Daniel profeetta

[NäilläNäppäimillä]

Danielin kirja luku kolme
Minun tiivistämänäni

Tämä tapahtui noin 2600 vuotta sitten. Kuka tunnistaa tämän kertomuksen profeetallisuuden näihin päiviin? Vertaa esimerkiksi Ilmestyskirjaan, joka johdattaa tämän maailmanajan loppuun.

Kuningas Nebukadnessar teetti kultaisen kuvapatsaan Duuran lakeudelle Baabelin maakuntaan ja lähetti kokoamaan Baabelin ylimykset kuvapatsaan vihkiäisiin. Kaikki kutsutut asettuivat kuvapatsaan eteen. Kuuluttaja huusi kovalla äänellä: "Teille, kansat, sukukunnat ja kielet, julistetaan: heti kun kuulette kaikenlaisten soittimien äänen, langetkaa maahan ja kumartakaa kuningas Nebukadnessarin pystyttämää kultaista kuvapatsasta. Mutta se, joka ei lankea maahan ja kumarra, heitetään heti tuliseen pätsiin." Kun kaikki kansat kuulivat soittimien äänen, he lankesivat maahan ja kumarsivat Nebukadnessarin teettämää kultaista kuvapatsasta.

Silloin astui miehiä syyttämään juutalaisia: "Sinä, kuningas, olet antanut käskysi, mutta on juutalaisia miehiä, joiden hoitoon sinä olet antanut Baabelin maakunnan hallinnon, Sadrak, Meesak ja Abednego: he eivät välitä käskystäsi, he eivät palvele jumaliasi eivätkä kumarra kultaista kuvapatsastasi."
Silloin Nebukadnessar vihan vimmassa käski tuoda Sadrakin, Meesakin ja Abednegon eteensä. Nebukadnessar sanoi heille:

"Tahallanneko te kolme ette tahdo palvella minun jumalaani ettekä kumartaa kultaista kuvapatsastani? Nyt, jos siinä silmänräpäyksessä, kun kuulette kaikenlaisten soittimien äänen, lankeatte maahan ja kumarratte teettämääni kuvapatsasta, niin hyvä! Mutta ellette kumarra, niin teidät heti paikalla heitetään tuliseen pätsiin, ja kuka on se jumala, joka pelastaa teidät kädestäni?"
Nämä kolme vastasivat: "Ei ole tarpeellista meidän vastata sinulle mitään. Jos niin käy, voi Jumalamme pelastaa meidät tulisesta pätsistä, ja hän pelastaa myös sinun kädestäsi. Ja vaikka ei pelastaisikaan, niin tiedä se, että me emme palvele jumaliasi emmekä kumarra pystyttämääsi kultaista kuvapatsasta."
Nebukadnessar tuli kiukkua täyteen ja käski, että pätsi oli kuumennettava seitsemän kertaa kuumemmaksi kuin tavallisesti ja että nämä heitettäköön sinne, ja niin heille tehtiin. Koska pätsi oli niin kovin kuumennettu, tulen liekki tappoi kuninkaan miehet. Mutta Sadrak, Meesak ja Abednego suistuivat sidottuina tuliseen pätsiin.

Nebukadnessar nousi hämmästyneenä ylös ja sanoi hallitusmiehilleen: "Emmekö heittäneet kolme miestä sidottuina tuleen?" He vastasivat: "Totisesti, kuningas!"
Hän jatkoi: "Minä näen neljän miehen kävelevän vapaina tulessa, ja neljäs on näöltään kuin Jumalan Poika." Hän meni tulisen pätsin aukolle ja sanoi: "Sadrak, Meesak ja Abednego, te korkeimman Jumalan palvelijat, astukaa ulos ja tulkaa tänne." He astuivat ulos tulesta.

Hallitusmiehet kokoontuivat ja näkivät, etteivät heidän hiuksensa olleet kärventyneet eivätkä vaatteensa vioittuneet, eikä heissä tuntunut tulen käryä.
Silloin Nebukadnessar sanoi: "Kiitetty olkoon Sadrakin, Meesakin ja Abednegon Jumala, joka lähetti enkelinsä ja pelasti palvelijansa, jotka häneen turvasivat eivätkä totelleet kuninkaan käskyä, vaan antoivat ruumiinsa alttiiksi ennemmin kuin olisivat palvelleet ja kumartaneet muuta jumalaa kuin omaansa. Minä annan käskyn: jokainen, olkoon mitä kansaa, kansakuntaa ja kieltä tahansa, joka puhuu pilkaten Sadrakin, Meesakin ja Abednegon Jumalasta, hakattakoon kappaleiksi ja hänen talonsa tehtäköön soraläjäksi, sillä ei ole muuta jumalaa, joka niin voi pelastaa kuin tämä."

Kuningas asetti Sadrakin, Meesakin ja Abednegon suureen valtaan Baabelin maakunnassa. Nebukadnessar kuulutti kaikille kansoille, kansakunnille ja kielille, jotka asuvat kaiken maan päällä! Suuri olkoon rauhanne! Olen nähnyt hyväksi ilmoittaa ne tunnusteot ja ihmeet, jotka korkein Jumala on minulle tehnyt. Kuinka suuret ovat hänen tunnustekonsa ja kuinka voimalliset hänen ihmeensä! Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta ja hänen valtansa pysyy polvesta polveen."

[kalamos]

Danielia voi sanoa profeetaksi.
Vaikkakin Danielin kirja on sijoitettu
juutalaisessa Raamatussa eli Tanakissa
osioon Kirjoitukset eli Ketuvim
eikä osioon Profeetat eli Nevi'im.

Daniel on varmaan yksi
Jeesuksen esikuvista Raamatussa.

Samoinkuin Jeesus joutui
maanpäällisen tehtävänsä tähden
pois Isänmaastaan eli Taivaasta,
joutui Daniel pakkosiirtolaisuuteen
Israelista Sinearin maahan.
Ja muitakin Jumalan huoneen astioita
vietiin Rauhan kaupungista
ja Jumalan huoneesta
epäjumalan huoneeseen.

Ja näitä Kuninkaallisia astioita olivat
Danielin lisäksi
Hananja, Miisael ja Asarja.

Joskin uuden hovin päällikkö
antoi heille uudet nimet.

Danielille hän pani nimen
Beltsassar,

Hananjalle nimen
Sadrak,

Miisaelille nimen
Meesak

ja Asarjalle nimen
Abednego.

Nämä loistivat kymmenkertaisella
kirkkaudella niiden astioiden rinnalla,
joita tuossa hovissa ennestään oli.

Nimenmuutokselle Daniel
ei voinut mitään,
mutta kuninkaan pöydän
ruoilla hän ei suostunut itseään
saastuttamaan.

Astiat pysyivät
kirkkaina ja puhtaina
päältä ja sisältä.

Ja niin Daniel saattoi
myös täyttyä Viisaudella.

Ja hänestä tuli kohta
myös Pelastaja
kuninkaan hovin muille astioille,
joilla ei tuota viisautta ollut.

Kuninkaan näkemä uni
tuli selvitetyksi Jumalan
antaman Viisauden kautta
ja Daniel sai hyvin korkean
aseman kuninkaan silmissä.

Hänestä tuli
Baabelin maakunnan Herra
ja Viisaitten ylin päämies.

Ja Danielin pyynnöstä,
nuo kolme muuta
asetettiin käytännön työn tekijöiksi
tässa hallintatehtävässä.

Ja Danielin anomuksesta kuningas antoi
Sadrakin, Meesakin ja Abednegon hoitoon
Baabelin maakunnan hallinnon.

Mutta Daniel jäi kuninkaan hoviin.

Ja nämä kolme joutuivat pulaan,
kun kuningas oli
innoissaan kuvapatsaasta
käskenyt tehdä sellaisen.

Kuningas Nebukadnessar
teetti kultaisen kuvapatsaan,
jonka korkeus oli
kuusikymmentä kyynärää
ja leveys kuusi kyynärää,
ja pystytti sen
Duuran lakeudelle
Baabelin maakuntaan.

No ei tämä sellainen ollut
kuin kuninkaan unessa näkemä,
vaan kultaa kiireestä kantapäähän asti.

Kuvapatsaan mitat löytyvät
kuusikymmentä ja kuusi
päättävät Ilmestyskirjan luvun 13.

Tuo Ilmestyskirjan luku
kertoo kahdesta pedosta.
Ja edeltävä luku itse paholaisesta.

Kummassakin tilannekuvauksessa
maailmaa valloittaa
pahan kolminaisuus.

Kun Jumalan suunnitelmissa
keskiössä on
Raamatun alusta alkaen loppuun asti
Pelastaja Messias eli Jeesus Kristus,
niin paholaisen suunnitelmissa
keskiössä on ihan päinvastaista
eli antikristus.

Ensimmäinen sai juuri pelastetun
ihmiskunnan rakentamaan
Baabeliin tornia,
joka ulottuisi taivaaseen asti.

Tämä on aivan käsittämätöntä.
Mutta niin vain on.

Yksi antikristuksista sai karismallaan
jopa uskovat ihmiset ensin ajattelemaan,
että tämä on pelastaja.
Mutta hän olikin yllättäin
Jumalan kansan tuhoaja,
joka halusi heidät kaikki polttouuniin.

Ja sellainen oli nyt siis kuumana
niitä varten,
jotka eivät ehkä haluakaan
kumartaa kultaista kuvapatsasta.

Ja kun kolme sellaista
- ja korkea-arvoista -
löytyi,
niin kuningas jotenkin
hämmentyneenä,
tarjoaa tilaisuutta perääntyä,
jos niinkuin tahattomasti
oli jäänyt kuvapatsaan kumarrus väliin.

Tänä päivänä pätsi odottaa,
jos lukee Raamatusta kohtia,
joissa mainitaan synti ja häpeä.

Mutta emme silti voi alkaa
nyökyttelemään päätämme.
Vaan meidän on vaan luettava
ja mielellään ääneen,
ja vaikka kirjoitettava
Sana tauluihin,
niin että sen voi juostessa lukea.

Toinen vaihtoehto on se,
johon Baabelin kolme hallitusmiestä
eivät suostuneet.

he eivät palvele sinun jumaliasi
eivätkä kumartaen rukoile
kultaista kuvapatsasta

Tässä sitä on ihmettelemistä.
Kuninkaalla ja hurskailla hallitusmiehillä.

ja kuka on se jumala,
joka pelastaa teidät minun kädestäni?

Mutta viisailla hallitusmiehillä oli älliä.

Jos niin käy,
voi meidän Jumalamme kyllä
pelastaa meidät tulisesta pätsistä,
ja hän pelastaa myös
sinun kädestäsi, kuningas.

Ja vaikka ei pelastaisikaan,
niin tiedä se, kuningas, että me
emme palvele sinun jumaliasi
emmekä kumartaen rukoile
kultaista kuvapatsasta,
jonka sinä olet pystyttänyt.

No tässä kävi sitten niin,
että kuningas vihastui kovin
jo toisen kerran
ja nyt niin,
että hänen muotonsakin muuttui.

Hän täyttyi vihalla.
Ja käski kuumentaa pätsin
seitsenkertaisesti.

Mutta eivät edes hiukset kärventyneet.
Ja ääni kuninkaan kellossa muuttui.

Katso,
minä näen neljä miestä
kävelevän vapaina tulessa,
eivätkä he ole vahingoittuneet,
ja neljäs on näöltänsä
niinkuin jumalan poika

Ja kohta kuningas antoi uuden käskyn.

Kiitetty olkoon
Sadrakin, Meesakin ja Abednegon
Jumala,
joka lähetti enkelinsä
ja pelasti palvelijansa,
jotka häneen turvasivat
eivätkä totelleet kuninkaan käskyä,
vaan antoivat ruumiinsa alttiiksi,
ennemmin kuin palvelivat
ja kumartaen rukoilivat
muuta jumalaa
kuin omaa Jumalaansa.

Ja minä annan käskyn,
että jokainen,
olkoon hän mitä
kansaa, kansakuntaa ja kieltä
tahansa,
joka puhuu pilkaten
Sadrakin, Meesakin ja Abednegon
Jumalasta,
hakattakoon kappaleiksi,
ja hänen talonsa tehtäköön soraläjäksi;
sillä ei ole muuta jumalaa,
joka niin voi pelastaa kuin tämä.

Ja niin nämä kolme
tulivat entistäkin suurempaan
asemaan Baabelin hallitsijoina.

Mutta kuningas kirjoittaa
kuuluttaa kaikille kansoille ja kielille,
jotka maan päällä asuvat ... Rauhaa!

Kuningas Nebukadnessar kaikille
kansoille, kansakunnille ja kielille,
jotka asuvat kaiken maan päällä:
suuri olkoon teidän rauhanne!

Minä olen nähnyt hyväksi
ilmoittaa ne tunnusteot ja ihmeet,
jotka korkein Jumala
on minulle tehnyt.

Kuinka suuret ovat
hänen tunnustekonsa
ja kuinka voimalliset
hänen ihmeensä!

Hänen valtakuntansa on
iankaikkinen valtakunta
ja hänen valtansa pysyy
suvusta sukuun.

[NäilläNäppäimillä]

Minun tulkintani meni Kalamoksen kanssa ihan 1/1.

Kylläkin hämää, että Nebukadnessar antikristuksen esikuvana kuitenkin oli toisaalta näiden kolmen pätsiin heitettyjen puolella, ja ilahtui, kun he tulivat pätsistä kärventymättöminä. Puhumattakaan lopun virkkeistä, joissa hän antaa suuren kunnian ja ylistyksen Israelin Jumalalle.

Ylistääkö antikristus Jumalaa

[kalamos]

Danielin kirjan
alkulause sisältää
mielenkiintoisen nimen:

Joojakim
muodostuu kahdesta sanasta

יהוה = HERRA
JHVH

קוּם = Asettaa
quwm

Eli Danielin kirja alkaa
ilmoituksella siitä,
että Herra järjestelee asioita.

יְהוֹיָקִים
Jehojakim

HERRA
nostaa/pystyttää/korottaa

Jehojakim itse ei edusta
onnellista korotettua.
Hän teki hyvin pahoja asioita.

Ja kuten Jumala oli sanonut,
näistä seuraa karkotus pois maasta,
jonka Jumala on antanut Israelille.
Ja nyt Juudakin on
vakavan paikan edessä.

Joojakimin, Juudan kuninkaan,
kolmantena hallitusvuotena
tuli Nebukadnessar, Baabelin kuningas,
Jerusalemin edustalle ja piiritti sitä.

Jumala on asettelemassa
asioita järjestykseen.
Ja tässä on pelinappuloina mainittu
Joojakim ja Nebukadnessar.

Toisessa jakeessa on
mielenkiintoinen sana,
jonka pohjana on

נָתַן = antaa/asettaa
nathan

Siis Jumala oli asettamassa
paikoilleen hallitsijoita.

Ensimmäisen kerran verbi nathan
esiintyy seuraavassa kohdassa:

Jumala teki kaksi suurta valoa,
suuremman valon
hallitsemaan päivää
ja pienemmän valon
hallitsemaan yötä,
sekä tähdet.

Ja Jumala pani ne
taivaanvahvuuteen,
paistamaan maan päälle

ja hallitsemaan päivää ja yötä
ja erottamaan valon pimeästä.

Näin päättyi neljäs päivä
Raamatun ensimmäisessä luvussa.

Neljä on luku,
joka kuvaa valtaa ja hallitsemista.

Ja nyt siis Jumala on asettamassa
asioita kohdalleen koskien
erityisesti myös Nebukadnessaria.

Ja Herra antoi hänen käsiinsä
Joojakimin, Juudan kuninkaan,
sekä osan Jumalan huoneen astioita,
ja hän vei ne Sinearin maahan,
jumalansa huoneeseen.
Ja hän vei astiat
jumalansa aarrekammioon.

Ja näin oli Valkeus tullut
pimeyden keskelle.

Pimeyden astioiden keskellä
oli nyt myös Valkeuden astioita,
joista kirjoitin edellisessä viestissäni.

Ja näiden pitäytyessä puhtaudessa
Jumala saattoi alkaa asetella
astioita paikalleen.

Ja Jumala menee suoraan
Nebukadnessarin unimaailmaan.

Ja lopulta Nebukadnessar saa
selvityksen kuvapatsaan sanomaan.

Sinä, kuningas,
olet kuningasten kuningas,
jolle taivaan Jumala on antanut
vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian

ja jonka käteen hän on antanut
ihmiset, missä ikinä heitä asuu,
ja kedon eläimet ja taivaan linnut,

asettaen sinut
kaikkien niiden valtiaaksi:
sinä olet se kultainen pää.

Nebukadnessar on nyt
Jumalan työpöydän keskiössä.

Ja työtä riittää.
Pimeyden ja Valkeuden ympyrät
sotkeutuvat kuninkaan mielessä.

Ja niin edessä on jälleen
Jumalan viesti
työpöydällä olevalle kuninkaalle.

Ja Daniel on taas ainoa,
joka osaa selittää unen.

Puu, jonka sinä näit
ja joka kasvoi ja vahvistui,
niin että sen latva
ulottui taivaaseen
ja se näkyi kaikkeen maahan,

jonka lehvät olivat kauniit
ja hedelmät suuret
ja jossa oli ravintoa kaikille,
jonka alla kedon eläimet asuivat
ja jonka oksilla
taivaan linnut oleskelivat,

- se puu olet sinä, kuningas,
joka olet kasvanut ja vahvistunut;
sinun suuruutesi on kasvanut
ja ulottuu taivaaseen
ja sinun valtasi maan ääriin.

Selityksen alku oli lupaava,
mutta jatko kauhistava.

Ja että kuningas näki pyhän enkelin
astuvan alas taivaasta ja sanovan:

'Hakatkaa puu poikki ja turmelkaa se,
mutta jättäkää sen kanto
juurineen maahan,
rauta- ja vaskikahleissa
kedon ruohikkoon;

taivaan kasteesta hän kastukoon,
ja niinkuin kedon eläinten
olkoon hänen osansa,
kunnes häneltä on kulunut
seitsemän aikaa',

sen selitys, oi kuningas,
ja Ylimmäisen päätös,
joka on kohdannut
minun herraani, kuningasta,
on tämä:

Sinut ajetaan pois ihmisten seasta,
ja kedon eläinten parissa
on sinun asuinpaikkasi oleva;
sinä joudut syömään ruohoa
niinkuin raavaat,
ja sinä olet kastuva taivaan kasteesta;
ja niin on sinulta kuluva
seitsemän aikaa,
kunnes tulet tuntemaan,
että Korkein hallitsee
ihmisten valtakuntaa ja antaa sen,
kenelle hän tahtoo.

Vielä vakava loppukehotus.

Mutta että käskettiin
jättää maahan puun kanto juurineen,
se tietää,
että sinun valtakuntasi pysytetään sinulla,
ja sinä saat sen,
niin pian kuin tulet tuntemaan,
että valta on taivaan.

Sentähden, kuningas,
kelvatkoon sinulle minun neuvoni:

kirvoita synnit itsestäsi
almuilla
ja pahat tekosi
vaivaisia armahtamalla;

ehkäpä silloin onnesi kestäisi.

Jos Nebukadnessar olisi
tehnyt parannuksen välittömästi,
niin tuon kauhu-unen
ei olisi tarvinnut toteutua.

Mutta näin ei käynyt.
Kuningas ei vielä ymmärtänyt,
että valta on taivaan.

Ja hän kaiuttaa tyhmyytensä
palatsinsa katolta suoraan taivaaseen.

Kaksitoista kuukautta tämän jälkeen,
kun kuningas oli kävelemässä
kuninkaallisen palatsinsa katolla Baabelissa,
hän puhkesi puhumaan sanoen:

"Eikö tämä ole se suuri Baabel,
jonka minä väkevällä voimallani
olen rakentanut kuninkaalliseksi linnaksi,
valtasuuruuteni kunniaksi!"

Ja taivas vastasi välittömästi:

Vielä oli sana kuninkaan suussa,
kun taivaasta tuli ääni:

"Sinulle,
kuningas Nebukadnessar,
julistetaan:

Sinun valtakuntasi
on otettu sinulta pois.

Sinut ajetaan pois ihmisten seasta,
ja kedon eläinten parissa
on sinun asuinpaikkasi oleva;
sinä joudut syömään
ruohoa niinkuin raavaat,
ja niin on sinulta kuluva
seitsemän aikaa,
kunnes tulet tuntemaan,
että Korkein hallitsee
ihmisten valtakuntaa
ja antaa sen,
kenelle hän tahtoo."

Tämä jumalallinen siirto
työpöydällä pelasti
Nebukadnessarin lopullisesti
pimeydestä Valkeuteen.

Sillä hetkellä
se sana toteutui Nebukadnessarissa:

hänet ajettiin pois ihmisten seasta,
ja hän söi ruohoa niinkuin raavaat,
ja hänen ruumiinsa
kastui taivaan kasteesta,
kunnes hänen hiuksensa
kasvoivat pitkiksi
kuin kotkan sulat
ja hänen kyntensä
kuin lintujen kynnet.

"Mutta sen ajan kuluttua
minä, Nebukadnessar,
nostin silmäni taivasta kohti,
ja minun järkeni palasi.

Ja minä kiitin Korkeinta,
minä ylistin ja kunnioitin häntä,
joka elää iankaikkisesti,
jonka hallitus on
iankaikkinen hallitus
ja jonka valtakunta
pysyy suvusta sukuun.

Kaikki maan asukkaat
ovat tyhjänveroiset;
ja hän tekee,
niinkuin hän tahtoo,
taivaan joukoille ja maan asukkaille,
eikä ole sitä,
joka pidättää hänen kätensä
ja sanoo hänelle:
'Mitäs teet?'

Siihen aikaan palasi minun järkeni,
ja palasi
minun valtasuuruuteni ja loistoni,
minun valtakuntani kunniaksi.

Ja minun hallitusmieheni ja ylimykseni
etsivät minut,
ja minut pantiin
jälleen hallitsemaan valtakuntaani,
ja minun valtani lisääntyi ylenpalttisesti.

Nyt minä, Nebukadnessar,
kiitän, ylistän ja kunnioitan
taivaan kuningasta;

sillä kaikki hänen työnsä
ovat totiset ja hänen tiensä oikeat.
Ja hän voi nöyryyttää ne,
jotka ylpeydessä vaeltavat."

Tähän Nebukadnessarin
todistukseen pelastuksesta
päättyy tämä osa Danielin kirjasta.

Jumala oli voittanut.
Paholainen menettänyt saaliinsa.

Nebukadnessarista ei
tullut antikristusta.

Hän oli saanut saman Voitelun,
jolla Daniel ja ystävät oli voideltu.

Viisaus oli vihdoin vallannut
Nebukadnessarinkin sydämen.