajain verestä;
ja nähdessäni hänet
minä suuresti ihmettelin.

Tämä loppuhimmennys
muuttuu ihmeelliseksi
suru/ilo juhlaksi.

Johannes (Ilm 18:1- ) kirjoitti:
Sen jälkeen minä näin
tulevan taivaasta alas
erään toisen enkelin,
jolla oli suuri valta,
ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan.
Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen:

"Kukistunut, kukistunut
on
suuri Babylon ...

Ja kohta surijat
kauhistelevat vainajan kohtaloa.

Johannes (Ilm 18:17-19) kirjoitti:
Ja kaikki laivurit
ja kaikki rannikkopurjehtijat
ja merimiehet
ja kaikki merenkulkijat
seisoivat loitolla
ja huusivat
nähdessään hänen palonsa savun
ja sanoivat:

"Mikä on
tämän suuren kaupungin vertainen?"

Ja he heittivät tomua päänsä päälle
ja huusivat itkien ja surren
ja sanoivat:

"Voi, voi sitä suurta kaupunkia,
jonka kalleuksista rikastuivat kaikki,
joilla oli laivoja merellä,
kun se yhdessä hetkessä tuhoutui!"

Mutta sitten etäämpänä
soikin riemulaulu:

Johannes (Ilm 18:20) kirjoitti:
Riemuitse hänestä, taivas,
ja te pyhät ja apostolit ja profeetat;

sillä Jumala on hänet tuominnut
ja kostanut hänelle teidän tuomionne.

Hautakivi heitetään
vainajan haudalle.

Johannes (Ilm 18:21) kirjoitti:
Ja väkevä enkeli otti kiven,
niinkuin suuren myllynkiven,
ja heitti sen mereen sanoen:

"Näin heitetään kiivaasti pois
Babylon, se suuri kaupunki,
eikä sitä enää löydetä".

Ja ilonpito jatkuu taivaassa.

Johannes (Ilm 19:1) kirjoitti:
Sen jälkeen minä kuulin
ikäänkuin kansan paljouden
suuren äänen
taivaassa sanovan:

"Halleluja!

Vihkiminen on tapahtunut taivaassa.
On hääjuhlan aika.

Johannes (Ilm 19:7) kirjoitti:
Iloitkaamme ja riemuitkaamme
ja antakaamme kunnia hänelle,
sillä Karitsan häät ovat tulleet,
ja hänen vaimonsa
on itsensä valmistanut.

Hääjuhla vietetään maan päällä.
Morsiusparin saapuminen
juhlapaikalle on mahtava.

Johannes (Ilm 19:11-14) kirjoitti:
Ja minä näin taivaan auenneena.

Ja katso:

valkoinen hevonen,
ja sen selässä istuvan nimi
on Uskollinen ja Totinen,
ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.

Ja hänen silmänsä
olivat niinkuin tulen liekit,
ja hänen päässään
oli monta kruunua,
ja hänellä oli kirjoitettuna nimi,
jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse,

ja hänellä oli yllään
vereen kastettu vaippa,
ja nimi, jolla häntä kutsutaan,
on Jumalan Sana.

Ja häntä seurasivat
ratsastaen valkoisilla hevosilla
taivaan sotajoukot,
puettuina valkeaan ja puhtaaseen
pellavavaatteeseen.

Hääaterioinnin aloittavat
taivaan linnut.

Johannes (Ilm 19:17-18) kirjoitti:
Ja minä näin enkelin seisovan auringossa,
ja hän huusi suurella äänellä
sanoen kaikille
keskitaivaalla lentäville linnuille:

"Tulkaa,
kokoontukaa Jumalan suurelle aterialle
syömään kuningasten lihaa
ja sotapäällikköjen lihaa
ja väkevien lihaa
ja hevosten
sekä niiden selässä istuvien lihaa
ja kaikkien vapaitten ja orjien lihaa,
sekä pienten että suurten".

Harmagedonin taistelun piti olla
paholaisen järjestämä
taistelu maan kuninkaiden välillä,
jossa ihmiskunta tuhoaisi itsensä,
mutta paholainen häviää
jokaisen taistelunsa.

Ja nytkin käy niin,
että loppuviimein
ihmiset eivät surmaakaan toisiaan
vaan käyvät
taivaasta saapuvan
Kuningasten Kuninkaan
ja Hänen omiensa kimppuun.

Johannes (Ilm 19:19-21) kirjoitti:
Ja minä näin pedon
ja maan kuninkaat
ja heidän sotajoukkonsa kokoontuneina
sotiaksensa
hevosen selässä istuvaa vastaan
ja hänen sotajoukkoansa vastaan.

Ja peto otettiin kiinni,
ja sen kanssa väärä profeetta,
joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa,
joilla hän oli eksyttänyt ne,
jotka olivat ottaneet pedon merkin,
ja ne,
jotka olivat sen kuvaa kumartaneet;

ne molemmat heitettiin elävältä
tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa.

Ja ne muut saivat surmansa
hevosen selässä istuvan miekasta,
joka lähti hänen suustaan;
ja kaikki linnut tulivat
ravituiksi heidän lihastansa.

Harmagedonin taistelu
on lopullisesti päättynyt.

Googin henkivalta
eli enkeliruhtinas
kuitenkin vaikuttaa vielä
Messiaan valtakunnan jälkeenkin
ja nyt yhtenäisen mantereen
neljällä kulmalla olevia kansoja.

Johannes (Ilm 20:7-9) kirjoitti:
Ja kun ne tuhat vuotta
ovat loppuun kuluneet,

päästetään saatana vankeudestaan,
ja hän lähtee villitsemään
maan neljällä kulmalla olevia kansoja,
Googia ja Maagogia,
kootakseen heidät sotaan,
ja niiden luku on kuin meren hiekka.

Ja he nousevat yli maan avaruuden
ja piirittävät pyhien leirin
ja sen rakastetun kaupungin.

Mutta tuli lankeaa taivaasta
ja kuluttaa heidät.

On viimeisen tuomion aika.

Ja samaan aikaan
kaikkine ihmisten ollessa
Jumalan Valtaistuimen edessä
Jumala luo uudet taivaat
ja uuden maan,
joissa vanhurskaus asuu.

Toiset päätyvät kadotukseen
toiset Uuteen maahan.

Harmagedonin aika on ohi.
Vuorten joukkojen keskityksiä
ei enää tapahdu.
Vuori tarkoittaa hallitusta ja valtaa.

Sitä hallitsemista,
joka nyt on tarpeen,
ei enää tarvita,
kun Jumala on kaikki kaikissa.
Niin Sinussa kuin minussakin.

Mutta ei tietenkään niissä,
jotka eivät Hänen omikseen suostuneet.

Niin hirmuinen on tämä näytelmä,
jossa meillä itse kullakin on roolinsa,
että se vetää sanattomaksi.

Minulle oli ihan uusi elämys
avauksen viimeinen Raamattulainaus:

Historioitsija (Tuom 5:19-23) kirjoitti:
Kuninkaat tulivat ja taistelivat,
silloin taistelivat
Kanaanin kuninkaat Taanakissa,
Megiddon vesien varsilla;
mutta hopeata he eivät saaneet saaliiksensa.

Tähdet taivaalta kävivät sotaa,
radoiltaan ne sotivat Siiseraa vastaan.

Kiisonin puro tempasi heidät mukaansa,
taistelujen puro, Kiisonin puro.

Astu esiin, minun sieluni, voimallisesti!

Silloin hevosten kaviot tömistivät maata,
kun urhot laskivat, laskivat laukkaa.

Kirotkaa Meeros,
sanoo Herran enkeli,
kiroamalla kirotkaa sen asukkaat,
koska eivät tulleet Herran avuksi,
Herran avuksi sankarien joukkoon.

Me Jeesuksen omat
kuulumme Hänen sotajoukkoihinsa.

Meillä on tehtävämme
tässä ajassa ja tulevassa.

Kunpa en olisi Meeros.

Aloittaja on selvästi Debora.

Avaathan tuota Tuomarien kirjan
viidettä lukua.

Historioitsija (Tuom 5:1) kirjoitti:
Sinä päivänä
Debora ja Baarak, Abinoamin poika,
lauloivat näin ...

Kalamos kirjoitti mm:

"Kirotkaa Meeros,
sanoo Herran enkeli,
kiroamalla kirotkaa sen asukkaat,
koska eivät tulleet Herran avuksi,
Herran avuksi sankarien joukkoon.

Me Jeesuksen omat
kuulumme Hänen sotajoukkoihinsa.

Meillä on tehtävämme
tässä ajassa ja tulevassa.

Kunpa en olisi Meeros."


Jotkut tutkijat sijoittavat Meeroksen Naftalin alueelle. Sen nykyinen nimi saattaa olla Khirbet Marus.
Debora ja kumppanit olivat kutsuneet koolle sota-apua sieltäkin, mutta eivät nähtävästi saaneet.

Kunpa minäkään en olisi Meeros. Taipumusta kyllä on, Herra armahtakoon.